- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1577-1578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäkäläviina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1577 Jäkäläviina-

mainittujen välissä sijaitsee gonidiokerros.
Alapuolella sienirihmat yhtyvät pieniksi kimpuiksi
(rhiziineiksi), jotka tunkeutuvat alustaan
kiinnittäen sekovarren siihen. — J:issä sieni ja levä
elävät symbioosissa (ks. t.). Sieni imee alustasta
epäorgaanista ravintoa, josta leväkin saa osansa,
tämä taasen yhteyttää myös sienen hyväksi ilman
hiilihappoa. — Lisääntyminen tapahtuu itiöitten,
jäkälämurujen (ks. t.) tai emäkasvista
satunnaisesti irtaantuneitten palasien avulla.
Ensinmai-nitut syntyvät kuten kotelosienillä vapaan
solu-muodostuksen kautta itiökoteloihin, jotka yhdessä
lisärihmojen kanssa muodostavat erityisen
itiö-lavakerroksen. Tämä sijaitsee joko leveissä,
avonaisissa, eri värinsä kautta sekovarresta
esiintyvissä kotelomalj oissa (apothecium) tai enemmän
tai vähemmän suljetuissa, päältäpäin mustilta
pisteiltä näyttävissä kotelopulloissa (perithecium).
J., n. 20,000 lajia ja muotoa, jotka ovat
levinneet yli koko maanpallon, tunkeutuvat
korkeammalle pohjoiseen ja vuorille kuin mitkään muut
kasvielimistöt. Ne esiintyvät puun kuorella tai
paljaalla kuivuneella puulla, sileällä kivellä
vaa-tivaisemmille kasveille kasvupaikkaa valmistaen,
maassa sammalten välissä tahi paljastuneella
maaperällä, kosteilla kallioseinämillä, joskus
vedessäkin. Kuolematta ne saattavat täydellisesti
kuivua, ne kestävät kovimpia pakkasia. J. eivät
sisällä tärkkelystä, sen sijaan tälle lähisukuista
jäkälätärkkelystä, karvaita ja väriaineita, jonka
vuoksi eräitä lajeja käytetäänkin, varsinkin
porojen, mutta joskus myös lehmien ja katovuosien
sattuessa myös ihmisten ravinnoksi, alkoholin ja
ravitsevan lääkkeen valmistukseen ja
kansanomaisessa värjäyksessä. J. A. W.

Jäkäläviina. Muutamissa jäkälissä, esim. tav.
islannin-jäkälässä (Cetraria islandica) on
tärkkelyksen kaltainen aine, likeniini, jota voi
muuttaa sokeriksi ja siis saada käymään. Siitä
käymisen ja tislaamisen kautta valmistettua viinaa
nimitetään j :ksi. Edv. Hj.

Jäljennyskone ks. Jäljennyspainin.

Jäljennyspainin 1. kopiopainin,
yksinkertainen ruuvikone, jolla liiketoimistoissa
menevät kirjeet jäljennetään silkkipaperilehtiseen,
n. s. jäljennyskirjaan. Tähän käytetään
tavallisesti erityistä mustetta (ks. t.) tahi
kirjoituskoneen kirjoitusta. Viime aikoina on
rakennettu useita muita jäljennyskoneita,

Jäljennyskone.

joilla jäljennöksiä saadaan hyvin nopeasti.
Kirjoituskoneellakin saadaan ohutta paperia ja ohuita
kalkiolehtisiä välissä käyttäen useita
jäljennöksiä rinnan pääkirjoituksen kanssa.
Kirjoituskoneella (ja välittömästi teräskynälläkin) voi-

-Jälkilypsy 1578

daan ohueen vahapaperiin tehdä lävistetty
malli-kirjoitus, jolla sitten monistuskoneessa voidaan
lyhyessä ajassa ottaa suuri joukko jäljennöksiä.

(V. V-la.)

Jäljennös 1. kopio, asiakirja, joka toistaa
jonkun muun asiakirjan sisällyksen.
Lukuunottamatta siihen oikeutetun viranomaisen todistamia
julkisten asiakirjain jäljennöksiä, ei
jäljennöksillä, vaikkapa ne olisivatkin oikeiksi
todistetut, yleensä ole samaa todistusvoimaa kuin
alkuperäisellä asiakirjalla. Niinpä lausuu
jäljennösten käyttämisestä oikeudenkäynnissä
Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 § sen säännön,
että „kaikki jäljennökset todistuksista, joita esiin
tuodaan, pitää olla joko Oikeuden käskyläisten
tahi muiden uskottavain miesten vahvistamat
kaikin kohdin yhtäläisiksi kuin pääkirjat; ja
pää-kirjat ovat kuitenkin nähtäviksi tuotavat, jos
Oikeus tahi vastapuoli sitä vaatii". O. K:nen.

Jäljittely ks. I m i t a t s i o n i.

Jälkeenelokorkovakuutus ks.
Elinkorko-vakuutus.

Jälkeenjääneiden vakuutus ks. L e s k i e n ja
orpojen vakuutus.

Jälkeiset, yhteinen nimitys niille sikiöön
kuuluville muodostumille (istukka siihen liittyvine
sikiönkalvoineen), jotka synnytyksen jälkeen
ir-roittuvat kohdusta ja työntäytyvät pois äidin
ruumiista. (M. O-B.)

Jälkeisten jääminen. Tapahtuu
tuontuosta-kin, että jälkeiset (ks. t.), joitten vähän jälkeen
sikiön syntymisen pitäisi kohdun lihasten
kou-ristumisen vaikutuksesta poistua äidin ruumiista,
eivät irtaannu, seikka, joka vaatii asianomaista
lääkärinapua. (M. O-B.)

Jälkeläiset 1. descendentit ovat jonkun
henkilön alenevaa polvea olevat sukulaiset,
kuten lapset, lastenlapset, näitten lapset j.n. e.,
vastakohtana saman henkilön ylenevää polvea
oleville sukulaisille eli ascendenteille, joita
ovat vanhemmat, näiden vanhemmat j. n. e.

(L. Cg.)

Jälkiarvo (saks. Nachwert), metsät., on se
arvo, mikä pääomalla on määrättyjen vuosien
kuluttua. Lasketaan kaavalle K = k . l,op», jossa
k on pääoman nykyarvo, p on prosentti ja n
tarkoittaa vuosia. Tulee kysymykseeen
metsän-arvonlaskussa. A. C.

Jälkihakkaus, siemennyksen tapahduttua
toimitettavia hakkauksia, joista siemenpuut
poistetaan. Viimeinen niistä käy päätehakkauksen
nimellä. A. C.

Jälkihoito, jonkun taudin erikoishoidon
jälkeen usein vielä tarvittava joko paikallinen hoito
tahi myöskin yleishoito toipumisen ja yleisen
vaurastumisen saavuttamiseksi.

Jälki-indossamentti, maksettavaksi joutuneen
vekselin indossamentti (ks. t.).

Jälkijoukko ks. Takajoukko.

Jälkikaihi (cataracta secundaria),
kaihioperat-sionin jälkeen usein tavattavat
läpinäkymättömät osat silmänmykiön koteloa ja itse
mykiötäkin, mitkä eivät ole tulleet operatsionissa
poistetuiksi, siten häiriten näköä. (M. O-B.)

Jälkikaira ks. Kaira.

Jälkikasvi, jonkun viljelyskasvin jälkeen
samalla paikalla kasvava kasvi.

Jälkilypsy, varsinaisen lypsämisen eli
utareiden tyhjentämisen jälkeen tapahtuva tarkistus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0843.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free