- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1479-1480

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juhana ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1479

Juhannusruis—Julianus

14S0

ruots. midsommar = ..keskikesä", <[
raittu-m aari), ammoisista ajoista vietetyn
pakanallisen juhlan kanssa on juhannuksen nykyisessä
vietossa vielä havaittavissa jälkiä sen
alkuperäisestä merkityksestä. Kesäpäivänseisauksen aika
oli pakanallisen käsityksen mukaan henkien
liikkeelläoloaika ja niinpä juliannustulien poltto
alkuaan onkin tarkoittanut vahingollisten
henkien karkoittamista ja puolustautumista niiden
tuottamia vahingoita, varsinkin tauteja ja kipuja
vastaan. Juliannustulien (kokkojen) poltto
on ylimuistoisista ajoista saakka ollut tapana
kaikilla Euroopan kansoilla. Kirkko selitti sitten
menojen vertauksellisesti liittyvän Johannekseen.

Juhannusruis ks. Rui s.

Juhla ks. Kirkolliset juhlat.

Juhlin Dannfeit [juli’n]. 1. Karl M a 11 i a s
J. (1823-1904), ruots. maanviljelijä ja virkamies,
perusti vuokratilalle lähelle Tukholmaa
yksityisen maanviljelyskoulun 1853.
Maanviljelysakate-mian jäsen 1853, 1860-80 intendenttinä
Maanvil-jelysakatemian koekentillä; edisti koneiden
käyttöä maanviljelyksessä ja karjakannan
parantamista; toimi erinäisissä sihteerintoimissa
maanviljelyksen alalla. Oli Ruotsin asiamiehenä useissa
ulkomaisissa näyttelyissä. Ruotsi-Norjan
kenraali-konsuli Helsingissä 1881-86 ja Lontoossa 1886-99.
Julkaisi 1855-57 yhdessä J. F. Bergelinin kanssa
aikakauskirjaa „Tidskrift för svenska
landtbruket" ja 1862-64 J. Arrheniuksen kanssa aikak.
„K. Landtbruksakademiens tidskrift".

2. Herman Julius Brorson J. (s. 1852),
edellisen poika, agronomi, professori; fil. tohtori
1882, käynyt läpi Ultunan maanviljelysopiston,
jonka johtajaksi tuli 1892. Julkaissut useita
teoksia maanviljelyksen alalta sekä toimittanut paria
ammattilehteä.

Juhti, juhtinahka, vahva, notkea,
vedenkestävä, valkoinen, musta tai punainen
nahka-laji, jota valmistetaan pääasiallisesti nuorten
nautaeläinten vuodista; se on tavallisesti parkittu
pajun- tai poppelinkuorilla sekä käsitelty
koivu-tervalla, joten haju on omituisen väkevä.
Alkujaan valmistettiin juhtinalikaa vain Venäjällä.

S. V. E.

Jukagiirit, kansatieteellisesti vaikeasti
määriteltävä napaseutukansa Koillis-Siperiassa, asuvat
Verhojanskin piirissä ja Kolyman seuduilla, jonka
yläjuoksun varrelta, aikaisemmilta
asuinpaikoiltaan he lähtivät raivoavaa rokkoa pakoon,
pirstoutuen ja lopulta melkein kokonaan sulautuen
tunguuseihin. Nykyänsä heitä on jälellä n. 1,000
henkeä; ainoastaan vähäinen osa omaa kieltään
puhuvia. Ulkonaisesti kristittyjä. — Elävät jokien
ja metsäin saaliista. Käyttävät ainoaa
kotieläintään koiraa vetojuhtana. Talvet asuvat
hirsi-majoissa. E. E. K.

Jukkapuu ks. Yucca.

Jukko ks. Kalastus.

Jukkola, kylä ja tullivartioasema
Suomenlahden rannalla Uudenkirkon kunnassa. K. S.

Jukon ks. Y u k o n.

