- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1557-1558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juutalaisuus - Juutas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1557

Juutas—Juvelius

1558

siin. Huomattava ilmiö ou sekin, että
kääntymiset kristinuskoon sekä avioliitot
kristittyjen kanssa käyvät yhä tavallisemmiksi. On
laskettu että n. 224,000 juutalaista viime
vuosisadalla otti kasteen. [E. Meyer, „Die
Entstehung des Judentums" (1896), Jost, „Gesch. des
Judentums und seinen Sekten" (1857-59), M.
Lazarus, ..Die Ethik des Judentums" (1898),
Bous-set, „Die Religion des Judentums im
neutesta-mentlicher Zeitalter" (1903), Bäck, „Wesen des
Judentums" (1905), Budde, „Die Religion des
Volkes Israel" (1900), Marti, „Gesch. der israelit.
Religion" (1906).]

K. T-t.

Juutas, 4 km eteläänpäin Uudestakaarlepyystä
sijaitseva kylä, jossa Hämeenlinnan-Lapuan tie
ja rantatie Vaasasta yhtyvät. Täällä v. Döbeln
13 p. syysk. 1808 kesti voitokkaasti kuuman
ottelun, jolla hän pelasti rantatietä peräytyvän
pääarmeian joutumasta saarretuksi venäläisen
pääjoukon ja Lapuan tietä samonneen
venäläisen osaston väliin. J. L. Runeberg on tapauksen
ja sairasvuoteelta taisteluun lähteneen voittajan
muiston ikuistuttanut runollaan „Döbeln
Juuttaalla". Paikalle pystytettiin 29 p. kesäk. 1885
muistopatsas; siinä oleva v. Döbelnin
medal-jonkikuva paljastettiin 13 p. syysk. 1885.

K. S.

Juutas, kansanr. (< Juudas Iskariot),
esiintyy kansanrunoudessamme sekä alkuperäisessä
(Juudas Iskariot) että pahan hengen, paholaisen
merkityksessä.

Juutinmaa, juuttien, tanskalaisten maa, ks.
Jyllanti.

Juutiimiemi = J y 11 a n t i.

Juutinrauma, tansk. 0 r e s u n d, ruots. Ö r
e-s u n d, tav. nimi Sundet (= salmi), Sjællandin
ja Ruotsin välissä, on yksi maailmanliikenteen
tärkeimpiä salmia, lyhin meritie valtameristä
Itämerenmaihin. Pituus 118 km, suurin leveys,
Kööpenhaminan ja Malmön välillä, 28, pienin
Hel-singorin ja Helsingborgin välillä, 4 km.
Keskellä J:aa olevan Saltholmenin (muita saaria
Amager ja Hven) molemmin puolin olevat reitit
Drogden ja Flintrännan ovat ainoastaan n. 7 m
syvät. Luotoja ja matalikkoja on paljon, mutta
tarkkojen merimerkkien ja valotornien takia ei
purjehtiminen ole tavallisella säällä vaarallista.
Vuosittain kulkee J:n läpi n. 40,000 alusta. —
J:n kautta käy voimakas virta Itämerestä ulos;
sen nopeus ou keskim. 2,7 km tunnissa, ajoittain
7,5 km. — Oikeudestaan n. s. ,,J:n tulliin" Tanska
on 1857 luopunut 114,4 milj. mk:n korvausta
vastaan; Venäjän maksu-osuuteen 28 milj. mk.
Suomi ottaa osaa 1,6 milj. mk:lla, joka v:sta 1858
kannettiin merenkulkumaksun nimellä.

E. E. K.

Juutin sota. Niin nimitetään Ruotsin ja
Tanskan välisiä entisiä sotia, jotka joskus levittivät
hävityksiänsä Suomenkin rannikoille asti (esim.
vv. 1505-23). Myöskin on Lounais-Suomessa,
esim. Mynämäellä säilynyt eräästä „Juutin
sodasta" kansan kertomuksia, jotka tuntuvat
viittaavan vielä kaukaisempiin aikoihin ja joiden
J. W. Ruuth on arvellut mahdollisesti olevan
muistoja Tanskan kronikoissa mainituista, Suomeen
tehdyistä ristiretkistä v:n 1200 vaiheilla.

