- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1505-1506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juomauhri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1505

Juomauhri—Juoppoparantola

1506

kitsee suoritetun palveluksen täydellistä
korvausta. Niinpä kotellieu palvelusväellä,
ravintolain ja kahvilain tarjoilijoilla ei tavallisesti ole
muuta palkkaa kuin juomarahat; vieläpä heidän
paikoittain täytyy suorittaa osa niistä isännälle,
esim. suurten hotellien ovenvartijat maksavat
monasti virastaan isännälle jonkinlaista vuokraa.
Juomarahain käyttäminen on enimmin levinnyt
Venäjällä, vähimmin Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa ja Austraaliassa. Monessa maassa on
viime aikoina ryhdytty taistelemaan tätä
yleisölle epämukavaa ja siveellisessä suhteessa
vahingollista tapad vastaan. N. s.
reformihotel-leissa ja erittäinkin kristillisissä hospitseissa
juomarahat on kokonaan poistettu. [Jhering,
„Das Trinkgeld".]

Juomauhri ks. Uhrit.

Juomavesi. Kelvollisen juomaveden tulee olla
puhdasta, kirkasta, väritöntä ja hyvänmakuista.
Siinä ei saa olla sanottavia määriä aineita jotka
syntyvät veden pilaantuessa eikä myöskään
tauteja aiheuttavia bakteereja. Juomavesi ei
myöskään saa olla ylen pehmeätä. Näitä vaatimuksia
täyttää parhaiten lähde- ja pohjavesi. Yksityistä
juomaveden tarvetta varten on maaseudulla ja
pienemmissä yhteiskunnissa tavallisesti riittävä
määrä kaivo- ja lähdevettä tarjolla. Suurempien
yhteiskuntien vedentarpeen tyydyttämistä varten
laitetaan vesijohtoja. Milloin ei kelvollista
pohjavettä ole riittävässä määrässä ja niinmuodoin on
pakko turvautua pintaveteen, joki- tai
järviveteen, tarvitaan erityisiä laitteita veden
puhdistamista varten. Pintavedestä voi nimittäin
mekaanisten ja kemiallisten keinojen avulla saada
kelvollista juomavettä. Useimpien
puhdistustapo-jen tarkoituksena on vähentää tartuntavaaraa,
poistamalla niin tyystin kuin mahdollista
pintavedessä löytyvät bakteerit. Tavallisin
menettelytapa on hiekkafiltreeraus joko yksinomaan tai
yhdessä kemiallisen puhdistuksen kanssa, joka
viimemainittu toimitetaan rauta- tai
aluminium-tai manganisuoloilla (ameriikkalaiset
suodatus-laitteet) tai myöskin otsoniseeraamalla vettä,
jolloin orgaaniset aineet hapettumisen kautta
hajoavat. Myöskin veden saattamista
ultraviolettien säteiden vaikutuksen alaiseksi voidaan
ken-tiesi käyttää puhdistuskeinona. Meidän
maassamme on jo usealla kaupungilla vesijohto.
Vanhin ja suurin on Helsingin vesijohto. Vesi
johdetaan Vantaanjoesta ja pudistuslaitos on joen
suussa Vanhassakaupungissa. Aina vuoteen 1909
käytettiin yksinomaan hiekkasuodatusta.
Mainittuna vuonna otettiin käytäntöön kemiallinen
puhdistusmenettely käyttämällä
aluminiumi-sul-faattia ja kalkkia sekä nopeata suodatusta.
Laitoksessa on 8 Jewellin mallista laitetta nopeata
suodatusta varten, joista jokaisesta saadaan
180 m3 tunnissa. Kaupunki tarvitsee (1911)
13,000-14,000 m3 vettä vuorokaudessa. Tässä
ve-denpuhdistamislaitoksessa, Euroopan suurin, joka
käyttää edellämainittua puhdistamismenettelyä,
muuttuu samea, humusaineista ruskea vesi aivan
kirkkaaksi ja värittömäksi, jotapaitsi 99 %
bakteerimäärästä poistetaan. — Juomavettä
kemiallisesti tutkittaessa määrätään orgaanisten
aineiden hajaantumistuloksina olevien aineiden kuten
ammoniakin, typpihapokkeen, typpihapon ja
kloorin määrä, veden kovuus (kalkinpitoisuus) j. n. e.
Suurta varovaisuutta on noudatettava kun
ke-48. III. Painettu 2/1011.

miallisen analyysin perusteella arvostellaan veden
kelpaavaisuutta. Bakteriologinen tutkimus on
joko kvantitatiivinen, jonka tarkoituksena on
määrätä vedessä löytyvien bakteeripesäkkeiden
lukumäärää määrättyä kuutiota kohti, tai
kvalitatiivinen kohdistuen määrättyihin, tauteja
aiheuttaviin bakteereihin kuten lavantautibasilliin,
kolerabasilliin j. n. e. G. E. B.

