Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jure ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1515
Jurij Danilovits—Jus divinum
1516
Jurij (Georgij) Danilovits [-ni’-] (12S1-1325),
Moskovan ruhtinas ja Vladimirin suuriruhtinas,
riiteli Tverin ruhtinaiden kanssa suuriruhtinaan
arvosta, jonka sai käydessään 1315 Ordassa. J. D.
oleskeli myöskin Novgorodissa ja otti osaa
Ruotsin ja Novgorodin väliseen Karjalan sotaan;
piiritti 1322 Viipuria ja rakennutti 1323
Pähkinälinnan; Pähkinäsaaren rauhakirja on tehty hänen
nimessään; sai surmansa Ordassa Tverin
ruhtinaalta Dmitrijltä. J. F.
Jurisconsultus [jü-u’l-] (lat., < jüs, genet.
jiiris - oikeus, ja consu’ltus = kokenut),
oikeusoppinut, oikeustieteeseen perehtynyt;
lainopillinen avustaja.
Jurisdiktsioni, (lat. jürisdi’ctiö),
oikeudenkäyttö, tuomiovalta.
Juris prudentia [jü- -e’-], (lat., jüs, genet.
juris = oikeus, ja prudentia = tieto, tiede),
oikeustiede, lakitiede (ks. t.).
Juristi (lat. jüs, genet. juris = oikeus),
lainoppinut, lakimies. — Juristeria,
yksipuolisesti lainopillinen käsitys jostakin asiasta,
lakisäädösten muodollinen tulkinta. L. Cg.
Juristioikeus (ks. Juristi), lainoppineitten
oikeus, se oikeus eli ne oikeusnormit, jotka ovat
saaneet alkunsa joko lainoppineitten
tieteellisestä toiminnasta tahi tuomioistuinten
oikeudenkäytöstä. Sitovaa oikeudellista merkitystä
voidaan näin syntyneille oikeusnormeille myöntää
ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden
vakiintuneen oikeusvakaumuksen tahi pitempiaikaisen
käytön kautta on katsottu saaneen tavanomaisen
oikeuden voiman (ks. Tavanomainen
oikeus). L. Cg.
Juris utriusque doctor, j. u. licenciatus,
j. u. candidatus (lat. jüs, genet. juris =
oikeus, uterque, genet. utriusque = kumpikin),
molempain oikeuksien, sekä roomalaisen että
kanonisen oikeuden, tohtori, lisensiaatti ja kandidaatti.
Arvoniminä säilyneet protestanttisissakin maissa,
joissa kanonista oikeutta ei tutkita. L. Cg.
Jurjev ks. Tartto.
Jurjevskaja, Ekaterina Mihailovna.
ks. Dolgorukov 9.
Jurmo, saari länsikoilliseen Utön ulkosaaresta,
arveltu Tanska-Ruotsi-Suomi-Räävelin
merireitillä n. v. 1270 mainituksi ,,Ucrimaa"ksi.
Ikivanha saarnahuoneen paikka, nykyinen kirkko
rak. 1846; kuuluu Korpoon seurakuntaan.
# K. S.
Jurmonaukko (Jurmofjärd), Jurmosaaren
pohjoispuolella oleva merenselkä.
Jurtta (< mong. urto = leiri, majapaikka) on
Aasian ja Itä-Venäjän mongolilaisten
paimento-laiskansojen asumus; varsinainen j. on
kehän-muotoinen, pyöreäkatoksinen ikkunaton
huopa-maja, jonka runko on kyhätty puusäleistä.
Pystyttäminen käy nopeaan. Tulisija on keskellä, i
katossa savun pääsyä varten liuopakappaleella
suljettava aukko. Oikea puoli j:aa on naisten,
vasen miesten olinpaikka. — Burjaatit ja
kalmukit rakentavat nyk. myös j:oiksi nimitettyjä
uunittomia hirsimajoja. E. E. E.
Juruä [huruä’], Amazon-virran oikealta tuleva
lisäjoki; lähteet Andeilla Perussa. Alue
aarniometsien peittämä. Höyryaluksilla 790 km
kuljettava. (E. E. K.)
Jurva. 1. Kunta, Vaasan 1., Korsholman
khlak., Laihian-Jurvan nimismiesp.; kirkolle Vaa-
Jurtta.
sasta 38 km; 170,? km3, joista viljeltyä maata
4,504 ha (1901); 20a/«g manttaalia, talonsavuja
277, torpansavuja 64 ja muita savuja 403; 5,627
as. (1907), joista ruotsinkielisiä n. 1 %; 478
hevosta, 1,526 nautaa (1908). — Kansakouluja 5.
—Teollisuuslaitoksia: Kaukas & k:i, höyrysaha
o.-y. (per. 1898), Kuusisto & k:i, höyrysaha
(per. 1897) y. m. — 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen, Turun arkkihiippak., Vaasan
yläro-vastik.: kappeliksi 1770-luvulla, itsen,
khrakun-naksi 1865 (Keis. k. »710 1859 ja e/io 1863)
Laihiasta. Tähän kuuluu Sarvijoen
rukoushuonekunta (per. 1837). Kirkko puinen (rak. 1802).
K. S.
Jury [engl. äänt. dzüari], valamiehistö (ks. t.).
Jus [-Ü-] (lat.), oikeus; objektiivisessa
merkityksessä oikeudella ymmärretään niitä
lainsäädän-tötietä syntyneitä ja tarpeen tullen tuomarivallan
avulla toteutettavia sääntöjä, jotka järjestävät
ihmisten ulkonaiset olosuhteet toisiinsa;
subjektiivisessa suhteessa taas objektiiviseen oikeuteen
perustuva, yksityiselle oliolle tulevaa oikeutusta
vaikuttaa määrätyllä tavalla ulkonaisiin
olosuhteisiin. — Jus æquum, kohtuus. — J. circa
sacra, valtion valta kirkon yli. — J. d e t r a
c-t u s, peräytymisoikeus. — J. eminens, valtion
pakko-oikeus s. o. oikeus suurimman hädän
vallitessa anastaa yksityisten omaisuutta valtion
tarpeisiin. — J. in sacra, kirkonvalta. — Jus
jurandum, vala. — Jus jurandum
purgatorium, puhdistusvala. — J. p u b 1
i-c u m, julkinen oikeus. — J. q v æ s i t u m,
hankittu, laillinen oikeus. — J. scriptum,
kirjoitettu oikeus. — Jus talionis, vei
retor-s i o n i s, hyvitysoikeus. L. Cg.
Jus canonicum ks. Kanoninen oikeus.
Jus carelicum, Karjalan oikeus (ks. t.). — J.
finnonicum, suomalaisoikeus (ks. t.). — J.
h e 1 s i n g o n i c u m. Helsinglannin oikeus (ks. t.).
— J. svecicu m, ruotsalaisoikeus. L. Cg.
Jus civile [-ivi’-] (lat.), siviilioikeus (ks. t.).—
Roomalaisessa oikeudessa j. c. merkitsi Rooman
kansalaisille ominaista vanhaa oikeutta
vastakohtana sekä jus gentiumiUe (ks. t.) että sittemmin
jus honorariumiUe 1. niille oikeussäädöksille, jotka
esiintyivät korkeimpien hallintoviranomaisten,
etupäässä preettorien julkaisemissa
virkasäännöissä 1. niin sanotuissa edikteissä. L. Cg.
Jus divinum [-ivi’-] (lat.), jumalallinen oikeus;
tähän oikeuteen, jonka tietolähteenä on Raamattu
ja perintätieto ja joka alkuperusteensa laatuun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
