- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1555-1556

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juutalaislähetys - Juutalaisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1555

Juutalaisuus

1556

tivät lähetysseuroja pakanain hyväksi kaikissa
kristityissä maissa, kiinnittivät kristittyjen
huomion myöskin entistä enemmän juutalaisiin ja
heidän käännyttämiseensä. Useimmissa maissa
muodostui juutalaislähetysseuroja. Niistä vanhin
on englantilainen „Lontoon lähetysseura
kristinuskon levittämiseksi juutalaisten keskuudessa"
(„London Society for promoting Christianity
among the Jews", perust. 1808). Tämä seura,
johon alussa kuului jäseniä eri kirkkokunnista,
on sittemmin jäänyt yksinomaan anglikaanisen
kirkon huostaan, kun eriuskolaiset ovat siitä
luopuneet ja perustaneet omia
juutalaislähetysseuroja. Enin juutalaislähetysseuroja on
Englannissa (28) ja Ameriikassa (44). Saksassa
juu-talaislähetyksen hyväksi toimineista henkilöistä
on ennen muita mainittava F. Delitzsch, joka
juutalaisten lähetyssaarnaajain valmistamista
varten 1880 perusti seminaarin. Huomattava on
rovasti R. Faltinin toiminta juutalaisten hyväksi
Kisinevissä (v:sta 1859). Tunnetuin hänen
käännynnäisensä on Josef Rabbinovits, joka 1882
Kiäineviin perusti oman juutalaiskristillisen
seurakunnan. Suomen lähetysseura otti 1863
juutalaislähetyksen ohjelmaansa ja on sitä
harjoittanut sangen vähässä määrässä, kutsumalla
ajoittain ulkomaisia lähetyssaarnaajia Suomen
juutalaisten keskuudessa toimimaan, levittämällä
kristillistä kirjallisuutta ja ylläpitämällä
pientenlastenkoulua juutalaislapsia varten y. m. —
Kaikkiaan on protestanttisen kirkon piirissä
juu-talaislähetystä harjoittavia yhdyskuntia (1909)
95, joilla on palveluksessaan 952 työntekijää 222
lähetysasemalla. Suhteellisesti enimmän
työntekijöitä on Palestiinan, Englannin ja Ameriikan
juutalaisten keskuudessa. Evankelisen lähetyksen
toimesta kääntyy vuosittain 200-300 juutalaista,
muuten evank. kirkon piirissä n. 1,000-1,100.

Kreikkal.-katolisen kirkon piirissä ei
juutalais-lähetystä harjoiteta, mutta kääntyy sen uskoon
kuitenkin vuosittain ainakin 1,100 juutalaista.
Kun Venäjän juutalaiset pitävät tuon kirkon
jumalanpalvelusta epäjumalanpalveluksena, niin
saattaa tuskin ajatella käännynnäisillä olevan
muita kuin aivan ulkonaisia vaikuttimia
kääntymiseensä.

Tehtyjen laskelmien mukaan on 19:nnen vuosis.
Kuluessa juutalaisia kääntynyt kristinuskoon
(yhteensä kaikkien kristill. kirkkojen piirissä)
yli 200,000. Juutalaislähetys on hyvin vaikeaa
ja saattaa toistaiseksi kääntyä ainoastaan
yksityisten puoleen, jota vastoin kansa
kokonaisuudessaan ei vielä ole sen saavutettavissa.

[J. F. A. de le Roi, „Geschichte der evang.
•ludenmission" (1899); F. Heman, „Geschichte
des jüdischen Volkes seit der Zerstörung
Jerusalems" (1908); G. H. Dalman, „Kurzgefasstes
Handbuch der Mission unter Israel" (1893):
Realencvcl. f. protest. Theol. u. Kirche, 3 Aufl.
XIII, 171 ss., W. T. Gidney, „The Jews and
their Evangelization" (1907).] U. P.

