- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1491-1492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jumalanpelko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1491

Jumalanpilkka—Jumpers

1492

rakkaudensuhdetta Jumalaan. Luther sen
johdosta erottaa „orjallisen pelon" ja „lapsellisen
pelon", selittäen, että ainoastaan jälkimäinen
soveltuu jumalanlapselle. Kieltämättä sana
jumalanpelko hyvästi ilmaisee sitä kunnioitusta ja
hartautta, jota syntinen ihminen tuntee pyhää
Jumalaa kohtaan. E. K-a.

Jumalanpilkka ks. Uskontorikokset.

Jumalanrauha (pax 1. treugu Dei),
keskiaikainen kirkollinen rauhakäsky, joka kielsi
sodankäynnin määrättyinä päivinä tai aikoina ja
määrättyihin henkilöihin ja asioihin nähden.
Se säädettiin alkuaan Ranskassa 1041 ja sieltä
se levisi Italiaan, Espanjaan. Englantiin ja
Saksaan (1081). Jumalanrauha alkoi
keskiviikkoiltana ja jatkui maanantai-aamuun; edelleen
jumalanrauha oli voimassa adventti- ja
paasto-aikana; kirkonmiehet, munkit, pyhiinvaeltajat,
vaimot, kauppiaat, kulkijat, talonpojat, edelleen
kirkot, luostarit, maanviljelystarpeet ja karja
olivat rauhoitetut. Jumalanrauhanrikkojan kirkko
julisti kirkonkiroukseen, kolme kertaa häntä
varoitettuaan. Edelleen rangaistiin rikollista
raha-sakoilla, tulipa koko omaisuuden takavarikkoon
ottaminenkin välistä kysymykseen. [Kluckhohn,
„Geschichte des Gottesfriedens"; Huberti,
„Gottesfrieden und Landfrieden".] (E. M-a.)

Jumalantaudit. Lönnrotin ja Castrénin
mukaan vanhat suomalaiset käsittivät taudit joko
jumalantaudeiksi, jotka joku jumala lähetti
ihmiseen, tai noitien ja muiden pahanilkisten
ihmisten aikaansaamiksi panentataudeiksi.
Jumalantaudit päättyivät aina kuolemalla, jota
vastoin panentatauteja voitiin loitsuilla, taioilla ja
lääkkeillä parantaa. Myöhempi tutkimus on
kuitenkin osoittanut tällaisen tautien jaon
erehdyttäväksi, sillä on käynyt selville, että kaikkia
tauteja koetettiin ja luultiin voitavan parantaa.
Lönnrotin ja Castrénin käsitys
parantumattomista jumalantaudeista on varmaankin saanut
alkunsa siitä, että kansa on sanonut kuolemaa,
joka on seurannut tautia, mitä turhaan on
koetettu parantaa, Jumalan sallimaksi; tällainen
käsitys on nähtävästi myöhäinen, kristillisen
ajatustavan synnyttämä. A. A.

Jumalantuomiot 1. ordaaliat (lat. Dei
judicia), sellaiset toimitukset, joiden kestäessä
ja kautta jumaluuden uskottiin lausuvan
syyllisyyden tai syyttömyyden tuomion. Raamatussa
ja vanhimmissa persialaisissa uskonnollisissa
kirjoituksissa on lukuisia viittauksia tällaisiin
toimituksiin (tulen läpi käynti; katkera vesi, jonka
tuli osoittaa vaimon viattomuus). Intialaisilla
tällaiset tuomiot olivat hyvin yleiset ja ovat
heillä vieläkin käytännössä. Keskiaikaisista
ju-malantuomioista ovat yleisimmät n. s. tulikoe
(judicium ignis, probatio per igncm), jossa
syytetyn piti jonkun aikaa pitää kättänsä tulessa
tai paljas paita tai vahattu paita päällä kulkea
tulen läpi tai pitää kädessään 9 askeleen matka
hehkuvaa määrätynpainoista rautaa, tai kulkea
hehkuvien hiilien y. m. s. päällä paljain jaloin;
vahingoittumattomuus oli syyttömyyden todistus;
vesi koe (judicium aquæ), jota oli sekä
kylmän että kuuman veden koe. Viimemainitussa
täytyi syytetyn kiehuvasta kattilasta paljain
käsivarsin ottaa sormus tai munansuuruinen kivi
saamatta palorakkuloita; edellisessä kytkettiin
yhteen syytetyn vasen käsi ja oikea jalka tai

