Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jyväskylä - Jyväskylän rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1571
Jyväskylän rata—Jyvöälaksi
1572
Keski-Suomen korkeimpia vuoria (227 m yi.
merenp.) ; sen rinteellä on huomattavissa
geologisesti merkillinen rantatörmä n. 200 m merenp.
yläp.; sitä pidetään jääkauden jälkeisen jäämeren
jättämänä.
Etukaupungin tapaisia Jyväskylällä on kaksi,
toinen n. s. „Mäkmatinmäki" aivan ääressä
länsipuolella ja toinen, „Taulumäki", n. 1 km päässä
pohjoiseen päin.
Historia. Kaupungin perustamista
Jyväskylän kappeliin alettiin erikoisella innolla
harrastaa 1830-luvun alussa; asian silloisiksi
huomattaviksi ajajiksi mainitaan m. m. kappelin
alueella Oravisaaren kylässä asuva vapaaherra
K. Kr. Rosenbröijer, joka kuului myöskin siihen
senaatin asettamaan valiokuntaan, jonka toimena
oli kaupungin asemapaikan määrääminen.
Valiokunta, jonka muina jäseninä olivat m. m. Vaasan
ja Hämeen läänin maaherrat, päätti kaupungin
rakennettavaksi Jyväskylän kirkonkylässä
olevalle vanhalle markkinapaikalle; tämän päätöksen
senaatti hyväksyi ja uuden kaupungin
asemakaava allekirjoitettiin Helsingin keis.
inten-denttikonttorissa 11 p. helmik. 1837. Julistuksen
kaupungin perustamisesta antoi keisari Nikolai I
Pietarissa 10 p. maalisk. sam. v. Uuden
arvonsa merkiksi kaupunki sai vaakunan 1839.
Ensimäinen järjestysoikeuden istunto pidettiin
15 p. jouluk. 1837. Oikeudenhoidollisesti kaupunki
kuului suorastaan Laukaan kihlakuntaan,
kunnes se sai oman raastuvanoikeuden ja
maistraatin 1861; ensimäinen pormestari sai
nimityksensä 1862. Jo perustettaessa määrättiin
kaupunki piirilääkärin asuinpaikaksi; oma
kaupunginlääkäri nimitettiin 1861. Apteekki sijaitsi
paikkakunnalla jo ennen kaupungin perustamista.
Sairaalan perustamisesta annettiin arm. määräys
9 p. huhtik. 1850 ja sam. v:n syyskuussa se
jo avattiin käytäntöä varten. Postitoimisto
siirrettiin Laukaasta Jyväskylään 1841. —
Kaupungin niin henkisten kuin aineellistenkin
rientojen etevimpänä ja innokkaimpana johtajana
mainittakoon kaupungin alkuvaiheitten ajoilta
piirilääkäri W. S. Schildt (ks. t.). Hänen
toimestaan perustettiin m. m. säästöpankki (1842),
suomenkielinen vlä-alkeiskoulu (1858), josta
sittemmin tuli lyseo, Jyväskylän suomalainen
kir-jallisuudenseura y. m., hän herätti myös
tunnetun Jyväskylän yliopisto-aatteen ja perusti
pohjarahaston sitä varten. — V. 1874
perustettiin Jyväskylässä Kansanvalistusseura, josta
sittemmin on tullut tunnettu suomalaisen
sivistyksen tuki. V. 1881 pidettiin kaupungissa
Kansanvalistusseuran juhlalaulajaiset ja 1884 maamme
ensimäinen varsinainen laulu- ja soittojuhla. —
Jyväskylä pääsi Päijänteen kanssa suoranaiseen
kulkuyhteyteen, kun Jyväsjärvestä juokseva
Äijä-länjoki perattiin kulkukelpoiseksi väyläksi 1840.
Säännöllinen höyrylaivaliike on ollut v:sta 1856
alkaen. — Rautatieverkon yhteyteen kaupunki
joutui Jyväskylän radan (ks. t.) valmistuessa
1897.
Kirkollisesti kaupunki muodostaa oman
kirkkoherrakunnan, joka erotettiin yhdistetystä
maa- ja kaupunkiseurakunnasta keis.
käskykirjeellä "/„ 1875. Kirkko (tiilestä) valmistui 1880.