Julia [jü]. 1. J. (83-54 e. Kr.), C. Julius
Caesarin (ks. t.) ja Cornelian tytär, Cn. Pompeiuksen
(ks. t.) puoliso. — 2. J. (39 e. Kr.-14 j. Kr.),
keisari Augustuksen (ks. t.) ja Scribonian ainoa
tytär, kaunis ja lahjakas, mutta peräti
kevytmielinen nainen, naitettiin 25 e. Kr. Augustuksen
sisarenpojalle M. Claudius Marcellukselle (k. 22),

tuli sitten 21 M. Vipsanius Agrippan (ks. t.)
puolisoksi ja leskeksi jäätyään 11 sittemmin
keisari Tiberiuksen (ks. t.) puolisoksi. Siveettömän
elämänsä takia J. 2 j. Kr. karkoitettiin
Roomasta Pandatarian saarelle (nyk. Ventotene)
sekä sittemmin Rhegiumiin (nyk. Reggio), niissä
hänet Tiberiuksen käskystä näännytettiin
kuoliaaksi 14 j. Kr. Myös J:n ja Agrippan
samanniminen tytär karkoitettiin Roomasta hairahdustensa
johdosta ja kuoli vankina 28 j. Kr. Trimenus (nyk.
Tremiti)-saarella. [A. Stahr, „Römische
Kaiser-frauen" (2 pain., 1880).] K. J. E.

Juliaaninen kalenteri ks. Ajanlasku.

Juliaaninen periodi ks. S y k k e 1 i.

Julianehaab [öb], eteläisin Tanskan
Gröön-lannissa olevista siirtoloista, 350 as., J:n
piirissä 2,902 (1908). J:n piiri vastaa vanhain
skandinaavialaisten Østerbygdiä. (E. E. K.)

Julianus [-ä’-], Flavius C 1 a u d i u s,
liika-nimeltään Apostata („luopio") (331-363), Rooman
keisari (361-363). Ollen Konstantinus Suuren
veljen, Julius Constantiuksen poika J.
lapsuudessaan töin tuskin pelastui joutumasta serkkunsa
keisari Constantiuksen (ks. t.)
toimeenpanemien sukulaismurhien uhriksi (338) ja eli sitten
(340-346) eräässä Kappadokian linnassa, syrjässä
julkisista asioista. Myöhemmin hän opintoja
varten oleskeli m. m. Nikomedeiassa ja Ateenassa ja
oli ajoittain ankaran valvonnan alaisena. V. 355
Constantins nimitti hänet cæsariksi ja Galliassa
olevien legioonien ylipäälliköksi. Siellä J. ennen
pitkää saavutti suurta suosiota sekä oman
sota-väkensä että maanasukasten kesken ja soti
menestyksellä Galliaan hyökänneitä germaaneja
vastaan lyöden allemannit Strassburgin taistelussa
(375) ja kolmasti tunkeutuen Rein-joen tuolle
puolen. J:n voitot herättivät kuitenkin pelkoa
epäluuloisessa Constantiuksessa, jonka vuoksi
tämä vaati sukulaistaan luovuttamaan osan
sota-joukkoaan, jota keisari muka tarvitsi
Persian-sotaa varten. Mutta J:n sotamiehet kieltäytyivät
noudattamasta lähtökäskyä ja pakottivat hänet
ottamaan „Augustuksen" arvonimen (toukok.

360). Saatuaan tästä tiedon Constantius kääntyi
Persian rajoilta takaisin marssiakseen J:ta
vastaan, mutta kuoli matkalla Kilikiassa (marrask.

361), jonka jälkeen J. koko valtakunnassa
julistettiin keisariksi ja astui pääkaupunkiinsa jouluk.
361. J:n lyhyt hallituskausi tuli merkilliseksi
siitä, että hän otti pääpyrinnökseen
kristinuskon vastustamisen ja antiikkisen pakanuuden
palauttamisen entiseen valta-asemaansa, sillä hän
oli luopunut kristinuskosta, johon hänet lapsena
oli kasvatettu, ja täydellisesti omaksunut
mui-nais-helleeniläisen hengen. J. tosin ei pannut
toimeen nimenomaisia kristittyjen vainoja, mutta
suosi joka tilaisuudessa pakanoita
ensinmainittu-jen kustannuksella. Keväällä 363 J. aloitti
sotaretken Persian kuningasta Saporia vastaan, jonka
kanssa hän taisteli useissa voitokkaissa
taisteluissa, ja kulki Tigris-joen yli seuraten vihollisia
kauas sisämaahan, mutta oli elintarpeiden
puutteen vuoksi pakotettu palaamaan ja kuoli eräässä
ottelussa saamastaan haavasta (kesäk. 363). Ne
sanat, jotka kristitty legenda panee kuolevan J:n
suuhun — „sinä olet voittanut galilealainen" —,
ilmaisevat sisällisen totuuden: J. ei kyennyt enään
henkiin herättämään aikansa elänyttä
anttiik-kista pakanuutta eikä pysähdyttämään kristin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0794.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free