päivastoin ja hänet heitettiin vetonuora ruumiin
ympärillä kerran tai useamman veteen. Jos hän
upposi, oli hän syytön, jos hän pysyi pinnalla,
oli hän syyllinen, koskapa puhdas vesi hänestä
ei huolinut. Muita kokeita olivat: 1 e i p ä k o e
1. vihityn suupalasen koe (syylliselle
pala tarttui kurkkuun), ehtoolliskoe
(syylliselle turmioksi). Yleensä jumalantuomioiden
toimeenpano oli kirkollinen toimitus. Niiden
sijalle tuli vähitellen kidutus, kunnes
noitavainoissa kylmän veden koe uudelleen pääsi
kunniaansa. L’utena kokeena otettiin käytäntöön
noitien punnitseminen (noitavaaka),
joka, kuten vesikoekin, perustui siihen uskoon,
että pirun riivaamat olivat kadottaneet painoaan.
18:nnella vuosis. jumalantuomiot kristityissä
maissa lopullisesti joutuvat pois käytännöstä.

Jumalanystävät, erään 1300-luvun edellisellä
puoliskolla syntyneen, jonkunlaisen
salaperäisyyden verhoaman uskonnollisen liiton nimi; liitto
oli levinnyt Alankomailta aina Sveitsiin ja
Schwabeniin saakka, ja sen tarkoitus oli
uskonnollisen elämän syventäminen mystiikan
periaatteiden mukaan; m. m. Tauler ja Suso
kuuluivat „jumalanystäviin"; salaperäinen olento
„suuri jumalanystävä Oberlandissa" on erään
huomattavan liikkeen jäsenen, Rulman Mersvinin
(ks. t.) mielikuvituksen tuote. [Jundt, „Les Amis
de Dieu" (1879).] K. ö.

Jumal-ihmisyys, jumaluuden ja ihmisyyden
yhdistyminen Kristuksessa. ks. A r e i o 1 a
i-nen riita, Nestorius, Monofysitismi,
Athanasiuksen uskontunnustus ja
Jeesus Kristus.

Jumalinen = jumalaapelkääväinen. ks.
Jumalanpelko.

Jumalniemi, höyrysaha lähellä Kotkaa, per.
1897, omistaa Halla o.-y. E. S.

Jumaluusopin erotutkinto ks. Teologian
erotutkinto.

Jumaluusopinkandidaatti ks. Teologian
kandidaatti.

Jumaluusopinlisensiaatti ks. Teologian
lisensiaatti.

Jumaluusoppi ks. Teologia.

Jumaluustiede ks. Teologia.

Jumalvik 1. J o m a 1 v i k, kylä
Snappertu-nassa, Tammisaaresta kaakkoon meren rannalla.

K. S.

Jumna 1. D j a m n a, Ganges-virran oikealta
tuleva lisäjoki. Sen lähteet ovat Himalajalla
6,326 m korkealla Jumnotré-huipulla, jossa
hindujen pyhä paikka. Vesirikkaana J. kulkee
pää-virtansa kanssa yhtä suuntaa, laskien siihen
Allahabadin luona 1,400 km pitkänä. Vettä
käytetään suurenmoisessa kastelukanavastossa. J:n
ja Gangeksen välille on kaivettu 496 km pitkä,
3 m syvä Ganges-kanava monine sivukaaroineen.
J. on kulkukelpoinen. E. E. E.

Jumo merkitsee tseremissin kielessä
taivasta, taivaan jumalaa ja myös j u m
a-1 u u s-o lentoa, haltijaa. J.-sana on
mahdollisesti sukua suom. /wmaZrt-sanalle. vrt. J
u-m a 1 a. Y. W.

Jumovat aineet ks. Adstringeeraavat
aineet.

Jumpers [dzampaz], engl., „hyppijä", Walesin
kalvinilaisten metodistien pilkkanimi, johtuu siitä
että ne, joille nimi annettiin, sisäisestä liiku-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0800.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free