- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1553-1554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juutalaiset - Juutalaiskirsikka, ks. Physalis - Juutalaiskristityt - Juutalaiskysymys - Juutalaislähetys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1553

Juutalaiskirsikka—Juutalaislähetys

1554

kilierät hiukset. Nämä tuntomerkit kuitenkin
puuttuvat useilta j:lta. On laskettu, että 10:stä
juutalaisesta 3:11a on vaalea tukka ja siniset
silmät. Luultavaa on, että juutalainen tyyppi
toi-siutoineen syntyi jo 2000:n vaiheilla e. Kr.
seemiläisen, arjalaisen ja kolmannen heettiläisten
edustaman rodun sekaannuksena. Sillä Raamatusta
nähdään, että aina 5:nteen vuosis. 1. Esran
päiviin saakka verensekoitus naimisen kautta
muukalaisten naisten kanssa tapahtui esteettömästi
israelilaisilla. [Stade, „Geschichte des Volkes
Israel" (1887-88), Renan, „Hist’oire du peuple
d’Is-rael" (1889-94)-, Wellhausen, „Prolegomena zur
Gesch. Israels" (1882; 6:s p. 1905), F. Bulil, „Det
israelit. folks historie" (4: s p. 1906), Kittel, „Gesch.
der Hebräer" (1888-92; II, 2:n p. 1909),
Schürer, „Gesch. des jüdischen Volkes im Zeitalter
Jesu Christi" (1886-90), H. Grätz, „Gesch. der
Juden von den ältesten Zeiten bis auf die
Gegenwart" (1853-74), J. M. Jost, „Gesch. der
Israeliten seit der Zeit der Makkabäer" (1820-28),
„Neuere Gesch. der Israeliten" (1846-47),
Bedar-ride, „Les Juifs en France" y. m. (1859), M.
Kayserling, „Gesch. der Juden in Spanien und
Portugal" (1861-67), O. Stobbe, „Die Juden in
Deutschland während des Mittelalters" (1866),
Henne am Rhyn, „Kulturgesch. der Juden" (2: n
p. 1892), Sombart, „Die Juden und das
Wirtschaftsleben" (1911). — M. Alsberg,
„Rasenmischung im Judenthum" (1891), v. Luschan,
„Die antropologiselle Stellung der Juden" (1892),
J. M. Judt, „Die Juden als Rasse". — W. v.
Willebrandt, „Judarnas rättsliga ställning i Finland"
(Tidskrift utgifven af jurid. fören., 1906), K.
Tallqvist, „Judarna och vi" (Finsk tidskr., 1909),
Lainvalmistelukunnan ehdotus Mooseksen
usko-laisia koskevaksi asetukseksi, perustelmineen
(1909).] K. T-t.

Juutalaiskirsikka ks. P h y s a 1 i s.

Juutalaiskristityt, eräs suunta
alkukristillisessä seurakunnassa, joka vaati kaikilta
kristityiltä, myöskin niiltä, jotka ennen olivat olleet
pakanoita, Mooseksen lain noudattamista, m. m.
ja erikoisesti ympärileikkausta. He vastustivat
apostoli Paavalia ja hänen vapaata
evankeliumiansa. A. F. P.

Juutalaiskysymys koskee osaksi sitä, miten
juutalaiset on kohotettava yhteiskunnallisesta,
uskonnollisesta ja siveellisestä kurjuudesta sekä
siitä valtiollisesta sortotilasta, jossa vielä
elävät muutamissa maissa (Venäjällä, Romaaniassa),
osaksi sitä, miten juutalaisten muka liiallinen
vaikutusvalta etenkin taloudellisella alalla olisi
ehkäistävä (ks. Juutalaiset ja
Antisemiitti). Kurjan tilansa ja vainojen pakosta
juutalaisia joukoittain on siirtynyt
Itä-Euroo-pasta Englantiin, Ameriikkaan, Argentiinaan,
Afrikkaan ja Turkkiin, etenkin Palestiinaan, ja
useihin maihin on perustettu siirtoloita, joissa
juutalaisia koetetaan totuttaa maanviljelykseen.
Pyrkimys juutalaisen valtion uudestaan
perustamiseen ilmaantuu sionismi-liikkeessä (ks. t.).

