Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juutalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Juutalaisuus
1556
Venäjältä juutalaiset karkoitettiin 1400-luvulla,
Unkarista 1526.
Juutalaisten vapautus yhteiskunnallisesta
ja henkisestä kurjuuden tilasta, johon he
keskiajalla vähitellen olivat joutuneet, pääsi
vauhtiin 1700-luvun lopussa, humanismin,
uskonpuhdistuksen. valistusfilosofian ja Ranskan
vallankumouksen tuloksena. J:lle suotiin
kansalaisoikeudet Ranskassa 1790-91, Hollannissa
1796 ja Preussissa 1812. Vapautusliikettä
joudutti j:n itsensä Pariisin sanhedrinissa 1S07
julkilausuma selitys, etteivät vaadi
oikeudellista erikoisasemaa, vaan lukeutuvat siihen
kansaan, jonka keskuudessa saavat nauttia
yhteiskunnallista ja kansallista yhdenvertaisuutta.
J:sten vapaus Ranskassa vahvistettiin v:n 1814
hallitusmuodossa ja ulotettiin 1870 Algerian j :iin.
Italiassa taantumus pääsi voitolle
Napoleonin jälkeen, niin että juutalaiset saivat täyden
tasa-arvoisuuden vasta 1848 Sardiniassa ja
1859-70 muualla Italiassa. Englannissa
myönnettiin j: ilie maanomistusoikeus jo 1723, mutta
laki heidän kansalaisoikeudestaan v:lta 1753 ei
ollut voimassa kuin yhden vuoden. V. 1832 heille
annettiin valtiollinen äänioikeus, 1835-45 vapaa
pääsy virkoihin ja 1858 parlamenttiin.
Saksassa tapahtui v:n 1814 jäljestä taantumus. V.
1848 j. saivat tava-arvoisuuden, joka
vahvistettiin valtiolaissa 1869, mutta joka
juutalaisviliolli-sen agitatsionin vuoksi osittain on vain
nimellinen. Itävalta-Unkarissa pysyttiin
vanhalla „suvaitsevalla" kannalla v:een 1848, jolloir
täysi tasa-arvoisuus julistettiin. Turkissa
kin j:ille nykyään on myönnetty kansallinen
yhdenvertaisuus.
Puolassa valtiomuoto 1791 määräsi j: ille
täyden yhdenvertaisuuden, joka lakkautettiin
1815, kun maa joutui Venäjälle. Venäjällä,
joka, sittenkuin vanhempi juutalainen väestö oli
karkoitettu 1743, on saanut nykyisen juutalaisen
väestönsä Puolan valloittamisen kautta, j:n
asutusoikeus on rajoitettu määrättyihin
maakuntiin ja kaupunkeihin taikka riippuu heidän
taloudellisesta ja sivistyskannastansa. Jos kohta j:lta
Venäjällä nimellisesti ei puutu vapautta,
rajoittaa tätä kuitenkin suuri joukko poikkeuslakeja
ja virkamiesten mielivalta. V:sta 1827 j. ovat
asevelvolliset, mutta heidän ylenemiselleen
sotapalveluksessa tehdään esteitä. Samoin pääsy
yliopistoihin on rajoitettu. Vielä meidän
päivinämme on juutalaisviha Venäjällä puhjennut
julmiin vainoihin ja verilöylyihin (esim.
Kisine-vissä 1904-05, Belostokissa 1906), jotka ovat
saaneet tapahtua viranomaisten suostumuksella.
Sietämättömän tilansa vuoksi juutalaiset
joukot-tain (v :sta 1882 n. 1,« milj.) ovat siirtyneet
Englantiin, Pohjois-Ameriikkaan ja muualle. Kurjin
on j: n tila R o m a a n i a s s a. Tanskassa
j. saivat kansalaisoikeuden jo 1814 ja
täydelliset valtiolliset oikeudet 1899. Ruotsissa
myönnettiin 1782 j:lle oikeus asettua
Tukholmaan, Gööteporiin ja Norrköpingiin. Lisäksi
j:lta kauppakollegin julistuksissa 1806 ja 1815
kiellettiin tulo maahan. Nämä määräykset
pysyivät voimassa v:een 1838. V:sta 1870 j.
Ruotsissa ovat täysin yhdenvertaiset maan muitten
kansalaisten kanssa, paitsi että eivät pääse
kirkollisiin virkoihin eivätkä valtioneuvostoon.
