- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1483-1484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Julien ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1483

Julius Africanus—Julkinen oikeus

1484

Maksimilianin, Ranskan Ludvik XII: n, Ferdinand
Katolilaisen ja sveitsiläisten kesken Cambrai’ssa
liigan venetsialaisia vastaan (1508), ja niinpian
kuin hän heidän avullaan oli saanut mitä tahtoi,
muodosti hän venetsialaisten ja Ferdinand
Katolilaisen kanssa (1511) liigan Ranskaa vastaan.
Saatuaan vihdoin Englannin Henrik VIII:n
yhtymään liigaan, pääsi hän tässäkin yrityksessään
vihdoin tarkoituksiensa perille. Yllyttääkseen
kirkkoa paavia vastaan Ludvik XII ja
Maksimi-lian muutamien kardinaalien ja Ranskan papiston
tukemina kutsuivat kokoon yleisen
kirkolliskokouksen Pisaan (1511), ja sen vastapainoksi paavi
kutsui (1512) Roomaan viidennen
lateraaniko-kouksen, jonka töistä ei kuitenkaan sanottavia
koitunut. Taiteen historiassa J. II:lla on
ikimuistettavat ansiot: hänen palveluksessaan
Bramante, Michel Angelo ja Rafael ovat suorittaneet
mestariteoksensa. Erittäin suuri merkitys on
myöskin ollut J. II:n perustamalla Vatikaanin
museolla. — 3. J. III, paavina 1550-55, ennen
nimeltään Giovanni Maria del Monte; oli ollut
paavin legaattina Tridentin kokouksessa ja
joutui siellä Kaarle V:n epäsuosioon, mutta paaviksi
tultuaan hän kaikin tavoin koetti saada sovintoa
aikaan keisarin kanssa. Hänen aikanaan
Englannin kirkko kardinaali Polen välityksellä alistui
paavin vallan alaiseksi (1554). J. II antoi 1552
Ignatius Loyolalle luvan perustaa Roomaan
collegium germanicum’in. K. ö.

Julius Africanus, Sextus, kreik.
kronikan-kirjoittaja 3 vuosis. j. Kr., kotoisin Palestiinan
Emmauksesta, presbyteri Aleksandriassa. Hänen
pääteoksensa oli „Pentabiblon khronologikon",
joka käsitti maailman historian sen luomisesta
(s. o. v:sta 5500 e. Kr.) vuoteen 221 j. Kr. ja
oli Eusebiuksen (ks. t.) päälähteitä;
viimemainittu on m. m. säilyttänyt J. A:n teoksen
arvokkaimman osan („Olympiadon anagraphe", julk.
Rutgers 1862). J. A. on myös sepittänyt
„Kes-toi" nimisen eusyklopedisen teoksen, josta on
jäljellä katkelmia, edelleen 2 säilynyttä kirjettä
y. m. Hänen vaikutuksensa myöhempään
kreikankieliseen kronologiseen kirjallisuuteen on ollut
melkoinen. [Geizer, „S. J. A. u. die bvzant.
Chronologie" (2 osaa 1880-98).] E. R-n.

Julkinen, yksityisen, yksityisiä henkilöitä
koskevan tai sellaisia varten aiotun vastakohta. Tätä
määräyssanaa käytetään lakikielessä ja
virallisessa kielessä erilaisissa merkityksissä.
Valtiovaltaa nimitetään myöskin julkiseksi vallaksi,
puhutaan julkisista viranomaisista, julkisista
toimituksista j.n. e. Myöskin kunnallisia ja
kirkollisia tehtäviä y. m. voidaan nimittää julkisiksi.
— Julkisiksi paikoiksi taasen nimitetään
sellaisia, jonne jokaisella on pääsy, julkisella teolla
tai esiintymisellä sellaista, joka on
määräämättömän ihmisjoukon havaittavana, julkisella
kokouksella tai huvituksella sellaista tilaisuutta,
joka, jos kohta määrätyin edellytyksin ja
rajoituksinkin, on suurelle yleisölle avoinna j. n. e.