2. J:n maalaiskunta (siihen luettuna
Toivakan kunta), Vaasan 1., Laukaan kihlak.,
Petäjäveden-J y väskylän-Toivakan nimismiesp.;
pinta-ala 744,4 km3, joista viljeltyä maata 9,897
ha (1901); maatilojen lukumäärä 253,
manttaalimäärä 3117/42, talonsavuja 225, torpansavuja 413
ja muita savuja 1,494 (1907). 11,312 as. (1909),
miltei kaikki suomenkielisiä. Kansakouluja 11
(15 opett.).
3. J:n maaseurakunta, konsistorillinen,
Porvoon kiippak., Jyväskylän rovastik.;
mainitaan Laukaan rukoushuonekuntana jo ainakin
1600; tuli kappeliksi 1693, sai kuitenkin vasta
1787 oman kappalaisen, erotettiin Laukaasta
yhteisenä maa- ja kaupunkiseurakuntana omaksi
kirkkoherrakunnaksi keis. käskykirjeellä 4/2 1856 ;
siitä erosi kaupunkiseurak. 1875.
Seurakunnasta erosi Petäjäveden kappeli omaksi
kkhra-kunnaksi 1867 ja Toivakan kappeli 1909. Kirkko,
puinen, rakennettiin 1883-85.
[A. L. Nyman, „Muinaismuistoja Laukaan
kihlakunnasta" (Muinaism.-yhd. aikak. V siv.
234 ja seur.); Hannes Wegelius, „Keski-Suomi"
(Suomen matkaili jayhd. vuosikirja 1899, siv.
45-54.).] L. H-nen.
Jyväskylän rata, Haapamäen asemalta,
(Vaasan radalla) Jyväskylän kautta Suolahteen
kulkeva rautatie, pituus 119,84 km; korkein kohta
(186,83 m yi. merenp.) on Asunnan ja
Petäjäveden asemien välillä lähellä Huttulan pysäkkiä;
10 asemaa ja 6 pysäkkiä, suurempia
kaarisiltoja 3. Radan asemille saapui 1909 135,245 ja
lähti 135,152 matkustajaa; saapui 49,455 tonnia
ja lähetettiin 60,027 tonnia tavaraa. — Radan
rakentaminen päätettiin v:n 1894 valtiopäivillä;
rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 1895;
Haapamäen-Jyväskylän rataosa avattiin väliaikaiselle
liikenteelle 1896 ja yleiselle liikenteelle 1 p.
marrask. 1897, Jyväskylän-Suolahden rataosa
avattiin yleiselle liikenteelle 1 p. marrask. 1898;
v:n 1898 loppuun oli rata rakennukseen käytetty
kaikkiaan 8,175,423:68 mk ja tilinpäätöstä
tehtäessä 1900 8,351,000:— mk. (=69,684:58 mk.
1 km:iä kohti). — Matka Helsingistä Suolahteen
421 km, Jyväskylään 379 km. — Suolahdesta,
kulkee 9,25 km pitkä kapearaiteinen (yksityinen)
rautatie Äänekoskelle. L. H-nen.
Jyväskylän rovastikunta käsittää
Jyväskylän maaseurakunnan, Jyväskylän kaupungin,
Toivakan, Laukaan, Sumiaisten, Saarijärven,
Pylkönmäen, Karstulan, Uuraisten, Viitasaaren,
Konginkankaan, Pihtiputaan ja Kivijärven
kirkkoherrakunnat. Porvoon hiippakuntaa. K. S.
Jyväskylän tuomiokunta käsittää
Jyväskylän ja Petäjäveden, Virtain ja Ätsärin,
Keuruun, Pihlajaveden ja Multian käräjäkunnat.
Vaasan hovioikeuden alainen. K. 8.
Jyvöälaksi, isonpuoleinen kylä (lähes 50 taloa)
Vienan-Karjalassa, Uhtuan kunnassa,
Ylä-Kuitti-järven itäpään pohjoisella rannalla, sen
jaKeski-Kuittijärvestä länteen pistävän pitkän lahden
välisellä kapealla kannaksella, n. 15 km Uhtualta
(suorin tein) lounaaseen (vesitse 20 km), 30 km
Vuokkiniemeltä itäkoilliseen, tärkeällä
liikepaikalla sekä erittäin vilkasliikkeisen kesäisen
vene-kulkuväylän että ikivanhan talvisen valtatien
varrella; paljon käytetty pysähdys- ja
majapaikka (m. m. Lönnrot majaili kylässä viidennellä
ja kuudennella runonkeruumatkallaan 1834 ja
1835, sekä M. A. Castrén 1839). — Rukoushuone
(n. s. „tsässöynä"). — [I. K. Inha, „Kalevalan
laulumailta" (siv. 12-18, 46-54).] L. H-nen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