Suomessa jäivät Ruotsin vallan aikuiset
määräykset j:n asutuksesta ja oikeuksista
voimaan, kun maa 1809 yhdistettiin Venäjään. J :ia
koskeva kielto asettua maahan uudistettiin
passi-asetuksissa 1862 ja 1888, joitten mukaan
asianomaisen kuvernöörin harkinnasta riippuu, kuinka
kauan matkustavaisena maahan tullut
juutalainen saa oleskella täällä. Maalisk. 29 p. 1858
annetun asetuksen nojalla, jossa myönnetään
virasta eronneille venäläisille sotilaille ja
matruuseille sekä näiden leskille ja lapsille oikeus asua
Suomessa, juutalaisiakin on asettunut maahan
etupäässä Helsinkiin, Turkuun ja Viipuriin.
Senaatin kiertokirjeessä kuvernööreille 1876
säädettiin, että juutalaiset eivät saa lähteä
markkinoille asumansa kaupungin ulkopuolelle eivätkä
kuljeskella maaseudulla kauppaa tai käsityötä
harjoittamassa. Maalisk. 29 p. 1889 senaatti
määräsi, että Suomessa, nim. Helsingissä, Turussa,
Hämeenlinnassa, Tampereella, Viipurissa,
Haminassa, Sortavalassa, Kuopiossa ja Vaasassa sekä
Suistamossa ja Impilahdella olevien juutalaisten
tulee lunastaa 6 kuukautta kestävä ololippu, jonka
nojalla saavat harjoittaa kaikenlaista tarkasti
määrättyä pikkukauppaa. Tämä ei estä että
j: lia useissa kaupungeissa on suurenlaisia
myymälöitä ja että he nykyään hallitsevat kaiken
valmisten vaatteiden ja turkiksien kaupan, mikä
on herättänyt tyytymättömyyttä
räätälinamma-tin ja kaupan harjoittajissa. Sekä senaatissa että
valtiopäivillä 1872, 1877-78, 1882, 1885, 1894 ja
1897 kysymystä j:n tilan järjestämisestä ja
parantamisesta tuon tuostakin on pohdittu,
vaikka tulosta saavuttamatta. Vasta 1907
lainvalmistelukunta sai tehtäväksensä valmistaa j: ia
koskevan lain ehdotuksen, joka valmistui tammik.
29 p. 1909. Sam. v. eduskunta päätti anoa
lakiesitystä niistä ehdoista, joilla
mooseksenuskolai-nen saa oleskella ja elättää itsensä Suomessa
sekä päästä Suomen kansalaiseksi.
J:n lukumäärä on arviolta n. 12 milj..
joista Aasiassa 450.000. Afrikassa 320,000,
Polijois-Ameriikassa 1*/2 milj.(yksin New Yorkissa 800,000).
Etelä-Ameriikassa 50,000, Austraaliassa 20,000 ja
Euroopassa n. 10 milj., nimittäin Venäjällä 4.s
milj., Puolassa 1,4 milj., Itävallassa
l,225,000(yk-sin Galiziassa ja Bukovinassa n. 900,000),
Unkarissa 850,000, Saksassa (v. 1905) 608,000
(Preussissa 409.500. Berliinissä 140,000), Turkissa ja
Balkanin niemimaalla n. 500,000,
Isossa-Britanniassa ja Irlannissa 230,000, Ranskassa ehkä
85,000, Alankomaissa 105,000, Belgiassa 9,000.
Sveitsissä 12,500, Italiassa 45,000, Pyreneitten
niemimaalla pari tuhatta, Tanskassa n. 3.500.
Ruotsissa n. 4,000, Norjassa ja Suomessa
muutama sata.
Antropologisessa suhteessa j. ovat hyvin
mieltäkiinnittävä kansa. Ihmeteltävällä
sitkeydellä he ovat säilyttäneet rotuominaisuutensa
kautta 4:n vuosituhannen ja soveltautuneet mitä
erilaisimpiin vaikeihin oloihin. Yleensä heillä
on lyhyt kallo, pitkä, soikka ja kaareva nenä,
lyhyt vartalo (keskim. l.es m), lyhyet käsivarret,
pitkät sääret, ohuet pohkeet ja latuskajalat. On
kuitenkin tehtävä ero kahden eri tyypin välillä:
Espanjasta tulleet s e f a r d i m Etelä-Euroopassa.
joilla on hienompi ruumiinrakenne ja jalommat
kasvonpiirteet, eroavat askenasim nimisistä
saksalais-puolalaisista juutalaisista, joilla on
suuri suu, paksut huulet, kookas nenä ja usein
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