Juutalaisuus on israelilaisten 1. juutalaisten
uskonto, jota myös sanotaan Mooseksen
uskonnoksi. J :n perusaate on yksijumalaisuus 1.
monoteismi, jonka juuret ovat etsittävät itämaitten
polyteismissä tuon tuostakin ilmaantuneista
monoteistisistä virtauksista. Monoteismin
ensimäinen edustaja oli perintätiedon mukaan Abraham,
jonka elämäntarina osoittaa Babylonian tämän

aatteen kotimaaksi. Toiselta puolen monoteismin
julistaminen ja laillistuttaminen Mooseksen
välityksellä viittaa Egyptin aatepiiriin. V:ssa T:ssa
ilmenee taipumus esittää historiaa ikäänkuin
monoteistinen jumalankäsite alusta alkaen olisi
kautta aikojen vallinnut israelilaisten uskonnossa
ja ainoastaan tilapäiset hairahdukset olisivat
saaneet heidät siitä luopumaan. Itse asiassa
uskonnollinen aate vain hitaasti ja asteettain on
kehittynyt israelilaisten keskuudessa (vrt. Elia).
Ensi sijassa tätä aatetta edustavat profeetat.
Vasta profeetallisessa kirjallisuudessa 7:nneltä
vuosis. alkaen israelilaisten erikoisjumala Jahve
(ks. t.) esiintyy ainoana todellisena Jumalana
ja vielä myöhemmin selvisi profeetoille Jumalan
yleismaailmallinen luonne. Profeetat sekä
puhdistivat ja kehittivät jumalankäsitettä että
syvensivät uskontoa käsittäen sen yksilön
kilvoitteluksi vankurskaan Jumalan tahdon
noudattamiseen. Mutta profeettain henkistä ja ihanteellista
uskontoa kansan siveellinen kypsymättömyys esti
pääsemästä voitolle, kunnes „aika oli täytetty"
Kristuksen tullessa. Kansan enemmistö piti
hartaasti kiinni isiltä peritystä uskonnosta, joka
profeettain ja pappien vaikutuksesta tosin
muodostui Jahven palvelukseen soveltuvaksi, mutta
pääpiirteiltään kuitenkin säilytti perinnäisen
luonteensa uhreineen, paastoilleen,
puhdistuksi-neen v. m. menoineen. Ulkonaiset tavat
laillis-tutettiin uskonnolliseksi velvollisuudeksi ja
tämän muka Jumalan Moosekselle antaman
sere-monialain noudattaminen oli oleva se
tunnusmerkki, josta juutalaiset tunnettiin Jumalan
pv-käksi kansaksi. Esran (ks. t.) ajalta tämä
lain-uskonto ainaiseksi pääsi määräämään
juutalaisuuden luonteen. Niissä vaikeissa oloissa, joihin
juutalaiset joutuivat menetettyänsä valtiollisen
itsenäisyytensä, temppelinsä ja kotimaansa, tuo
uskonto näyttäytyi tehokkaaksi estämään
tunnustajiansa hukkumasta ympäröivään pakanuuteen.
Ja hurskas into, jolla j:n parliaimmat henget
meidän ajanlaskumme ensimäisinä vuosisatoina
kokoilivat uskontonsa perintätietoja (ks.
Talin u d) ja harrastivat sen tuntemisen
syventymistä, antaa sille kauniin ja sovittavan piirteen.
Koottujen kirjallisten perujen avulla juutalaisten
suurten uskonnonfilosofien ja ajattelijain oli
mahdollista tieteellisesti esittää j:n oppia ja
puolustaa sitä hyökkäyksiä vastaan. Mutta
seuraaville henkisesti köyhemmille sukupolville Talmud
muodostui kuormaksi ja kahleeksi „Mooseksen
lain" lisäksi ja sen taakan alla juutalaisuus
yhä kutistui. — Lahkoja ei ole puuttunut
juutalaisten keskuudessa.. Jo ennen Kristuksen
syntymää esiintyivät e s s e a 1 a i s t e n, f
arisea-laisten ja saddukealaisten lahkot (ks.
n.). Jälkimäisten jäännöksenä lienevät pidettävät
k a r a i i t i t, jotka hylkäsivät perintätiedot ja
tunnustivat ainoastaan Mooseksen lain.
1600-lu-vulla syntyivät kabbalan ja mystillisyvden
vaikutuksesta sabbatailaisten ja
uus-essea-laisten taikauskoiset lahkot, joista
jälkimäisellä vielä on paljon kannattajia Puolassa
(khasi-dim). Nykyisin juutalaiset ovat jakaantuneet
kahteen puolueeseen: vanhoillaan oleviin
oikea-uskoisiin ja uudistusten harrastajiin.
Jälkimäiset, jotka sivistysmaissa ovat enemmistössä,
pyrkivät irtaantumalla j:n kahleista
soveltau-tumaan nykyaikuisen sivistyselämän vaatimuk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0832.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free