Juon, Paul (s. 1872), ven. säveltäjä,
Tane-jevin, Arenskijn ja Bargielin oppilas.
Toimittuaan opettajana Bakun konservatorissa 1896-97
J. siirtyi Berliiniin asumaan. On kääntänyt
saksaksi Tsaikovskijn harmoniaopin ja elämäkerran.
Säveltänyt etenkin kamarimusiikkia, Brahmsin
tyyliin. I. E.

Juonetar, juoni (s. o. ura) sanasta tilapäisesti
muodostunut „metsän jumala", joka juoksuttelee
otuksia läpi salon metsästäjän eteen. E. E.

Juoni ks. Intrigi.

Juoni, levyn muotoinen vuorilaji- tai
kiven-näismassa, joka on muodostunut sillä tavoin, että
vuoriperään syntynyt repeämä on täyttynyt joko
sulana siihen tunkeutuneella magmavuorilajilla
(eruptiivijuonet) tai pohjavesiliuoksista
erkautuneilla kivennäisillä. Viimemainittuihin kuuluvat
erilaiset malmijuonet (ks. t.) sekä esim.
kvartsijuonet, jotka ovat erittäin yleisiä kallioissamme.
— Vaakasuora-asentoisia eruptiivijuonia
sanotaan kerrosjuoniksi tai
intrusiivi-kerroksiksi. P.E.

Juoniainen ks. V u o 1 i a i n e n.

Juonne (f 1 ö t s i), ohuenlainen, jotain malmia,
kivihiiltä tai muita hyödyllisiä kivennäisiä
sisältävä kerros, vrt. Kerros. P.E.

Juonnevuori (saks. Flötzgébirge), vanha, jo
aikoja sitten käytännöstä jäänyt nimitys kaikille
verraten muuttumattomille
sedimenttikerrostu-mille kiteisen „alkuvuoren" vastakohtana.

P. E.

Juoppo-asyli on hoitolaitos, jossa
parantumattomia yhteiskuntaa rasittavia juoppoja
pidetään vasten heidän tahtoaankin. vrt.
Juoppo-parantola. (E. Th-n.)

Juoppohulluus (delirium tremens) ks.
Juop-posairaus.

Juoppoparantola, kroonillista alkoholismia
sairastavien parannuslaitos. Sittenkun Benjamin
Il u s h i n 1809 esittämä mielipide juoppojen
hoitamisesta erityisissä parantoloissa vähitellen oli
voittanut alaa, perustettiin sellaisia viime
vuosisadan keskipalkoilla melkein samaan aikaan
Englantiin, Skotlantiin, Saksaan ja
Yhdysvaltoihin. Myöhemmin niitä on ilmestynyt yhä
useampia ja melkein kaikkiin sivistysmaihin.
Suomessa on Turva niminen, valtion avustama
juoppoparantola Yläneen pitäjässä 39 km Auran
rautatieasemalta. Hoitotapaan näillä laitoksilla
kuuluu, paitsi täydellistä kieltäytymistä
alkoholijuomista, huolellinen yleishoito vahvistavan
ruuan, ulkonaoleskelun, työn ja siveellisen
vaikutuksen muodossa. Tulokset ovat varsinkin
aikaisemmilla juoppous-asteilla olevien suhteen
verrattain hyvät, sillä heistä paranee noin 50 °/a
ja siitäkin yli. Paranemista vaikeuttaa eniten
synnynnäinen henkinen vajavaisuus. Tärkeänä
tekijänä pysyväisen parannuksen saavuttamiseen
on jälkihoito, jolla tarkoitetaan hoidokkaan
sijoittamista ympäristöön, missä hän on
kiusauksille niin vähän alttiina kuin mahdollista, ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0807.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free