- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1543-1544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juutalainen kirjallisuus - Juutalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1543

Juutalaisuus

1556

Pariisissa. Harras uskonvartija oli myös Abba
Mari Lunelista. jonka teokset antavat tärkeitä
tietoja senaikaisista riitakysymyksistä.
Välittävälle kannalle asettui monipuolinen Mooses b.
N a h m a n (Nahm ani des, k. 1270), joka
järkiperäisyyden vaaroista pakeni mvstillisyyteen
ja tunteellisuuteen. Ihanteellinen sovun ja hyveen
saarnaaja oli Mooses b. Jakob Coycysta,
jonka ..Sefer hamisvotli" (1250) on
juutalaisuudet suosituimpia kirjoja. Uskon ja
ahdasmielisyyden puolelle kallistui vaaka, kun Saksasta
Toledoon paennut Aser b. Jehiel (1250-1327),
tunnettu Aseri nimisen talmudikompendion
tekijänä, sekaantui riitaan. Vihdoin
riidanratkaisi-jaksi kutsuttu Salomo b. Aderet 1. R a s b a
1234-1310), Espanjan senaikuinen suurin
auktoriteetti, Barcelonaan kutsutti kokoon
rabbiini-kokouksen, jcka julisti pannaan jokaisen, joka
25 v. nuorempana luki tieteellistä kirjaa. Tämä
tapahtui 1305, vuotta ennen juutalaisten
karkoit-tamista Ranskasta, ja tästä alkoi
espanjalais-juutalaisen sivistyksen rappio. Juutalaisuuden
peruskirjana seuraavilla vuosisadoilla pysyi J
a-k o b b. A s e r i n (k. n. 1340) teos „Arba turim",
joka on ahdasmielinen yhteenveto Talmudin
ha-lakha-ohjeista. Filosofisia harrastuksia
ilmaantuu sittemmin ainoastaan uskonnollisessa
riita-kirjallisuudessa. Khasdai Crescas (k. n.
1377) alGasalin ,.Taliafut alfalasifa" mallin
mukaan filosofian kannalta tutki Raamatun
totuutta. Hänen aikalaisensa Simon Duran ja
Josef Albo, kuuluisa „Ikkarim" nimisen
kirjan tekijä, asettivat juutalaisuudelle kolme
uskonkappaletta: uskon jumalaan, ilmestykseen ja
kuoleman jälkeiseen palkkaan tai
rangaistukseen. — Samaan aikaan, jolloin taistelu uskon ja
filosofian välillä riehui, elivät muutamat
pro-faanikirjailijat, jotka osaksi nekin sekaantuivat
riitaan. 1200-luvun alussa maankiertäjä Juda
K h a r i s i hepreaksi käänsi Haririn makaamit
ja sepitti runoja niitten malliin. Salomo b.
Sak bel niinikään Haririn mukaan kirjoitti
satiirisen romaanin. Barcelonassa lääkäri Juda
Sabbat ai (1217) runoillaan ilveili naista.
Poh-jois-Afrikassa eli satujen sepittäjä B e r a k j a
H a n a k d a n, jcka jäljitteli Aisoposta, Bidpaita
ja Lokmania ja näkyy vaikuttaneen
eurooppalaiseen satukirjallisuuteen. Itämaitten
satuaine-histon leviämistä länsimaihin edistivät Jakob
b. Eleasar (1070-1120), joka käänsi Kalila va
Dimnan lks. t.) ja Petrus Alphonsus (1106). jonka
satukokoelma „Disciplina clericalis" näkyy
vaikuttaneen fabliau-kertomuksiin (ks. t.).
Proven-c-esta kotoisin oli Koi o ny m os (Maestro
C a 1 o, k. n. 1337), joka arabian- ja
hepreankielisillä runoilla pilkkasi juutalaisuuden
puustavin-uskoa ja menoja. Saman hengen lapsi oli hänen
ystävänsä Immanuel Roomalainen (k.
1330), „keskiajan Heine", joka muodollisessa
suhteessa noudatti muinaisprovencelaisia ja
italialaisia mallej a. Kastiliankielinen trubaduuri oli
S a n t o b d e C a r r i o n (k. n. 1560). joka omisti
romanssisarjan kuningas Pedro II-.lie.
Espanja-lais-juutalaisen aikakauden arvokas lopettaja oli
Isaak Abravanel (ks. t.).

