- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1511-1512

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juotinputki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1511

Juppiter—Jurasysteemi

1512

Suuren massansa takia J:lla on tärkeä sija
aurinkosysteemimme häiriölaskuissa. Erittäin
suuri on J:n vaikutus asteroideikin ja niitten
ryhmittelyyn. Maasta katsottuna loistaa J„ jonka
albedo on 0,62, ensimäisen suuruusluokan
tähtenä, ja se on oppositsionissa aurinkoon nähden
joka 399:s vuorokausi. E. R.

Juppiter 1. Jupiter (< Dious > Diovis >
Iovis -{- pater), muinaisit. korkein jumala,
myöhemmän selityksen mukaan
Saturnuksen ja Opsin poika,
käsitetty samaksi kuin kreik.
Zeus. Alkuaan J. esiintyi
aivan yksinään ilman
perhesiteitä, mutta myöh. kreik.
uskonnon vaikutuksesta
pidettiin Junoa hänen
puolisonaan ja Minervaa hänen
tyttärenään. J. oli taivaan ylin
valtias, josta kaikki
taivaan-ilmiöt johtuivat (lisänimet
Lucetius = valonjakaja,
Fulgu-rator, Fulminator, Torians =
jyrisijä y. m.) Hän oli myös
koko maailman hallitsija ja
ohjaaja, joka vaali oikeutta,
totuutta, uskollisuutta ynnä
kestiystävyyttä ja ilmaisi
tahtonsa ennemerkeillä. J. oli
taistelujen ja voittojen ylin herra (lisän. Victor
= voittaja, Stator = paonehkäisijä, Feretrius =
saa-liinsaaja). Ammoin J:ia palveltiin latinalaisten
heimojumalana ja liitonjumalana varsink.
Al-bano-vuorella (J. Latiaris). Myöskin muut it.
heimot kunnioittivat J:ia; etruskien keskuudessa
hänellä oli nimi Tinia 1. Tina. — Roomassa
J:a palveltiin etupäässä Capitolinus-kukkulalla jo
kuningasajalla aloitetussa ja monta kertaa
uudistetussa temppelissä (J. Capitolinus, J. Optimus
Maximus = kaikkihy vä kaikkivoipa). J:n
kunniaksi vietettiin monta juhlaa (Ferice Latince,
Ludi Magni, Plebeii, Romani y. m.). Myöhemmin
keisariajalla J. room. alusmaissa useasti suli
yhteen sikäläisten (esim. syyrialaisten, kelttiläisten
ja germaanilaisten) pääjumalien kanssa. J.
kuvattiin samaan tapaan kuin Zeus, ukonnuoli ja
valtikka käsissään, kotka seurassaan, vrt.
Capitolium, Diespiter, Flamen, Juno,
Zeus. [W. H. Roscher, „Lexicon der griech. und
röm. Mythologie". Juppiter: E. Aust.]

K. J. E.

Jura (ransk. zyrä’; < keltt. jor = metsä),
vuoristo Keski-Euroopassa Ranskan, Sveitsin ja
Saksan alueilla. On melkein yksinomaan syntynyt
siitä nimensä saaneista j.-m u o d o s t u m i s t a.
Tektonisesti ja morfologisesti J. jakaantuu
kahteen osaan. I. Ranskalais-sveitsiläinen
J. ulottuu puolikuunmuotoisesti kaartuen
Grenoblen seuduilta Reinin ja Aaren
yhtymäkohtaan; sisäreunan pituus 360 km, ulkoreunan
420 km, suurin leveys 70 km. Sen syntyminen,
tertiääri-ajalla, liittyy läheisesti Alppien
syntymiseen. Sisimmät, Sveitsin ylämaata rajoittivat
poimut ovat paljoa jyrkemmät, korkeammat, kuin
poimut länsisivulla. Sen 20:een nousevat poimut
ovat ainoastaan vähäisen kuluneet, joten
alkuperäinen huiputon harjannemuoto vallitsee, ja
pituuslaaksosta (combes) toiseen on harvassa
kapeita solia ja poikkilaaksoja (cluses), joita myö-

