- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1493-1494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jumpru ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1493

Jumpru—Jung

1494

tuksesta hyppivät. Tällaisia ekstaattisia ilmiöitä
esiintyi Walesissa ensi kerran n. 1760.
Uudemmalla ajalla liike kekittyi raittiimmaksi.

K. ö.

Jumpru (ruots. jungfru), pienin suomalainen
(ruotsalainen) astiamitta, jota käytettiin ennen
metrijärjestelmän voimaan astumista. J. on =
kannua = J/ia tuoppia = ^4 korttelia = 8,179 el.

Juna. Junat luokitetaan seuraavasti:
vakinaiset junat, jotka lähetetään vahvistetun
aikataulun mukaan määrättyinä päivinä; t ä
y-dennysjunatj joita lähetetään vahvistetun
aikataulun mukaan tarpeen vaatiessa;
ylimääräiset junat, joita lähetetään tarvittaissa
ilman määrättyä aikataulua; t y ö j u n a t, joita
tarpeen vaatiessa lähetetään joko määrätyn
aikataulun mukaan tai ilman sellaista; j ä r j e
s-telyjunat, joita ilman määrättyä aikataulua
vilkasliikkeisillä radoilla lähetetään asemilla
vaunuja vaihtamaan. Tarkoituksensa mukaan
junat jaetaan seuraavasti: matkustajajunat,
jotka kuljettavat henkilöitä ja näiden
matkatavaroita, postia ja pikatavaraa y. m.;
tavarajunat, joissa kuljetetaan rahtitavaraa; s e k
a-junat, joissa kuljetetaan sekä henkilöitä että
rahtitavaraa; sotilasjunat, joissa sotaväki
tavaroineen matkustaa; työjunat, jotka
kuljettavat radalle rakennusaineita y. m.; p a i k a
1-lisjunat, jotka välittävät liikennettä
määrätyillä lyhemmillä, vilkasliikkeisillä rataosilla ja
pysähtyvät kaikilla pysäkeilläkin. Nopeasti
kulkevia ja asemilla vähän viipyviä junia
sanotaan pikajuniksi. Kuriirijuniksi
nimitetään tavallisesti hyvin nopeasti kulkevia
pikajunia. Saksassa merkitsee nimitys E-j u n a
(Eilzug) junaa, jonka kulkunopeus on hiukan
suurempi kuin tavallisen matkustajajunan. D-j
u-nat (Durchgangszüge) taas ovat sellaisia
pikajunia, joissa vaunut ovat suljetuilla käytävillä n. s.
harmonikoilla toisiinsa yhdistetyt
läpikuljetta-viksi. L-j u n a t (Luxuszüge) 1.
ekspressi-junat (ks. t.) ovat D-junien erikoislaji, joista
muutamat lähtevät kerran tai kahdesti viikossa,
muutamat ainoastaan määrättyinä kuukausina, ja
joissa on ainoastaan I-luokka. V. V-la.

Junakilo,metri, rautatiellä käytännössä oleva
mittayksikkö, joka merkitsee junan kulkemaa
matkaa kilometreissä. V. V-la.

Junalaituri, pieni junien pysähdyspaikka
mat-kustajaliikettä varten. J:ksi nimitetään myöskin
asemalaituria (ks. Asema).

Junalautta „Preussen" Sassnitz -Trelleborg.

Junalautta, siipirattailla tahi potkurilla
kulkeva höyrylaiva, joka vahvasti rakennetulla
kannellaan kuljettaa rautatiejunia vesien yli.
Vuolaiden virtojen yli kuljetetaan lauttaa useinkin
rantojen väliin kiristetyn ketjun tahi
teräsköy-den ja lautalla olevan höyrykoneen avulla.
Erityisen rakenteen vaativat laiturit, joilta juna
siirtyy lautalle. Niiden ulommainen osa on
tavallisesti liikuteltava silta, jonka toinen pää on
kiinni kiinteässä laiturissa ja toinen lasketaan
lauttalaivan perän varaan ja jonka asentoa
ruuveilla y. m. laitteilla tarkistetaan, niin että
vaunut sysäyksettä siirtyvät laiturilta lautalle.
Meillä tunnetuimpia junalauttareittejä ovat
Malmöstä Kööpenhaminaan ja Itämeren yli
Gjedse-ristä Warnemündeen ja viimeksi jäljestetty
ylimeno Trelleborgista Sassnitziin. (J. C-én.)

Junankuljettaja ks.
Veturinkuljettaja

Junasignaalit ks. Signaalit.

Juncus, v i h v i 1 ä, kasvisuku
Juncaceæ-heimossa, heinämäisiä, yksisirkkaisia kasveja, joilla
on liereät, äimämäiset lehdet
ja viuhkomaiset kukinnot, n.
210 lajia kaikissa maanosissa,
Suomessa 16, kosteilla
kasvupaikoilla. J. A. W.

Jung, Jaan (1835-1900),
vir. kansakoulunopettaja ja
kansankirjailija, huomattava
Viron muinaismuistojen
uutterana ja uhrautuvaisena
tutkijana. Julkaisi 9 n:a
käsittävän kansantajuisen
kirjoi-tussarjan „Kodu-maalt"
(1874-79), joka sisältää joukon
hajanaisia, enimmäkseen
saksankielisistä lähteistä
ammennettuja, mutta myöskin
alkuperäisillä lisillä kartutettuja
tietoja Viron menneisyydestä.
J., joka itsekseenopiskelemalla
oli saavuttanut monen
vieraan kielen taidon, käänsi
viroksi Henrik Lättiläisen
tunnetun latinankielisen kronikan. J:n
elämäntyö, hänen opettajatoimensa ohella, sisältyy
kuitenkin pääasiallisesti hänen pitkäaikaisiin
an-siokkaihin muinaistieteellisiin tutkimuksiinsa,
joitten tulokset ovat koottuina hänen
pääteoksessaan „Muinasaja teadus Eestlaste maalt" (I-II,
1898-99; III, 1910). Teoksessa on rohkeita
johto-päätelmiä sekä autodidaktisen sivistyksen yleisiä
puutteita, mutta tämä ensimäinen virolainen
arkeologinen teos tarjoaa kuitenkin runsaan
aineiston vastaisille ammattitutkijoille. Elämänsä
lopussa opettajatoimesta syrjäytettynä ja
tieteellisen teoksensa tuottamien painokustannuksien
rasittamana J. sortui ehtimättä loppuun järjestää
tai julkaista kokoamiaan aineistoja. G. 8.

Jung [jul]le], Johann Heinrich, tunnettu
nimellä J u n g-S t i 11 i n g (1740-1817), saks.
kirjailija, köyhien vanhempien poika, eli
nuoruutensa erään pietistisen lahkon piirissä, oli ensin
sysienpolttaja, sitten räätäli, saavutti itsekseen
opiskelemalla sivistystä, tuli kotiopettajaksi,
sittemmin lääkäriksi, maatalouden professoriksi,
senjälkeen taloustieteen ja kameraalitieteiden,
sekä viimein valtiotieteiden professoriksi. Hänen

Juncus eftesus.
a kukka, b hedelmä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0801.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free