- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1531-1532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juudas Taddeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1531

Juurijalkaiset—Juuripaine

1532

jaava lyhyt solukkotuppi, syntyy kuten itse
juurikin tämän kärjen alkeiskasvusolukosta, kuitenkin
vastakkaiselle puolelle. J. A. W.

Juurijalkaiset (Rhizopoda), alkueläimiä,
joiden ruumiin muodostaa solukettoa vailla oleva,
sitkeän puolijuoksevan nesteen kaltainen
alkulima ja jotka liikkuvat ja ottavat ravintoa
tilapäisesti muodostuvien protoplasmalisäkkeiden,
pseudopodien 1. valejaikojen avulla. Nämä ovat
tylppiä tai sormenmuotoisia kuten amæboilla,
sädemäisten neulojen muotoisia esim.
radiolaa-reilla tai hyvin hienoja, juurien tavoin
haaroittuvia rihmoja, esim. useimmilla foraminifeereilla.
Itse soluruumis on joko paljas tai kuoren
suojelema. Meressä elävillä radiolaareilla on sirot
piirangot, lukuisilla foraminifeereilla
monikam-mioiset kalkkikuoret. Lisääntyminen tapahtuu
yleensä jakaantumalla vapaassa tilassa tai
koteloituneena; jako-osat, zoosporit (parveilusolut),
muistuttavat usein pieniä flagellaatteja.
Useimmat j. kuten kaikki radiolaarit ja
monikam-mioiset foraminifeerit elävät meressä, monet myös
makeassa vedessä, harvat lajit kosteassa maassa,
tai viettävät loiselämää. Juurijalkaiset voidaan
luokitella seuraavasti: 1. Monera,
alkulimaeläi-met, tumattomat; 2. Amæbinea, tylppäjaikaiset,
vaihdoseläimet; 3. Heliozoa, makeassa vedessä
elävät sädejaikaiset; 4. Radiolaria, meressä
elävät, piirankoiset sädej aikaiset; 5. Foraminifera
1. Thalamophora, yksi- ja monikammioiset
juurijalkaiset. K. M. L.

Juurikas (Beta vulgaris),
Chenopodiaceae-heimoon kuuluva 2-vuotinen yrtti, jonka villi
kantamuoto kasvaa hiekkaisilla rannoilla
Kanariansaarilla ja Välimeren ympäristössä
Kaspian-me-reen saakka, mahdollisesti Etu-Intiaan asti. Sillä
on kova, hieno, tuskin vartta paksumpi pääjuuri,
puikeat, usein herttakantaiset lehdet ja
vähäpätöiset vihertävät kukat tilleissä palleroisissa
ryhmissä. Viljellyt muunnokset maailman
tärkeimpiä viljelyskasveja.

1. Punajuurikas tunnetaan turpeitten
juuriensa ja muutamien maanpäällisten osiensa
punaisesta väristä, joka riippuu punaisesta
solunesteestä. Juuren muodon puolesta vaihtelevat eri
laadut keskenään. Menestyy Inarissa saakka.
Käytetään meillä keitettynä yleisimmin salaattina.

2.
Valkojuuri-kasta viljellään kahta
muunnosta, joilla
kummallakin on valkea juuri.
Toinen,
rehujuurikas, tunnetaan
paksusta, maitoisesta,
vähä-sokerisesta juurestaan,
joka on erinomaista
kar-janruokaa, varsinkin
koska se ei anna
maidolle mitään lisämakua.
Hallat ovat estäneet sen
viljelyksen meillä.
Rehujuurikkaasta on
pitkällisten jalostuskokeitten
jälkeen onnistuttu
kehittämään sokerijuurikas, jonka juuri
sisältää keskimäärin
10-14 o/o sokeria,
yksityistapauksissa 18-20 °f0. Tä-