ten koski rikkaat joet ja tiet mutkitellen pääsevät
pujottelemaan. Liikennesuhteet siitä syystä
epäsuotuisat. Ilmasto ja kasvullisuus
korkeussuh-teitten mukaan vaihteleva: juurilla viinitarhoja,
peltoja, ylempänä osaksi säilyneitä pyökki-,
korkeammalla havupuumetsiä ja karjataloudelle
sopivia alppiniittyjä. Korkeimmat harjut (korkein
kohta Cret de la Neige ainoastaan 1,723 m) ovat
6-7 kuuk. lumipeitteiset. Runsaisiin vesivoimiin
perustuen on syntynyt monelle seudulle
kukoistava teollisuus (kelloja); niissä asukastiheys
päinvastoin kuin muualla J:lla on suuri. — II.
Saksan 1. gvaabilais-frankkilainen J.
alkaa lähellä edellisen päätä ja päättyy Mainiin,
muodostuu itään loivasti, länteen jyrkemmin
päättyvistä, laakeista kerrostumista syntyneistä
aaltomaisista ylätasangoista, joiden välissä on
jyrkkärinteisiä poikkilaaksoja m. m. Tonavan,
Wörnitzin, Altmühlin. Kokonaisuudessaan 435
km pitkä, josta n. puolet tulee kummankin,
eteläisemmän Svaabilaisen ja pohjoisemman,
Riesin murtumislaaksosta alkavan matalamman
Frankkilaisen J:n osalle. Molemmat jakaantuvat
eri osiin; edellisestä mainittakoon Rauhe Alb,
jälkimäisestä n. s. Fränkische Schweiz. Korkein
kohta Heubergillä oleva Lemberg 1,015 m yi.
merenp. Ylätasankojen ilmasto on kolea,
Böttin-genissä (908 m yi. merenp.) v:n keskilämpö
+ 5,4° C, tammik." —4,s° C, heinäk. + 14,«° C.
Rinteet ovat pvökkimetsän peittämät, mutta
ylä-tasangot kuivat, nummimaiset, osaksi
kivikkoiset ja hedelmättömät; asutus täällä sentähden
harvaa. Jokilaaksoja seuraavat J:n poikki useat
rautatiet. — J:ssa kokonaisuudessaan on
kuten kalkkivuoristoissa runsaasti katoavia jokia
ja luolia, jälkimäisistä varsinkin Fränkische
Schweiz kuuluisa (Rosenmüllershöhle,
Gaileu-reuther Höhle). E. E. K.

Jurakausi, se geologinen aikakausi, jonka
kuluessa jurasysteemiin (ks. t.) kuuluvat
muodostumat syntyivät.

Juramuodostumat ks. J u r a s y s t e e m i.

Jurare in verba magistri (lat.), „vannoa
opettajan sanoihin", arvostelematta hyväksyä
opettajainsa tai vanhempain tai arvokkaammassa
asemassa olevien henkilöiden istuttamat
mielipiteet. Puheenparsi esiintyy Horatiuksen I:ssä
ep. 114.

Juraschek
s-J, Franz von (1849-1910),
itäv. tilastotieteilijä, toimi tilastotieteen ja [-valtio-oikeuden professorina v:sta 1881
Czernowit-zissa, v:sta 1883 Innsbruckissa, siirtyi 1887
hallitusneuvoksena itäv. tilastolliseen
keskuskomis-sioniin Wieniin; julkaisi v:sta 1884 Hübnerin
„Geographisch-statistische Tabellen aller Länder
der Erde" ja Neumann-Spallartin kuoleman
jälkeen tämän „Übersichten der Weltwirtschaft"
(1890-1905) ; „Personal-und Realunion" (1878).

J. F.

Jurasysteemi (nimitetty Jura-vuorien
mukaan), geol., trias- ja liitusysteemien väliset
muodostumat. Nämä ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa
yleiseen levinneitä, ja ovat siellä enimmäkseen
merikerrostumia, nimittäin kalkkikiviä,
saviki-viä ja osittain hienoja hietakiviä. Siis nämä
alueet ja myöskin laajat osat muista nykyisistä
mantereista ovat jurakaudella olleet meren
peitossa, esim. koko Pohjois-Aasia sekä Pohjois- ja
Etelä-Ameriikan länsiosa. Toisilla alueilla on

Zeus (Juppiter).
Marmorikuva
Vatikaanissa (Museo Pio
Cle-[ mentino). Löydetty
Otricoli’ssa (muin.
Ocriculum).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0810.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free