- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1561-1562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jüngken ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1561

Jüngken—Jyrsijät

1562

Jüngken, Johann Christian (1793-1875),
saks. lääkäri; professorina Berliinissä, kulkenut
uranaukaisijana tieteellisen oftalmologian alalla.
Hänen teoksistaan on mainittava „Die Lehre von
den Augenoperationen" (1829) ja „Die Lehre von
den Augenkrankheiten" (3 pain. 1842). J/. O B.

Jynho ks. Keisarinkanava.

Jynkkä, taistelupaikka Kuopion kaupungin
eteläpuolella; siellä kapteeni J. S. Duncker
300-miehisen jälkijoukon päällikkönä 15 p:nä
maaliskuuta 1808 vastusti ylivoimaista vihollista.

K. S.

Jynnan, myës Yünnan (= „pilvinen etelä").
Kiinan lounaisin maakunta, harvimmin asuttuja:
396,700 km3, 11,7 milj. as., 29 henkeä km2:llä.
Länsiosan täyttävät etelä-pohjoista kulkevat
vuo-ristojonot; joet (Salven, Mekong) ovat uurtaneet
syviä rotkolaaksoja. Itä on mäkistä ylänkömaata,
josta joet (Songkoi, Sikiang) virtaavat
kaakkoon ja itään. J:n pohjoisrajana on osaksi
Jangtsekiang. Laajat metsät (havupuita pohjoisessa
ja vuorilla, trooppisia lajeja etelässä) peittävät
maata. Eläimistö enimm. trooppinen. Asukkaat
osaksi kiinalaisia, osaksi alkuasukasheimoja. —
Maan hedelmällisyys ei ole muun Kiinan veroinen,
köyhyys usein suuri; ooppiumi, vehnä, ohra,
tattari, hedelmät ja tee („tiilitee") ovat viljelyksen
tärkeimmät tuotteet. Vuorityö antaa tinaa;
lienee sitäpaitsi suuria varastoja kuparia, sinkkiä,
kultaa, hopeaa, elohopeaa, rautaa, suolaa,
nef-riittiä sekä kivihiiltä. — Saadakseen J:n
vaikutuspiiriinsä ranskalaiset ovat rakentaneet radan
(valmis 1910) Tonkinista J:n pääkaupunkiin,
Jynnanfuhun; täällä harjoitetaan kiitettyä
mattoja silkkiteollisuutta ja käydään vilkasta
kauppaa. — J. kärsi suuresti 1870-luvun
muhametti-lais-kapinasta. E. E. K.

Jiirgenson, Peter (1836-1904), ven.
musiikkikustantaja, perusti liikkeensä Moskovassa 1861.
On kustantanut miltei kaikki Tsaikovskijn
teokset sekä yleensä kannattanut kansallis-ven.
musiikkia. J. julkaisi ensimäisenä lielppohintaisissa
painoksissa Mendelssohnin, Schumannin ja
Chopinin pianosävellykset (1863-73). I. K.

Jyrinpäivä, vanha suomalainen kylvötöiden
alkamisen ja karjan laitumelle laskemisen juhla.
Se oli alkuaan vainajain hengille omistettu
pakanallinen kevätjuhla, joka katolisena aikana
yhdistyi pyhän Yrjänän muiston viettoon. Tämä
juhlan alkuperäisen merkityksen muuttuminen
sai kansankäsityksessä aikaan omituisen
pakanuuden ja kristinuskon sekoituksen. Niinpä pyhä
Yrjänä tehtiin metsän haltijaksi, jota myös
rukoiltiin karjan suojelushenkenä. Jyrinpäivä on
huhtikuun 23 päivä, mutta kevätjuhlan vietto ei
kaikkialla näy vakaantuneen määrätyksi
päiväksi. Jos Jyrinpäivänä ei voinut kylvää,
siirtyi päivän vietto myöhemmäksi. — Myös
virolaiset ovat viettäneet Jyrinpäivää ensimäisenä
kesätöiden päivänä ja kunnioittaneet pyhää
Yrjänää kotieläinten suojelijana ja karjan
vihollisten, susien haltijana, joita nimitettiin pyhän
Yrjänän koiriksi. A. A.

Jyrkkäkosken 1. Jyrkän ruukin perusti
raahelainen kauppaneuvos Z. Franzén 1831
saamansa lupakirjan nojalla Kiltuanjärven ja
Haapajärven välissä olevan Jyrkänkosken
partaalle Iisalmen pitäjään. Laitos käsitti
masuunin ja kankirautapajan, toiminta aloitettiin 1835.