ltabbiinilainen aikakausi, 16:s-18:s vuosisata,
oli taantumisen aika. Juutalaisten
karkoittami-nen Espanjasta 1492 vaikutti masentavasti koko
juutalaisuuteen. Niinkuin juutalaisten yhteis-

kunnallinen tila oli kurja tällä aikakaudella, niin
oli heidän kirjallisuutensakin laita. Mitään
mainittavaa uutta ei saatu aikaan, vaan
märehdittiin edellisen aikakauden tuotteita, joita vasta
keksityn kirjapainon avulla koetettiin säilyttää
ja levittää, mikäli juutalaisten oma tai
kristillinen sensuuri sen salli. Tieteen ja filosofian
vaaroja yleensä vältettiin ja sen sijaan
harrastettiin hedelmätöntä talmudin tutkimista tai
vaivuttiin kabbalistisiin ja mystillisiin mietelmiin.
Tällä liikkeellä, jonka päälähteinä on kaksi
salaperäistä kirjaa, ehkä 8:nnella vuosis. syntynyt
„Jesira" ja myöhemmin ilmaantunut „Sohar",
oli jo aikaisemmin ollut usea edustaja
Espanjassakin, m. m. hurmahenkinen Abraham
Abulafia (n. 1300). Nyt se uudestaan
virkosi Palestiinassa, niissä Moses Corduero
1563 laati 16 nidosta käsittävän selityksen
Jesi-raan. Toinen fantastinen kabbalisti oli Isak
Luria Jerusalemissa (k. 1572), jonka opit
nopeasti levisivät kaikkiin juutalaisiin
seurakuntiin, etenkin Italiaan ja Puolaan. Palestiinassa
vaikutti myös Josef Karo (k. 1575). Hän
sepitti ,.Beth Josef" nimisen selityksen Jakob b.
Aserin „Arba turim" nimiseen kirjaan ja teki
siitä „Sulkhän arükh" nimisen yhteenvedon, jolla
meidän päiviimme saakka on ollut suuri
vaikutus ahdasmielisen talmudismin ylläpitäjänä.

Nykyaika. Uuden aikakauden j:ssa k:ssa ja
juutalaisuuden koko olemuksessa aloitti Mooses
Mendelssohn (ks. t.). Kirjoituksillaan,
joitten joukossa Mooseksen kirjojen ja Psalttarin
saksankieliset käännökset ovat huomattavat, hän
totutti uskclaisiansa käyttämään nykyajan
sivistyskieliä ja harrastamaan yleisinhimillistä
sivistystä. Mendelssohn siten raivasi tietä
juutalaisten vapautukselle. Viime vuosisadalta alkaen
juutalaiset tarmolla ja menestyksellä ovat
ottaneet osaa aikansa henkisiin rientoihin.
Juutalaisuuden siteet ovat höltyneet ja suuri osa
heidän aikaansaamaansa kirjallisuutta on
menettänyt juutalaisen erikoisluonteensa, niin että se
kuuluu yleiseen kirjallisuuteen. Samalla
juutalaisten piireissä suurella innolla on ryhdytty
tutkimaan juutalaisuuden historiaa ja
äärettömän rikasta vanhaa kirjallisuutta, josta suuri osa
vielä on painamatta. Ansiokkaita työntekijöitä
tällä alalla ovat olleet Samuel Rapoport ik. 1867),
Leop. Zunz (k. 1886), Abr. Geiger (k. 1873),
M, Steinschneider, Jost, Grätz (ks. t.) y. m.
[M. Steinschneider, „Historv of Jewish
litera-ture" (1858), D. Cassel, „Lehrbuch der jüd. Gesch.
und Literatur" (1879), Karpeles. „Gesch. der jüd.
Literatur" (1886), Winter ja Wünsche, „Die jüd.
Literatur seit Abschluss des Kanons" 1891-96).]

K. T-t.

Juutalaiset (hepr. Jehüdim) on Mooseksen

uskolaisten tavanmukainen nimitys, joka
käsittää sekä vanhan ajan heprealaiset (ks. t.) että
Baabelin vankeuden jälestä kehittyneen
juutalaisuuden tunnustajat.

Historia. Raamatullisen periutätiedcn
mukaan heprealaiset polveutuivat monoteismia
harrastavasta Abrahamista, joka
Mesopotamiasta siirtyi Palestiinaan. Hänellä oli poika
Isaak ja tällä poika Jakob 1. Tsrael, ionka
nimen mukaan heprealaiset sanotaan
israelilaisiksi 1. Israelin lapsiksi. Jakobin 12:sta pojasta
Joosef joutui Egyptiin, missä hän pääsi faa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0826.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free