- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1567-1568

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jyväskylä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15G7

Jyväskylä

1568

’/■/M



///////

/ /////’■



ASUTTUA ALUETTA

Jyväskylän asemakaava ja vaakuna.

pääcsa sijaitsee n. s. Syrjänliarjun ja Jyväsjärven
välisellä loivalla rinteellä, mutta uuden (1909)
vahvistetun asemakaavan mukaan on suurin osa
vastaista kaupunkia aiottu äskenrakennetun
itäpuolella oleville laajemmille tasangoille.
Kaupungissa on neljä yhdensuuntaista pitempää
katua, joita poikkikadut leikkaavat kohtisuorasti;
kadut kaikki kiveämättömiä. Rakennukset ovat
enimmäkseen matalia puurakennuksia, lukuun-

Näkf.ala Harjulta.

ottamatta muutamia kivisiä, joista
huomattavimmat ovat kaupungin lounaislaidassa kohoavat
seminaarit lucnnonihanan puistonsa ympäröiminä
(valmistuivat 1881-84), lyseo (valm. 1902) ja
kunnallistalo (valm. 1899), jossa viimemainitussa
sijaitsevat m. m. raastupa, poliisikamari,
rahatoimikamari, kansankirjasto ja lukusali,
kaupungin suurin juhlasali, Suomen pankin
haarakonttori y. m. — Yleisiä puistoja: Rantapuisto
kesäravintoloineen, Lounaispuisto, jossa pidettiin
Suomen ensimäinen laulujuhla 1884, ja
Cygnaeuksen-puisto, jossa ennen oli kirkko (kuupungin
ensimäinen) ja nykyään on Uno Cygnaeuksen
muistopatsas. Kauppatori cn keskellä kaupunkia
ja sen keskuksessa on kaupungin kirkko. —
Kaupungin omaisuus (1910) Smk. 1,543,344:95,
velat Smk. 677,505:79; säännölliset tulot
(tuloarvion mukaisesti) Smk. 183,630:—, joista
tak-soitettuja veroja Smk. 66,555:—; säännölliset
menot (menoarvion mukaisesti) Smk. 191.220:—,
joista huomattavimmat erät elivät: oikeuden
hoito 16,900:—, kunnallishallitus 12,760:—,
poliisilaitos 13,040:—, vaivaishoito 19,000:— ja
katuvalaistus 8,062:— (1910). Kaupungin osuus
anniskeluvoittovaroista (1910) Smk. 85,915:79.
Kaupungin hoidossa olevista rahastoista suu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0838.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free