K. T-t.

Juutalaislähetys. Lähetystoimen alkaessa
Jerusalemin ensimäisessä kristillisessä
seurakunnassa se suuntautui luonnollisestikin ensin
yksinomaan juutalaisiin ja jatkui juutalaisia
tarkoittavana vielä senkin jälkeen kuin se Paavalin
v. m. vaikutuksesta kääntyi pakanain puoleen.

Paavalinkin perustamissa seurakunnissa oli
kantajoukko yleensä juutalaiskristittyjä. Jerusalemin
hävityksen jälkeen ja varsinkin toiselta vuosis.
lähtien voimistui juutalaisissa sellainen henki,
joka teki kaiken vaikutuksen heihin
kristilliseltä taholta miltei mahdottomaksi. Ja
ainoastaan siinä määrässä kuin he ovat vapautuneet
tuon hengen luoman Talmudin vaikutuksesta, on
lähetystyö heidän keskuudessaan mahdollinen. —
Kristittyjen keskuudessa asuvia juutalaisia on
kuitenkin kaikkina aikoina kääntynyt
kristinuskoon, nimenomaan myös keskiaikana. Mutta
useinkin on käytetty kristinuskolle aivan
arvottomia käännytystapoja, josta sitten myös on
ollut seurauksena se, että kristinuskoon
kääntymisen vaikuttimet usein, ehkäpä useimmiten ovat
olleet kaikkea muuta kuin uskonnolliset.
Keskiaikana monasti ankaran rangaistuksen uhalla
suorastaan pakotettiin heitä kasteelle; monen
monet kääntyivät välttääkseen kärsimäänsä
vaikeata sortoa ja vainoa tai saavuttaakseen
ulkonaisia etuja. Mutta varsinaista lähetystyötäkin
tapaamme silloin tällöin jo keskiaikana.
Varsinkin on tässä suhteessa huomattava
dominikaanimunkkien toiminta Espanjassa ja
Etelä-Ranskassa 13:nnelta vuosis. alkaen; Raimund
de Pennaforte perusti lähetyssaarnaajain
valmistamista varten n. 1230 Murciaan kollegin, josta
lähti useita lähetyssaarnaajia. Dominikaanit
toimivat juutalaisten hyväksi myöskin Englannissa.
Italiassa paavit harrastivat asiaa. Ja eri maissa
työskenteli käännynnäisiä innolla kansalaistensa
saattamiseksi kristinuskoon. Mitään määrättyä
järjestöä juutalaislähetystä varten ei katolinen
kirkko kuitenkaan ole keskuudessaan koskaan
muodostanut, vaan tämä toimi on yleensä
liittynyt yleiseen kirkolliseen toimintaan.
Room.-katoliseen kirkkoon liittyneiden lukumäärästä ei
kuitenkaan ole olemassa varmoja tilastollisia
tietoja, mutta se lienee suunnilleen yhtä suuri kuin
evankeliseen kirkkoon liittyneiden.

Protestanttisen kirkon piirissä oltiin
juutalais-lähetykseen nähden aluksi aivan kylmäkiskoisella
kannalla. Luther oli tosin eräässä 1523
julkaisemassaan kirjassa kehottanut kristityitä tähän
työhön, mutta muutti sitten mielipidettä ja
katsoi juutalaisia kokonaan paatuneiksi, joita ei
enää kannata koettaakkaan käännyttää. Samalla
kannalla oli yleensä koko protestanttinen kirkko
16:nnella ja 17:nnellä vuosis. Muutamin paikoin
pidettiin katolisen kirkon esimerkin mukaan
juutalaisia varten saarnoja, joihin heitä pakotettiin
tulemaan. Harvat yksityiset muodostavat
poikkeuksen, ennen muita Esdras Edzard
Hampurissa, joka poikineen 17:nnellä vuosis. innolla
ja menestyksellä harrasti juutalaisten
käännyttämistä. Pietismi vaikutti tässäkin suhteessa
muutoksen. Haliessa prof. Callenberg A. H.
Francken kehotuksesta perusti 1728 laitoksen
juutalaisten käännyttämiseksi, joka toimi aina v:een
1792. Sen etevin lähetyssaarnaaja oli Stefan
Schultz, joka teki laajoja matkoja juutalaisten
keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa. Zinzendorf
harrasti niinikään tätä asiaa, ja hänen
veljes-seurakuntansa jäsen Sam. Lieberkülin vaikutti
v:sta 1740 30 v:n kuluessa juutalaisten
käännyttämiseksi.

Ne voimakkaat hengelliset virtaukset, jotka
1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa synnyt-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0831.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free