Rautamalmi saatiin ympäristön soista ja
järvistä (ruukille kuuluu 14 järveä, useimmista
nostettu malmia), sen raudanpitoisuus oli 25-33,7
Hiilet poltettiin enimmäkseen ruukin omista
laajoista metsistä, joita nykyään on 10,500 ha.
V. 1855 perustettiin tehtaan yhteyteen
manufak-tuuritakomo; 1859 ja 1860 lisättiin laitosta
edelleen. — Valmisteet kuljetettiin ensin hevosella
viidettä peninkulmaa Soinlahden lastauspaikalle
liveden rannalle, sieltä laivalla Kuopioon. V.
1903 valmistus oli 409, 1908 254 tonnia
väli motakki rautaa, 685 ton. takotakki rautaa, 22
ton. valinteoksia, arvo 77,000 mk. — Ruukin
omistaja 1886-1909 oli Paul Wahl & C:o; 1910
sen osti A. Ahlström o.-y. maatiloineen,
metsineen. Jo parikymmentä v. oli ainoastaan
masuuni ollut käynnissä ja sekin lopetettiin
kannattamattomana 1909. E. E. K.

Jyrsijäkorennot (Corrodentia), hyönteislahko,
johon luetaan kuuluviksi termiitit sekä ryhmät.
Mallophaga ja Psocidce (ks. n.). J:lla on
vähittäinen muodonvaihdos, purevaiset suuosat ja neljä
kaivomaista siipeä, jotka kuitenkin usein
puuttuvat. U. S-s.

Jyrsijät 1. nakertajat (Glires, Rodentia),
hyvin muotorikas, laaja ja luonnollinen
nisäkäs-lahko. Tähän kuuluvat lukuisat (n. 900) lajit
osoittavat suurta yhtenäisyyttä hampaistoonsa
nähden. Ylä- ja alaleuassa on kaksi käyrää
taltan muotoista etuhammasta, jotka ovat
avojuuriset ja kasvavat sen mukaan kuin etupäissään
kuluvat. Ainoastaan jäniksillä on yläleuan
etu-hampaitten takana pari pientä etuhammasta.
Etu- ja poskihampaitten välillä on väljä loma,
kulmahampaita ei ole ollenkaan ja poskihampaat
(3-6) ovat joko nystermäisiä tai poimukiilteisiä.
J. ovat yleensä pienehköjä, pelimeäkarvaisia,
usein huomataan karvaisuuden ohessa suomuja
(esim. rotan ja majavan hännässä), toisinaan osa
karvoja on muuttunut kankeiksi piikeiksi kuten
piikkisialla. Jalat ovat käpälällisiä, ainakin
takajalat, jotka usein ovat etujalkoja paljoa
pitemmät, selvästi viisivarpaisia. Useimmat
astuvat jalkapohjallaan, harvat varpaillaan;
muutamilla on iho-poimu, jonkunlainen lenninnahka,
ruumiin sivussa. Useilla on poskipussit ravinnon
säilyttämiseksi. Suu on pieni, ylähuuli syvästi
halkonainen. J. liikkuvat yleensä enemmän yöllä
kuin päivillä ja asuvat maassa joko pelloilla,
aroilla tai metsissä, vedessä, puissa, useat myös
kaivautuvat maahan. J. elävät kasviaineista tai
ovat kaikkiruokaisia ja ovat levinneet kaikkiin
maanosiin ja ilmanaloihin niin pitkälle kuin
kasvillisuutta on. Ne ovat useimmiten vilkkaita,
vaan ei juuri älykkäitä eläimiä, arkoja ja
helposti pelästyviä. Sikiäväisyys yleensä suuri,
mutta vainoojat lukuisat. Muutamat rakentavat
taidokkaita pesiä niinkuin vaivaishiiri ja majava,
eräät viettävät talven horrostilassa.
Nakertami-sellaan useat aikaansaavat hävityksiä pelloilla ja
kasvitarhoissa, muutamat myös ihmisen
asunnoissa. Useita metsästetään lihansa tai turkkinsa
vuoksi. — Ei mikään nisäkäslahko ole niin rikas
heimoista, suvuista ja lajeista kuin j.
Huomattavimmat ovat seuraavat heimot: jänikset
(Lepo-ridæ), oravat (Sciuridæ), majavat (Castoridæ),
taskuhiiret (Geomyida;), pähkinähiiret (Myoxidce),
hyppy rotat (Dipodida;), sokeat rotat (Spalaeidæ),
rotat (iluridce), myyrät (Arvicolidce), piikkisiat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0835.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free