Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juotinputki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1509
Juotinputki—Jupiter
1510
käytetään veren poistamiseksi tulehduksista ja
ajoksista, mutta sen käyttö ei ole nykyään enää
likimainkaan niin yleinen kuin ennen. Viime
vuosisadan keskivaiheilla laskettiin Suomen
apteekeissa tarvittavan määrän verijuotikkaita
tekevän vuosittain 101,000 kappaletta.
Verijuotikkaita viljellään pääasiallisesti Unkarissa.
K. M. L.
Juotinputki 1. juottopilli ks.
Juottaminen.
Juotinrauta 1. juottokolvi ks.
Juottaminen.
Juottaminen, ’menetelmä, jolla kaksi
metalli-kappaletta yhdistetään toisiinsa erityisellä
metallisella liitosaineella, n. s. juotteella, joka sulana
saatetaan juotettavien metallipintojen väliin.
Juote on metalli tai metalliseos, jonka
sulamispisteen tulee olla alempi kuin juotettavien
metallien. Erotetaan kahta lajia juotetta:
pehmyt j u o t e, jonka sulamispiste on alempana
kuin 250°C ja jonka kestävyys on pieni, sekä
kovajuote, joka vasta suuremmassa
kuumuudessa sulaa ja on niin kestävää, että juotettua
kohtaa voidaan taivuttaa jopa vasaroidakin.
Peh-mytjuotteessa on pääosina tina ja lyijy sekä usein
vismutti ja sitä käytetään tavallisesti
läkkilevy-jen, messingin tai sinkin juottamiseen.
Kovajuot-teet ovat melkein aina kupariseoksia, joita
nimitetään seoksen pääosan mukaan
kuparikovajuot-teeksi, messinkikovajuotteeksi j. n. e. — Kun
juote tarttuu hyvin ainoastaan puhtaaseen
metalliin, ovat juotettavat kohdat viilaamalla tai
syövyttämällä saatavat metallisesti puhtaiksi ja
kuu-mennettaessakin pysytettävät sellaisina n. s.
juoksuaineella, jona käytetään salmiakkia,
kolofoniumia, booraksia, lasijauhetta tai sinkillä
kyllästettyä suolahappoa y. m., mitkä estävät
metallipintaa hapettumasta. Kovajuotteella
juotettaessa kappaleet ensin sovitetaan kohdalleen ja
sitten liitossaumalle pannaan juotetta, jolle
lopuksi sirotetaan juoksuainetta. Tämän jälkeen
kappaleet kuumennetaan ahjossa t. m. s., kunnes
juotos sulaa ja juoksee liitospintojen väliin.
Juottovasara 1. -kolvi on puisella
kahvalla varustettu, rautavarteen kiinnitetty
kupari-kappale, jota kuumennettuna käytetään
pehmyt-juotteen sulattamiseen ja liitossaumaan
juoksuttamiseen. Juottovasara kuumennetaan joko
ulkoa päin tai siinä on itsessään kuumennuslaitos.
— Juottolamppu on lamppu, jota käytetään
juotettavien kappaleiden, juotteen tai
juottovasa-ran kuumentamiseen. Polttoaineena on bentsiini
tai petroleumi, joka ilmapumpun painamana
kaa-suttuu kuumennetussa
as-bestikierteessä ja
syöksyy ruuvilla säädettävänä
suihkuna polttimeen. —
Juotto- 1.
puhallus-pilli, taivutettu
pieni-reikäinen metalliputki,
jolla puhalletaan
tavallisesta liekistä pistoliekki
liitoskohtaan varsinkin
kultaa ja hopeaa
juotettaessa; tällöin käytetään
tavallisesti juotettavan
esineen alustana
hiilikap-paletta, joka hehkullaan
lisää kuumuutta.
Sähköllä juottaminen ks. Uuttaa.
V. V-la.
Juottokolvi ks. Juottaminen.
Juottolamppu ks. Juottaminen.
Juottolauta, noin 12 mm paksu ja
mehiläispesän kehän sisämittojen suuruinen lauta, jonka
taakse on kaksi listaa siten naulattuna, että
niiden ulkonevien päiden päälle mehiläispesän kehä
voidaan asettaa kyljelleen. Lautaa käytetään
keinokakun eli väliseinän alla, kun sitä juotetaan
kiinni mehiläispesän kehän metallilankoihin.
A. M.
Juottopilli ks. Juottaminen.
Juottoratas, mehiläishoitoväline, pieni, pyöreä
kellon rattaan näköinen, lyhyeen metalliseen
varteen kiinnitetty messinkiratas, jolla
mehiläishoitaja juottaa kehän metallilangat kiinni
keinotekoiseen väliseinään eli keinokakkuun.
Spriilam-pun tulessa kuumennettua ratasta se työnnetään
pitkin metallilankaa, jolloin se painaa kehän
langan väliseinään sisälle ja samalla sulattaa vahaa,
joka juottautuu kiinni lankoihin. Paras on
ame-riikkalaismallinen „Woiblet", jota saks. Gerstund
on vielä parantanut. A. M.
Juottovasara ks. Juottaminen.
Juovamenettely ks. Kasvutaulut.
Juovikka ks. Phlox.
Juovutusjuomat ks. Alkoholi,
Huumaavat aineet ja Alkoholimyrkytys.
Jupiter, aurinkokuntamme suurin kiertotähti.
J:n halkaisija on, maan halkaisijaa yksikkönä
pitäen, ll,o«i = 141,300 km, sen volymi on 1,279
kertaa maan volymi ja massa 310 kertaa maan
massa ja = —— auringon massaa. Tihevs on
niinmuodoin 0,24» maan tiheyttä, ja painovoima
J:n pinnalla ekvaattorin kohdalla 2,2«i
verrattuna painovoimaan maan pinnalla. J. kiertää
radassaan auringon ympäri 11 vuodessa 315
päivässä. Eadantason kaltevuus ekliptikaa vastaan
on ainoastaan 1° 19’, ja radan excentrisiteetti on
0,o48. J:n keskinäinen etäisyys auringosta on
maan keskinäiseen etäisyyteen auringosta
verrattuna 5,2028 = 775,000,000 km. J. kiertää
akselinsa ympäri 9 t:ssa 55 min:ssa (akselin
kaltevuus radantasoa vastaan on 3° 4’). Lyhyttä
kiertoaikaa vastaa suurehko litistyminen,
nimittäin */i7- J;n tiheä ja pilvinen atmosfääri
muodostaa planeetin ympärille peitteen, jossa
erityistä huomiota ovat herättäneet ekvaattorin
tienoilla näkyvät vyöhykkeet. J:n ympäri
kiertää 8 kuuta, joitten kiertoajat y. m. näkyvät
seuraavasta taulusta:
Nimi
Radan Hilde
(J:n sttde
yksikkönä)
Suuruusluokka
Kiertoaika
Radan kaltevuu»
ekliptikaa
vastaan
Keksinyt
V 13 2.55 Op. Iit 57 m. 2° 20’ Barnard v. 1892
I To 6V2 5.93 1 p. 18 t. 28 m. 2° 8’ Galilei v. 1610
II Europa 6 Va 9.44 3p. 13 t. 14 m. 1° 39’ Marius v. 1610
III Gambud 6 15.06 7 p. 3 t. 43 m. 2° (Y Galilei v. 1610
IV Callisto 7 26.49 16 p. 16 t. 32 m. 1° 57’ Galilei v. 1610
VI 14 160 251 p. 28° 56’ Perrine v. 1904
VII 16 167 265 p. 31° (Y Perrine v. 1905
VIII 17 357 790 p. 148° 52’ Melotte v. 1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
