- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1513-1514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jure ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1513

jurasysteemissä maiiiierkerrostumia, joihin
kuuluu konglomeraatteja, hiekka- ja savikiviä.
Mantereena on ollut myös ainakin suurin osa
Fennoskandiaa, vaikka kaikki juramuodostumat ovat
täältä myöhemmin hävinneet lukuunottamatta
pieniä alueita Skånessa (alajuraa) ja
Lofotin-saarilla (keski- ja yläjuraa). Jurakauden
kuluessa maan ja meren suhteissa tapahtui
melkoisia vaihteluja, niin että kauden alkupuolella, noin
Kellawayn vaiheeseen saakka, meret olivat
leviämässä useimmille manneralueille, mutta sitten
mantereet alkoivat taas voittaa alaa. Niinpä on
Euroopassa monin paikoin yläjuraan (malmiin)
kuuluvia ranta- ja mannerkerrostumia keskijuran
(doggerin) ja alajuran (liasin)
merikerrostu-main päällä. Vieläpä muodostui kauden
loppuvaiheilla vuorijonojakin Pohjois- ja
Etelä-Ame-riikan länsiosaan, entiselle merialueelle. Muuten
kerrostumain laatu todistaa, että jurakaudella
maanpinnan epätasaisuudet ovat olleet suuressa
määrin tasoittuneina, meret matalia, mantereet
alavia ja tasaisia.

Jurakautisissa sekä manner- että
merikerros-tumissa on runsaasti fossiileja. Niiden
edustamaan maaeläimistöön kuuluvat ensimäiset linnut,
m. m. merkillinen Archceopteryx, matelijan ja
linnun välimuoto. Vallitsevina maaeläimistössä
olivat kumminkin liskoeläimiin kuuluvat
eläin-muodot, joista jättiläisliskot (Dinosauria)
ja lentoliskot (PterosauriaJ juuri tällä
kaudella saavuttivat kehityksensä huippukohdan.
Myös merissä eli lukuisia liskoeläin-muotoja,
joista joutsenliskot (Plesiosauria) ja k a 1
a-liskot (Iclitliyosauria) ovat mainittavimmat.
Muuten merikerrostumissa säilyneet fossiilit
edustavat lukuisia erilaisia eläinmuotoja, kuten
luukaloja, äyriäiseläimiä, ammoniitteja,
belemniit-tejä, simpukoita, kotiloita, lonkeroj aikaisia,
piikkinahkaisia, koralleja ja merisieniä.
Kasvistossa ovat metsiä muodostavina saniaispuut,
sago-palmut ja vanhanaikaiset, nykyisistä poikkeavat
havupuut. Näistä kasveista on monin seuduiu
muodostunut kivihiiltä. Arvokkaimpia juralaisia
kivihiililöydöksiä on Unkarissa, Kaukaasiassa,
Persiassa, Turkestanissa, Etelä-Siperiassa ja
Aust-raaliassa. Myös Norjassa, Lofotin Andö-saarella
on niitä, ja lisäksi Huippuvuorilla sekä eteläisissä
napaseuduissa, Grahamin-maalla. Näissäkin on
kivihiili muodostunut etupäässä noista samoista,
ilmeisesti lämpimän ilmanalan kasveista, josta
saattaa päättää jurakaudella ilmaston olleen
lämpimän koko maanpallolla. Kuitenkin on ilmasto
alhaisilla leveysasteilla ollut kuumempi kuin
napojen lähellä; se näkyy etenkin merieläimistön
erilaisuudesta, vrt. Geologiset
muodostumat. P. E.

Jure f-ü-J ks. De jure.

Juridinen (lat. ius = oikeus), lainopillinen,
oikeustieteen eli oikeusperiaatteiden mukainen.