R. E.

Julkinen alkeisoppilaitos, v:n 1872
koulujärjestyksessä käytetty nimitys niistä
oppilaitoksista, joiden tarkoituksena on antaa oppilailleen
„joko tieteellistä taikka erilaisten
kansalaistoimien mukaan sovitettua yleistä sivistystä". Ne
jaetaan mainitussa asetuksessa lyseoihin,
reaalikouluihin ja naisväenkoului-

hin (tvttökouluihin). Lyseot olivat tarkoitetut
valmistamaan oppilaita yliopistoon, reaalikoulut
käytännöllisiin ammatteihin. Edellisissä oli joko
4 tai 7 luokkaa, ylin luokka kaksivuotinen,
jälkimäisissä 2 tai 4 luokkaa, neljännellä
kaksivuotinen kurssi. Tyttökoulut olivat 4-luokkaisia,
paitsi Helsingissä sijaitsevaa, jossa luokkien luku
oli 7. Myöhemmin on näiden koulujen
järjestelyyn ja ohjelmiin tehty osittain tuntuviakin
muutoksia, m. m. perustettu yliopistoon johtavat
reaalilyseot (ensim. Helsinkiin 1872), joissa
aluksi oli 7 luokkaa, sittemmin 8.
Alkeisoppi-laitoksen sijasta on viime aikoina alettu yhä
yleisemmin kävttää nimitystä oppikoulu.

O. M-e.

Julkinen haaste, julkisesti kuuluttamalla

haastettavalle tiedoksi annettu haaste, voi tulla
kysymykseen muutamissa lain erityisesti
määräämissä tapauksissa. Siten voidaan julkisesti
haastaa henkilö, jolla ei ole vakinaista asuinpaikkaa
ja jota tai jonka asiamiestä ei ole voitu tavata
eikä heidän olinpaikasta tietoa saada, jos
asianhaaroista saattaa otaksua hänen piilevän eikä
tiedetä hänen maan ulkopuolella olevan; samoin on
haastettava henkilö, joka tiettävästi on lähtenyt
maasta ja jonka itsensä tai asiamiehensä
olinpaikasta ei ole voitu tietoa saada, jos sen ohessa
asianhaarat osoittavat, että hän piileilee taikka että
hänellä on aikomus vastaiseksi asettua maan
ulkopuolelle asumaan. Näissä tapauksissa on haaste,
jonka tulee olla kirjallinen, kuulutettava kolme
kertaa maan virallisissa lehdissä, jotapaitsi
haastettaessa ulkomaalla olevaa, jolla on tässä maassa
tietty asuinpaikka, haaste on ennen viimeistä
kuuluttamista pantava hänen huoneensa ovelle
ja siitä hänen kotiväellensä tieto annettava;
jollei tiettyä asuinpaikkaa ole, mutta haastettava
omistaa tässä maassa kiinteistöä, on haaste
ennen viimeistä kuuluttamista toimitettava sille,
joka kiinteistöä hoitaa. Jos on haastettava jokin
yhdyskunta, jolla ei ole erityistä hallitusta tai
toimeenpanevaa viranomaista, on haaste
toimitettava tiedoksi kuuluttamalla seurakunnan, tahi
jos yhdyskunta kuuluu useampaan
kirkkokuntaan, jokaisen seurakunnan kirkossa, jotapaitsi
oikeaksi todistettu jäljennös siitä on jätettävä
kirkkoon ja paikkakunnan kunnanhuoneeseen.
Tällainen haastaminen ei edellytä, että
yhdyskunnan tulee olla juridinen henkilö, vaan riittää
sellainen suhde haastettavien kesken, että voi
katsoa heidän muodostavan yhdyskunnan (esim.
yht. kalaveden osakkaat, kunnan
tientekovelvol-liset y. m.). Konkursissa kutsutaan velkojat
Oikeuden ovelle pannulla ja kolme kertaa
virallisissa lehdissä julkaistulla julkisella haasteella
määräpäivänä oikeuteen saapuville tulemaan ja
saatavaansa valvomaan. Myös tulee julkinen
haaste kysymykseen aviopuolisoiden pesäerossa,
vuosihaastossa, avioeroa haettaessa 1734 v:n lain
Naimiskaaren 13 luvun 4 ja 6 §:ien perusteella,
asiakirjojen kuolettamisessa sekä kadonneen
henkilön kuolleeksi julistamisessa. K. H-a.

Julkinen oikeus, niitten oikeusohjeitten
kokonaisuus, jotka tarkoittavat valtiolle sekä
valtiovallan tunnustamille, järjestetyille
yhdyskunnille kuuluvien tarkoitusperien toteuttamista.
Julkinen oikeus jakaantuu valtio-oikeuteen (jossa
erotetaan valtiosääntöoikeus 1. valtio-oikeus
ahtaammassa merkityksessä sekä hallinto-oikeus),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0796.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free