K. G.

Juutit, tansk. heimo, Juutin niemimaalla

Juuttikasvi hedelmällä.
a kukka, b siemen.

asuva; käytettiin vanhempina aikoina myöskin
tanskalaisten yleisnimenä, vrt. Daanilaiset.

Juutti, eräiden itä-intial. Tiliaceæ- heimoon
kuuluvien Oorc/iorMs-sukuisten kasvilajien (C.
capsularis, C. olitorius y. m.)
varren syyt, joista kehrätään
paksua lankaa. Pääasiallisesti
käytetään tätä
köysiteollisuu-dessa sekä karkeiksi säkeiksi,
mutta myös usein paksujen
mattokudoksien, esim.
brys-selinmattojen vahvikeloimiksi.
Euroopassa sen käytäntö on
ilkanut Krimin sodan jälkeen,
jolloin tuntuva venäläisen
hampun puute haittasi
teollisuutta. — J.-kuidut ovat
pitkiä, 1,5-3 m, ja väriltään
vaalean kellanruskeita, muuttuvat ilman
vaikutuksesta tummanharmaiksi tai ruskeiksi. E. J. S.

Juva (ruots. Jokkas). 1. Kunta,
Mikkelin 1., Juvan khlak., Juvan nimismiesp.;
kirkolle n. 50 km Mikkelistä; Rautuan laivasillalta
(reitti Mikkeli-Savonlinna) n. 28 km. Sitä paitsi
on kulku kirkolle Sulkavan (n. 40 km) ja
Puumalan (n. 56 km) laivasilloilta; 1,150,o knr,
joista viljeltyä maata 14,125 ha (1901);
talon-savuja 698, torpansavuja 541 ja muita savuja
145; 11,945 as. (1907), joista miltei kaikki
suomenkielisiä; 1,568 hevosta, 7,654 nautaa (1908).
•—Kansakouluja 8 (opett. 9). — Kunnanlääkäri.
Apteekki. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Savonlinnan liiippak., Juvan rovastik.; jo
1440-luvulla oma pappinsa. Kirkko harmaasta kivestä
(rak. 1856-63). K. S.

Juva, Valter ks. Juvelius, V.

Juvan kihlakunta käsittää Juvan,
Pieksämäen pohjoispiirikunnan ja Jäppilän,
Pieksämäen eteläispiirikunnan, Haukivuoren ja
Virtasalmen, Joroisten, Puumalan nimismiespiirit.
Mikkelin lääniä. K. S.

Juvankoski. 1. Koski Somer- 1.
Paimionjoessa; sen putous n. 15 m korkea. — 2. Entinen
tehdaspaikka Perttelissä. — 3. ks. Juankoski.

K. S.

Juvan rovastikunta käsittää Juvan,
ten, Pieksämäen, Jäppilän, Virtasalmen,
vuoren ja Puumalan kirkkoherrakunnat,
linnan hiippakuntaa.

Juvantehdas ks. Juankoski.

Juvan tuomiokunta käsittää Juvan,
Puumalan ja Sulkavan käräjäkunnat. Viipurin
hovioikeuden alainen. K. S.

Juveeli (muin.-ransk. jouel), hiottu jalokivi;
ironisessa merkityksessä: seikkailija, veijari.

Juveelisepäntaito ks.
Jalokivisepän-taito.

Juvelius [-?-], Eerik (1718-91), pappi,
kirjailija, syntynyt Ruotsissa paon aikana,
ylioppilas Turussa 1736. maisteri 1748, rehtori Kokkolan
koulussa 1749, Kruunupyyn kirkkoherra 1775.
J. painatti 1781 Tukholmassa ruotsiksi ja
suomeksi pienen kirjan „En liten Barna-Bok. Yxi
Pieni Lasten-Kirja", joka oli tarkoitettu
perintö-prinssi Kustaa Aadolfin opetusta varten, ja jota
perille toimittaessaan kirjeellä pyysi, että se
annettaisiin kruununperilliselle koko Suomen
kansan nimessä, joka tuntisi siitä erinomaista
mielihyvää, jos perintöprinssi suvaitsisi opiskella myös-

[-Jorois-Hauki-Savon-K.-]

{+Jorois-
Hauki-
Savon-
K.+} 8.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0833.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free