Juridinen henkilö. Käytännöllisen elämän
vaatimuksia noudattaen kaikki kehittyneemmät
oikeusjärjestykset ovat luoneet käsitteen j. h.,
s. o. varallisuuskelpoisen yhteisön,
oikeussubjektin, joka on saanut aateperäisen, mutta silti
varallisuuskelpoisen yksilön muodon ja joka
sellaisena on oikeutettu ylipäänsä samaan toimintaan
kuin yksityiset henkilöt eli siis hankkimaan
itselleen oikeuksia, tekemään sitoumuksia, kantamaan
ja vastaamaan oikeudessa. J:n h:n olemuksesta

1014

on tieteisopissa paljon riidelty kuitenkaan vielä
pääsemättä mihinkään yleisesti tunnustettuun
mielipiteeseen, mutta voinee selityksenä sille
tosiseikalle, että oikeusjärjestykset pitkän,
historiallisen kehityksen tuloksena personifioivat
erään-laatuiset yhteisöt, esittää sen seikan, että näille,
samoinkuin fyysillisille henkilöille on ominaista
oma tahdontoiminta, joka esiintyy joko
järjestyneeksi yhteisöksi liittyneitten fyysillisten
henkilöitten päättämisenä ja toimimisena tahi ilmenee
enemmän tahi vähemmän etäisessä
tulevaisuudessa vaikuttavan oikeustoimen seurauksena. J:t
h:t ovat joko julkisoikeudellisia juridisia
henkilöitä, jos niillä on juurensa julkisessa oikeudessa
(esim. valtio, kunta, yliopisto, valtiopankki
y. m. m.), tahi yksityisoikeudellisia, jotka ovat
syntyneet joko yksityisten henkilöitten tekemäin
välipuheitten tahi säätiötointen kautta.
Edelli-senlaatuisia yksityisoikeudellisia juridisia
henkilöitä eli itsensä määrääviä, sanotaan
yksityisoikeudellisiksi korporatsioneiksi eli yhdistyksiksi,
jälkimäisiä taas, eli säätävän tahdon määräämiä,
säätiöiksi. Roomalaisen oikeuden mukaan
vaadittiin yksityisoikeudellisen j:n h:n syntymiseen
kaksi oikeustointa: 1) yksityisoikeudellinen
välipuhe tahi säätiötoimi ja 2) persoonallisuuden
myöntäminen valtion puolelta; roomalaisen
oikeuden periaatteita omaten useat uudetkin
oikeusjärjestelmät ovat ehtona yksityisoikeudellisen j:n
h:n syntymiselle vaatineet valtion viranomaisten
luvan. Suomen oikeudessa on kesäk. 6 p. 1849
annetun Keis. kuulutuksen perusteella katsottu
viranomaisten lupa yksityisten yhdistysten
perustamiseen tarpeelliseksi, mutta kun säätiöitten
perustamisesta ei ole ollut minkäänmoisia
lakimääräyksiä, on yksityisten henkilöiden katsottu
olevan oikeutetut vapaasti perustamaan säätiöitä,
kuitenkin huomioonottamalla, että valtiovallalla
on katsottava olevan oikeus lakkauttaa säätiö,
jonka tarkoitusperä sotii hyvää
yhteiskuntamoraalia vastaan. „Perustuslain voimalla" on elok.
20 p. 1906 annettu m. m. yhdistymisvapautta
koskeva laki myöntänyt Suomen kansalaisille
oikeuden edeltäkäsin lupaa hankkimatta perustaa
yhdistyksiä sellaisten tarkoitusten toteuttamista
varten, jotka eivät ole vastoin lakia ja hyviä
tapoja. Kun tämä laki kuitenkin edellyttää
annettavaksi säännöksiä siitä, mitä sanotun oikeuden
käyttämisessä on noudatettava, eikä mitään
sellaista lakia ole annettu, on epätietoista, voiko
mikään yhdistys nykyisin laillisesti tulla aikaan
s.o. saada j:n h:n ominaisuuden ilman valtion
viranomaisten myötävaikutusta (ks.
Yhdistys).

Tieteisopissa on nykyisin riidelty siitä, ovatko
yhtiöt ja eritoten osakeyhtiöt katsottavat
juridisiksi henkilöiksi. Asia on ainakin Suomen
oikeuden mukaan jonkun verran epäselvä, mutta
huomioonottaen sen kieltämättömän tosiasian,
että yhtiön ja sen eri osakasten etu ei suinkaan
aina ole sama ja että yhtiöillä on omat
sekä’oikeutensa että velvollisuutensa, jotka eivät
semmoisinaan kuulu osakkaille — yhtiö kun voi olla
osakkaillensa maksamassa ja heiltä saamassa —,
ei voine tulla muuhun johtopäätökseen kuin että
yhtiö on osakkaistaan erotettava juridinen
henkilö. L. Cg.

Juridinen persoona ks. Juridinen
henkilö.

Jure—Juridinen persoona

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0811.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free