män juurikkaan viljelys ja sokerin valmistus
siitä on varsinkin Ranskassa, Belgiassa, Saksassa
ja Venäjällä suurenmoinen. Meidän tehtaittemme
raaka-aine on enimmältä osalta venäläistä
juurikassokeria. Ruotsissa on sen viljelys menestynyt
Skånen tasangolla, ja Lounais-Suomessa tehdyt
viljelyskokeet ovat antaneet tyydyttäviä tuloksia.
Sokerijuurikkaan jalostajista on ennen muita
mainittava ransk. puutarhuri Vilmorin.
Kasvavien taimien juurista hän leikkasi pieniä
koe-palasia, joiden sokerinpitoisuuden määräsi. Ne
taimet, joiden juuret sisälsivät enin sokeria,
saivat tehdä siemeniä. Nämä kylvettiin ja taas
valittiin taimista runsassokerisimmat, jotka saivat
tehdä siemeniä j. n. e.

3. Lehtijuurikasta viljellään
Keski-Euroopassa lehtiensä vuoksi vihanneskasvina.

J. A. W.

Juurikaskärpänen (Anthomyia conformis) ks.
Anthomyia.

Juurikassokeri ks. Sokeri.

Juurikasvien nostokone, työase
juurikasvien, etupäässä sokerijuurikkaan irroittamiseksi
maasta, niin että juurikkaiden nostaminen ja
kokoominen käsin kävisi helpommin päinsä.
Koneen työtätekevänä osana on sahran tapainen
hanko, jonka molemmat kärjet, kynnet, kulkevat
maassa juurikkaan molemmin puolin, irroittaen
sen. Työmäärä 1,5 à 2,o hehtaaria päivässä.
Voimatarve yksiriviselle koneelle kaksi hevosta,
kaksirivisille nejä. — On myöskin koneita
juurikkaan kokonaan nostamiseksi maasta,
naattien leikkaamiseksi ja puhdistamiseksi. I. A. S.

Juurikasvit. Laveammassa merkityksessä
juurikasveihin lasketaan kuuluviksi kaikki ne
peltokasvit, joita viljellään maanalaisten osiensa
vuoksi, siis pääasiassa perunat, nauriit, lantut,
juurikkaat, porkkanat; ahtaammassa ja
varsinaisessa merkityksessä ovat juurikasveja näistä
muut paitsi perunat, jotka kuuluvat
mukula-kasveihin. — Juurikasvit vaativat hyvässä
kasvuvoimassa olevaa, syvältä muokattua maata sekä
suuritöistä hoitoa kasvuaikana; ne ovat
sen-vuoksi voimaperäisen viljelyksen tienraivaajia.
Ne jättävät maan hyvään kuntoon seuraaville
kasveille. — Kaikkia juurikasveja on
viljelyksessä lukuisia eriarvoisia laatuja ja kantoja.

V. A.

Juurikka ks. J u u r i k a s.

Juurilaho ks. Pillisienet.

Juurimadot ks. Elateridae.

Juurimerkki ks. Juuri.

Juurimetsä (alimetsä), sellainen nuori metsä,
joka on noussut — joko itsestään tai kylvettynä
tai istutettuna — vanhemman metsän alle.
Suomessa tavataan männiköissä ja koivikoissa hyvin
yleisesti kuusijuurimetsää. A. C.

Juurinystyrät, hernekasvien juurissa
tavattavia mukulamaisia paisumia, jotka syntyvät n. s.
nystyräbakteerien (bakteroidien) vaikutuksesta,
ks. B a k t e r o i d i t. J. A. W.

Juuripaine syntyy juuren elävien solukkojen
aikaansaaman, juurihapsien ottaman veden
pu-sertumisesta ylöspäin pitkin putkiloita. J. on
riippumaton veden kulutuksesta kasvin ylemmissä
osissa, mikä näkyy siitä, että nestettä kauan ja
runsaasti vuotaa esiin kasvin katkaistun varren
tyngästä: vuotaminen (saks. Bluten).
Vuoto-neste sisältää, paitsi mineraalisuoloja, myös run-

Sokerijuurikas.
1 kukkiva latva, 2 kukkia,
3 siemeu pitkittäin
leikattuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0820.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free