- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1533-1534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juuripurje ... - Juusto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153 o

Juuripurje—Juusto

1534

saasti liuenneita munanvalkuaisaineita ja
hiilihydraatteja. J. nousee esim. viiniköynnöksellä
yli 1 ilmakehän. J. A. W.

Juuripurje (velamen), troopillisten
kämmek-käiden ja useiden epifyyttisten vehkakasvien
ilmajuuria ympäröivä, ilmalla täytettyjen
kuolleiden solujen muodostama, pinnaltaan
hopean-valkea pergamenttimainen päällys. J. toimii
sateen ja kasteen imijänä. J. A. W.

Juuripuu, puu, jonka runko-osaa ja siihen
vielä liittyvää juuriosaa laivanrakennuksessa
käytetään siteeksi. F. W. L.

Juuriruis ks. Ruis.

Juurisalmi, Päähkeenselän ja Louhi veden
välillä oleva salmi Mikkelin kaupungista
eteläänpäin. Höyrylaivalaituri. K. S.

Juuritaipale, ent. Turun piispan uutistalo
Vahvajärven rannalla nyk. Hirvensalmella,
perustettu Sysmän ja Suur-Savon väliselle pitkälle
taipaleelle piispan sekä muiden matkustavien
majataloksi. Kristoffer kuningas vapautti 1442
Maunu Tavastin kaikista kuninkaallisista
veroista ja muista ulosteoista, jotka tästä piispan
asettaman lampuodin hoitamasta tilasta olivat
suoritettavat. K. 8.

Juurivesa, juuriverso, juuren jälkisilmuista
kehittyvä verso.

Juurtaja ks. Äes.

Juurukka ks. Alkio.

Juurusruis ks. Ruis.

Juurusvesi, järvi, jonka läpi vedet juoksevat
Muurnejärvestä Kallaveteen. K. S.

Juusten [-Ö-]. 1. Paavali J. (n. 1516-76),
piispa, Suomen ensimäinen historiankirjoittaja.
Käytyään ensin Viipurin, sitten Turun koulussa
ja oltuaan jonkun aikaa piispa Martti Skytten
esilukijana sekä alaopettajana Viipurin koulussa,
hän lähti papiksi vihkimyksensä (1540) jälkeen
Saksan yliopistoihin (Wittenbergiin y. m.)
opintojansa jatkamaan 1543-47. Kotiin palattuaan
J. tuli 1548 Agricolan jälkeen Turun
koulun rehtoriksi ja nimitettiin 1554 Viipurin
hiipan ensimäiseksi kantajaksi sekä 1563 Turun
piispaksi. Hän harrasti erittäinkin kirkon ja
papiston olojen järjestämistä, nämä kun muutoksen
kautta katolisuudesta protestanttisuuteen olivat
joutuneet häiriöön. V. 1569 hän lähetettiin
erään lähetystön johtajana Moskovaan
solmimaan rauhaa Venäjän kanssa, mutta venäläiset
kohtelivat häntä ja hänen seuralaisiaan —
kostoksi siitä, että erästä venäläistä lähetystöä
äsken oli Tukholmassa loukattu — erinomaisella
kovuudella, kiusaten heitä vankeudella, nälällä,
jopa kahlehtimisellakin, ja pidättivät heitä
turhaan lähes kolme vuotta matkalla (v:een 1572).
Palattuaan kotiin J. korotettiin aateliseen
säätyyn saaden kovan matkansa muistoksi
vaaku-nakseen puolialastoman miehen solmuruoska
kädessä. Vankeudessa ollessaan Moskovassa 1570
J. kirjoitti latinaisen „postillan", joka
painamattomana hävisi Turun palossa 1827, sekä
suomensi katekismuksen („Catechismus,
Somen-kielen tulkittus udistettu"), jonka hän 1574
julkaisi. Hän on sen ohessa onnettomasta
Moskovan-matkastaan kirjoittanut kertomuksen: „Acta
legationis muscoviticæ" (pain. Turussa 1775).
V. 1575 hän julkaisi myöskin: „Se pyhä Messu
Somen kielen, ei Pauin mutta pyhän
Euangeliu-min ia Cbristilisen seuracunnan tauan iälken

