Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Junior ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1499
Junta—Juoksu
1500
tes’in herttuan arvonimellä; mutta kun
englantilaiset voittivat hänet, täytyi hänen sam. v.
suostua Cintran sopimukseen ja jättää Portugal,
jossa hän oli rikastunut kiskomisilla ja
ryöstöillä. J. otti osaa Itävallan, Espanjan ja
Venäjän retkiin ja nimitettiin Illyrian maakuntien
kuvernööriksi. Tuli mielisairaaksi, palasi
Ranskaan, jossa surmasi itsensä. K. O. L.
Junta [h-] (esp. < lat. junctus = yhdistetty),
yhdistys; käytetään Espanjassa valtionasioita
käsittelemään tai hallitusta hoitamaan kutsutun
kokouksen nimenä, jonka joko hallitsija asettaa
tai jonka kansan edustajat omin valloin
muodostavat; niinpä Napoleon 1808 kutsui j:n
Bayon-neen laatimaan uutta hallitusmuotoa; Espanjan
kansa taas valitsi 1808 vapaustaistelua
johtamaan keskus-juntan sekä sen oheen
maakunta-juntoja. K. O. L.
Juntata, erityisellä survimella, juntalla,
sulloa kokoon ja tasaiseksi maa-, hiekka- kivi-,
betoni-, y. m. sentapaisia täytteitä; tasoittaa
katu-kivitystä; upottaa maahan paaluja ja lankkuja
iskemällä niiden päähän raskasta painoa,
juntta-luotia. vrt. Junttaluoti ja Paalujuntta.
j. C-én.
Juntta, kahvoilla varustettu hirrenpää eli
pölkky tai varrellinen rautakiekko, jolla
sullotaan kokoon — juntataan —
täytemaata, hiekka-, betoni- y. m.
täytekerroksia, tasoitetaan
katu-kivitystä (katujuntta) tai jota
käytetään muihin samantapaisiin
tarkoituksiin. Paaluja upotetaan
maahan paalujuntalla (ks. t.).
J. C-én.
Junttaluoti on paalujunttien
toimiva osa; raskas, tav.
rautainen paino, joka eri tavoin nostetaan
junttateli-neen varassa ylös ja annetaan pudota maahan
upotettavan paalun päähän, jotta tämä iskun
vaikutuksesta painuu maan sisään. J. C-én.
Junttarana eli tav. paalujuntta (ks. t.)
on kone, jolla peruspaaluja upotetaan maahan.
Juohdemies 1. johdemies ks. J u o h d
e-väki ja Häämenot.
Juohdeväki 1. johdeväki, johtoväki.
Häämenoissa (ks. t.) on morsianta saattamassa
sulhasen kotiin juohde- 1. johdemieliiä ja
morsiamen puolesta nouteita 1. nuoteita sekä morsiamen
sukulaisia. Yhteisesti nimitetään näitä
erotukseksi muusta hääkansasta j;ksi. Karjalaisissa
sekä inkeriläisissä häämenoissa j:n on tehtävä
monia taikoja sekä varauksia, ettei morsiamelle
ja sulhaselle sattuisi matkalla onnettomuuksia.
S-n V-ö.
Juojärvi, pitkäkäs, luoteesta kaakkoon
kulkeva, 257 km2 laaja järvi, joka kuuluu
Haukiveteen pohjoisesta laskevaan vesijaksoon. J., joka
on malmirikas, purkaa vetensä Patoon- ja
Pa-lokinkoskien kautta Suvasvettä ja Kermajärveä
yhdistävään veteen. K. S.
Juokseva ilma ks. 11 m a k e h ä.
Juokseva köysistö, aluksen takilaan kuuluvat,
kaikki liikkuvat köydet, joilla pyöröpuita,
takilan osia tai purjeita liikutetaan. F. \V. L.
Juokseva syli ks. S y 1 i.
Juokseva tili ks. Pankki ja Tili.
Juokseva velkakirja ks. V e 1 k a k i rj a.
Juoksiainen ks. Delfiini.
Juntta.
Juoksu eroaa käynnistä siinä, että sen sijaan
kuin jälkimäisessä jompikumpi jaloista
kerrallaan on maassa, juoksussa koko ruumis on
yhtaikaa maasta koholla. Juoksun vaikutukset
terveyteen ovat erinomaiset, se kun edistää keuhkojen
ja sydämen toimintaa; sille onkin tunnustettu
tärkeä, melkeinpä itsenäinen asema kaikissa
ete-vimmissä voimistelujärjestelmissä. Sen takia on
pidettävä erittäin onnellisena yhteensattumana,
että juoksu samalla on kilpailumuotona kaikkein
hauskimpia ja jännittävimpiä, samoinkuin
sitäkin, että sen harjoittaminen ei vaadi muita
välineitä kuin korkeintaan sopivan puvun, paidan,
joskus villaisen päällyspaidan, lyhyet housut ja
tavallisesti piikkipohjaiset kengät. — Juoksu
kuului päänumerona helleenien olympialaisten
kilpailujen ohjelmaan. He kilpailivat 1, 2, 12 ja 24
stadionin (= 192 m) matkoilla pehmeällä
hiekka-radalla. Nykyajan juoksukilpailut ovat alkuisin
Englannista, missä jo 18:nnella vuosis. rikkaat
herrat juoksuttivat lähettejään kilpasilla.
Amatöörien kesken kilpailut alkoivat 19;nnen
vuosis. puolivälissä. Kilpailumatkat voidaan jakaa
kolmeen ryhmään. 250-300 m saakka voi
harjaantunut urheilija pitää parhaimman vauhtinsa,
jonka takia näiden matkojen juoksemista
sanotaan pikajuoksuksi. Keskipitkiksi lasketaan
välit aina 1,000 m:iin saakka, siitä pitemmät ovat
kestävyysjuoksumatkoja.
Matkoilla n. 500 m:iin saakka vaikuttaa
lähdön 1. n. s. startin nopeus hyvin ratkaisevasti.
Esikuvanaan saalista vaaniva kissansukuinen eläin
keksivät ameriikkalaiset 1880-luvun loppupuolella
n. s. kyyrystartin, missä juoksija nelinkontin
varpaillaan ja sormiensa nenillä vaappuen
odottaa lähtömerkkiä, joka „paikoillanne!" ja
„valmiit!" komentojen jälkeen annetaan revolverin
laukauksella. Matkan loppurajalle on rinnan
korkeudelle viritetty ohut paperiliuska tai lanka.
Joka sen ensinnä rinnallaan katkaisee, on
voittaja. — Tavallisimmat kilpailumatkat
pikajuoksussa ovat 100 ja 200 m. Edellisen matkan
juoksee aniharva harjoittelematta alle 13 sekunnin.
12,4 sek. on jo tavallinen pikkukilpailujen tulos,
11,8 sek. hyvä, 11,4 sek. erinomainen ja 10,s sek.
maailmaumainio. 200 m:llä tottumaton uupuu,
mutta parhaimmat pääsevät vasta sillä
parhaimpaan vauhtiinsa. Tulokset vastaavassa asteikossa
ovat 251/.,, 24, 221/, ja 21^ sek. 400 m matka
vaatii suurta nopeutta ja voimaa sekä jonkun verran
i^tg Ä
Kuv. 1. 1,500 m juoksu Lontoon Olympialaisissa
kisoissa 1908.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
