- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1507-1508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juomauhri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1507

Juopposairas—Juotikkaat

1508

myöskin hänen liittymistään raittiutta
harrastavaan yhdistykseen. Yleisenä sääntönä
juoppo-parantolaan pääsyä varten on, että henkilö
paikkaa hakiessa sitoutuu olemaan laitoksella
määrätyn ajan (Turva parantolassa yhden vuoden)
ja että hän vapaaehtoisesti antautuu
hoidettavaksi; ainoastaan muutamissa maissa on
voimassa lakimääräyksiä, joitten mukaan juoppo
voidaan vasten tahtoaankin sijoittaa parantolaan
tai hoitolaan. Ottamalla huomioon, että juoppo
usein on kykenemätön oikein arvostelemaan
tilaansa ja senvuoksi ei pakotta alistu
parantola-hoitoon ja että hän tavallisesti on parhaassa
miehuudeniässä, olisivat määräykset hänen
pakollisesta hoitamisestaan Suomessakin
tarpeenvaati-mat sekä hänen itsensä että yhteiskunnan edun
kannalta katsoen. E. Th-n.

Juopposairas on joko alunpitäen väkijuomien
suhteen vastustuskyvytön tai pitkällisen
alkoholimyrkytyksen kautta sellaiseksi tullut henkilö.

(E. Th-n.)

Juop; : sairaus 1. kroonillinen alkoholismi on
vastustamattomaksi himoksi muuttunut
alkoholi-juomain käyttäminen, joka useimmiten syntyy
perinnöllisyyden ja hermoheikkouden pohjalla.
Paitsi yhtämittaisena esiintyvää juopposairauden
muotoa on myöskin olemassa ajoittainen, joka
saattaa olla kaatumataudin tai periodillisen
mielenhäiriön oireena. Pitkällisen juoppouden
aikaansaamat sairaloisuudet ilmenevät tavallisesti
vähitellen vuosien kuluessa. Ruumiillisista oireista
ovat enin silmäänpistävät kasvojen sinipunertava
väri, jäsenien (vars. sormien ja kielen)
tutiseminen ja ruuansulatushäiriöt (vrt.
Alkoholimyrkytys). Luonteessa ja henkisissä kyvyissä
tapahtuvista muutoksista ovat tärkeimmät:
itsekkyys, sairaloinen ärtyisyys, itkuherkkyys,
luule-vaisuus, siveellinen rappeutuminen ja vähittäin
enentyvä tylsistyminen. — Paitsi lieviä
psyykilli-siä häiriöitä epämääräisine aistinharhoineen
saattaa kroonillinen alkoholismi myös synnyttää
todellisia psykooseja. Yleisin niistä on
juoppohulluus (delirium tremens), joka tunnetaan
äkillisestä kulustaan, harhanäyistään,
harhatuntumi-sistaan, yleisestä sekavuudestaan ja kovasta
vapi-semisestaan. Tilapäisenä aiheuttajana on usein
joku kuumetauti tai muu vamma.
Tämäntapainen, mutta pitkällisempi on n. s. K o r s a k
o-v i n psykoosi, jolle on ominaista
lähitapaus-ten muistamattomuus ja siitä johtuva
perättömien kertominen (konfabulatsioni) sekä
hermokivut ja osittaiset halvautumiset. Paitsi näitä
voi mielisairaus ilmetä juopoilla harhakuulojen
ja harhaluulojen muodossa (hallucinosis
pota-torum) tai mustasukkaisuusharhana (paranoia
alcoholica). Edellinen syntyy jotenkin äkillisesti
ja on ainakin ensikertaa kohdatessa paranevaa
laatua, jälkimäinen on siihen sijaan
luonteeltaan pitkällinen ja sen erottaminen tavallisesta
mustasukkaisuudesta tuottaa väliin vaikeuksia. —
Vielä on huomattava, että alkoholismi niissäkin
mielisairauksissa, joita se ei suorastaan ole
aiheuttanut, tuntuvassa määrässä huonontaa taudin
kulkua, ja että se ei ainoastaan ylläpidä vaan
vieläpä enentääkin suvussa löytyvää
rappeutumista, josta syystä juopposuvussa lisääntyy polvi
polvelta ruumiillisesti ja henkisesti vaivaisten
luku syntyväisvyden samalla alentuessa ja
kuolevaisuuden kohotessa. E. Th-n.