visusta Somen Turus coottu", joka on Agricolan
messukirjan mukainen. Kuuluisimman
mai-l-eensa kirjailijana J. kuitenkin saavutti
tarkalla ja sujuvalla latinan kielellä sepitetyllä
„Suomen piispain kronikallaan" („Chronicon
episcoporum finlandensium"), joka on kirjoitettu
jälkeen v:n 1565 ja jonka Porthan on laskenut
perustaksi esitykselleen Suomen keskiajan
historiasta. J:n viimeisiä vuosia katkeroitti Juhana
kuninkaan herättämä liturginen riita. Erittäin
suretti J: ia se, että hänen oli kuninkaan
käskystä täytynyt Upsalan uutta arkkipiispaa
vi-hittäissä 1574 suorittaa tämä toimitus
katolisella tavalla. Mielipahan tämän johdosta
sanotaan vaikuttaneen hänen jo Moskovan retken
vaivoista järkähtyneeseen terveyteensä ja siten
jouduttaneen hänen kuolemaansa. J. kuoli 22 ’p.
elok. 1576 Turussa, jossa hän haudattiin
tuomiokirkkoon.

J :11a oli avioliitossaan Anna
Siprin-tyttären kanssa useita lapsia, joista yksi
poika Kaspar J. kääntyi katoliseen oppiin ja
harjoitti opintoja Braunsbergin
jesuiittaseminaa-rissa 1590-91. Hän tuli sitten kuningas
Sigismundin hovijunkkariksi ja oleskeli
„kuninkaallisen majesteetin korkeasti tärkeissä asioissa"
Suomessa 1596 ja 1598, mutta mainitaan
kuolleen jo ennen 1602.

2. Pentti Severinpoika J. (n.
1550-1609), amiraali, edellisen veljenpoika, seurasi
nuorena setäänsä piispankäräjillä, mutta
antautui sitten sotapalvelukseen meriväessä, tullen
1579 amiraaliksi ja 1589 sen ohessa joksikin
aikaa Käkisalmen linnan päälliköksi. Ansioistaan
Juhana III:n aikuisessa venäläissodassa J.
korotettiin aateliseen säätyyn, saaden sittemmin
vaakunansa mukaan sukunimen Gyllenlod.
Varsin huomattavaa osaa hän otti sitten Kaarle
herttuan ja Klaus Flemingin väliseen sotaan,
ollen viimemainitun ja kuningas Sigismundin
luotettavimpia miehiä. Turun linnan päällikkönä
syksyllä 1597 hän osoitti kylläkin tarmoa sen
puolustamisessa Kaarle herttuata vastaan, vaikka
hän toiselta puolen ahneutensa takia, joka sai
sotamiehet niskoittelemaan, jouduttikin sen
antautumista. Vankeudesta päästyään vanha
amiraali sai 1607 toimekseen kanavan
kaivattami-sen nykyisen Saimaan kanavan tienoilla, josta
yrityksestä kuitenkin varojen puutteesta pian
luovuttiin. J. W. R.

Juusti, Eerik ks. Justander, Eerik.

Juustila ks. J uustilanjärvi.

Juustilanjoki saapi alkunsa Lapveden
pitäjässä ja juoksee kaakkoa kohti Juustilanjärveen,
Pitkin tätä jokilaaksoa kulkee osa Saimaan
kanavaa. K. S.

Juustilanjärvi, järvi, johon Juustilanjoki ja
Saimaan kanava laskevat ja jonka kapea salmi
erottaa Suomenvedenpohjasta. Juustilanjärvestä
nousee Saimaankanava 3:11a sululla. K. S.

Juusto on maidosta eri tavoin valmistettu,
enemmän tai vähemmän jähmeä ravintorikas
ruoka-aine. On ollut tunnettu jo vanhanajan
kansojen keskuudessa, esim. Egyptissä,
Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa. J:a valmistetaan
enimmän lehmän, mutta myöskin lampaan (ransk.
roquefort), vuohen, poron ja puhvelin maidosta.
Tärkeimpänä aine-osana on melkein kaikissa
juustoissa maidon juustoaine (kaseiini). Useihin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0821.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free