Juoppotauti ks. Juopposairaus.

Juoppous ks. Alkoholimyrkytys ja
Juopposairaus.

Juopumus ks. Alkoholimyrkytys ja

Juopposairaus.

Juorkuna, kylä Kiiminginjoen varrella,
Muhoksen kuntaa.

Juortaninjoki, kansanrunoissa esiintyvä
Jor-daninjoen toisintomuoto.

Juorukompassi, kapteenin tai perämiehen
suojaan (hyttiin) sijoitettu kompassi, jonka
mukaan peränpidon huolellisuutta aina voidaan
tarkastaa. F. W. L.

Juote ks. J uottaminen.

Juotikkaat (Hirudinea), nivelmatoja, joilla on
pehmeä, tavallisesti litteähkö ruumis, ovat vailla
sukakarvoja, ihossa lukuisia poikkipuolisia
uurteita, useampia samassa nivelessä. Ruumiin
taka-päässä on vahva imulava, useimmilla myös
etupäässä suun ympärillä (imulavojen johdosta
nimitetään j: ita myös nimellä Discophora,
levylliset). Suussa on joko kolme kolmioon
asettunutta sahateräistä leukaa, tai on se leukoja
vailla, jolloin nielun etuosa on muuttunut
ulostyönnettäväksi imutorveksi: Tämän
mukaan erotetaan leukaj:ita (Gnathoidellidce) ja
kärsäj:ita (Rhynchobdellidoe). Mahalaukun
seinissä on
sivutaskujen muotoisia laajennuksia.
J. ovat kaikki

kaksineuvoisia
kuten niiden
lähimmät sukulaiset harvasukais-madot (Oligoc-hæta). Ne
laskevat munansa
yhteiseen koteloon
(kokongiin), joka
muodostuu ihosta

lähtevästä
limasta ja jonka
rakenne esim.
verijuotikkaalla
on sienimäinen.
Kehitys tapahtuu ilman muodonvaihdosta J.
elävät vedessä, useimmat makeissa vesissä, harvat
kostealla maalla niinkuin esim. Ceylonissa
kiusallinen maajuotikas (Hirudo ceylonica), joka
oleskelee puutarhoissa ja metsissä ja laskeutuu
pensaista ohikulkeviin ihmisiin. —
Leukajuotik-kaisiin luetaan meillä koko maassa yleinen h
e-vosjuotikas (Aulastomum gulo) ja
verijuotikas (Hirudo medicinalis) Etelä- ja
Keskisuomessa tavattava; kärsäjuotikkaisiin kuuluu
loisiva kalajuotikas (Piscicola geometra).
Suomessa tavataan n. 10 lajia. Lääketieteessä
verenimijänä käytetty verijuotikas eli
iilimato on helposti erotettava
hevosjuotik-kaasta, joka ei kykene puremaan reikää
ihmisen ihoon, selkäpuolta pitkin kulkevista ruskeista
viiruista. Sen leuoissa on lukuisia teräviä
hampaita, joten sen aikaansaamat haavat ovat
terävä-reunaiset ja paranevat pian. Ensimäisillä
ikävuosillaan verijuotikas imee kylmäveristen
eläinten (sammakkojen y. m.) ruumiinmehua,
vanhempana sukukypsyyden lähestyessä lämminveristen
verta; se elää 12-20 vuoden vanhaksi. Sitä

Verijuotikas.
a ruumiiu etupää imulavoineen, jossa
näkyy 3 leukaa, 6 leuka, alinna
juotikas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0808.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free