- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1583-1584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jällinge ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1583

Jämsänjoki—Jänisjärvi

1584

J:n yhteiskoulu. — Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Jämsänkosken puuhiomo, paperi- ja
selluloosatehdas, Konkolan saha (1888), Lahnakosken
saha; osuusmeijeri. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Porvoon hiippak., Jämsän rovastik.;
mainitaan itsen, jo 1442, jota ennen ehkä ollut
Sysmän kappeli. Seurakuntaan kuuluu
Kosken-pään rukoushuonekunta. Kirkko puinen (rak.
1826). K- S.

Jämsänjoki laskee useampien pienten järvien
(Petäjäveden y. m.) läpi Päijänteen Tiirinselän
lahteen. J:n pituus on n. 90 km. K. S.

Jämsän kihlakunta käsittää Jämsän;
Korpilahden; Längelmäen, Kuoreveden ja Eräjärven;
Luopioisten ja Kuhmolahden sekä osan
Sahalah-tea; Kuhmoisten nimismiespiirit, Hämeenlääniä.

K. S.

Jämsänkosken paperitehdas, Jämsän
pitäjässä, Päijänteeseen laskevan Jämsänjoen
varrella ; omistaja A.-b. Jämsänkoski (pääoma
1 milj. mk.). Maatiloja 1,800 ha; kosket
Jämsänkoski ja Rekolankoski yhteensä 3,000 hevosv. —
Tänne perustivat sahanomistaja Elieser
Johansson ja sahanhoitaja P. B. Kohlin 1887
paperi-massatelitaan. Alkuaan oli kattiloita 3,
paperikoneita 1. Laitoksiin kuului myös saha. V. 1894
tehdas vararikon kautta joutui nykyiselle yhtiölle.
Ensim. paperitehdas ja Rekolankosken puuhiomo
1898, toinen paperitehdas 1901. — Valmistus:
paperia 6,000 tonnia, selluloosaa 4,500 tonnia,
puumassaa 2,000 tonnia kulutetaan osaksi
Suomessa, osaksi viedään Venäjälle. — Työväestö 420
henkeä (1910); heillä on sairaskassa ja kirjasto.
— Liikenne käy kesällä Vesijärvelle, talvella
maitse Vilppulan asemalle Tampereen-Vaasan
radalla. E. E. K.

Jämsän rovastikunta käsittää Jämsän,
Korpilahden, Kuhmoisten, Padasjoen ja Petäjäveden
kirkkoherrakunnat, Porvoon hiippakuntaa.

K. S.

Jämsän tuomiokunta käsittää Jämsän,
Korpilahden, Längelmäen ja Kuoreveden sekä
Eräjärven ja Sahalahden Pajulan kyläkunnan,
Padasjoen ja Kuhmoisten käräjäkunnat; Turun
hovioikeuden alainen. K. S.

Jämtland [je-]. 1. Maakunta Ruotsin
Norrlan-nissa, sisämaassa Norjaan rajoittuen, 36,900 kma.
Länsiosa on 450-600 m korkeaa vuoristomaata
(mainio, luonnonkaunis Äreskutan 1,472 m),
jonka juurella alkaa n. 300 m korkea J:n
tasanko, metsäisten selänteiden täyttämä,
joki-ja järvirikas, maaperältään harvinaisen
hedelmällinen. J:n päävirta on Indalsälfven, järvistä
suurimmat Storsjön, Kallsjön ja Torren.
Ilmaston kylmyyden (tammik. keskilämpö — 8° C,
lieinäk. -f- 13,»° C) ja lukuisista soista sekä rämeistä
nousevan hallan tähden viljan sato epävarma.
Ohra tärkein. Karjanhoidolla on mainiot
edellytykset, kehittyy järkiperäiseksi. J:n
taloudellisesti tärkein elinkeino perustuu kuitenkin sen
rikkaisiin metsiin. Vuorityötä ei ole, teollisuus
vähäinen. Rautatie Trondhjemistä Sundsvalliin
(1882) kulkee J:n läpi, samoin osa Pohjoista
emärataa. Kulkuteitten parantuessa J. on tullut
matkailijain luvatuksi maaksi. — J:n ensimäinen
asutus tapahtui jo varhain (Storsjönin seutu on
ikivanhaa asutusaluetta), epävarmaa Norjanko vai
Ruotsin puolelta. Rajasodissa jämtit ovat
enimmäkseen pitäneet Norjan puolta, vaikka olivat-

kin taloudellisesti ja kirkollisesti (J. kuului
Upsalan arkkihiippakuntaan) Ruotsista
riippuvaisia. Brömsebron rauhassa 1645 J. lopullisesti
luovutettiin Ruotsille. — 2. J. on suurin osa J:n
lääniä, johon lisäksi kuuluu Härjedalen (ks. t.)
sekä pieni alue Hälsinglandista, yhteensä 50,972
km2, 117,021 as. (1909), Norrbottenin jälkeen
harvimmin asuttu Ruotsin lääni. Peltomaa 1,» %
pinta-alasta, metsää 62 %. Pääkaupunki
Östersund. ’ E. E. K.

Jänicke [jenike], Johan, saks. pappi. Avasi
v. 1800 Berliinissä ensimäisen saksalaisen
lähetys-koulun, josta (eri seurain palveluksessa) useita
lähetyssaarnaajia on pakanain keskuuteen
lähtenyt. Hänen oppilaitaan ovat m. m. Gützlaff,
Rhe-nius ja Riedel. U. P.

Jänis (Lepus), jyrsijäsuku, johon kuuluvilla
eläimillä on yläleuassa varsinaisten
etuhampait-ten takana pari pientä etuhammasta, pitkät
takajalat, pään pituiset, mustakärkiset korvat, lyhyt
häntä. Tavallinen j. (L. timidvs) on 54-57
cm pitkä (häntää lukuunottamatta), kesällä
harmaanruskea tai harmaa, talvella lumivalkea paitsi
mustakärkisiä korvia; häntä aina valkea. Talven
alussa huomattava värinvaihdos johtuu
kesäkarvojen muuttumisesta valkeiksi, ei itse karvojen
vaihdoksesta, joka tapahtuu vain kerran vuodessa,
keväällä. Se on levinnyt Euroopan ja Aasian
pohjoisosiin, mutta tavataan myös Keski-Euroopassa
Alpeilla, Pyreneillä ja Kaukasuksessa, ja on
jakautunut useihin muunnoksiin. Suomessa tav.
j. on hyvin yleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti.
Se asuu metsissä, metsän laiteilla ja ahoilla; syö
ruohoja ja orasta, talvella haavan ja muittenkin
puitten kuorta. Se on arka, tarkkakuuloinen ja
hyvä juoksija, yöeläin. Enemmän ehkä kuin nämä
ominaisuudet korvaa eläimen turvattomuutta
erinomainen hedelmällisyys: se synnyttää
huhtikuussa, kesäkuussa ja elokuussa 3-5 poikasta.
— Rusakko 1. saksanjänis (L.
euro-pæus), jonka kotimaa on Keski-Eurooppa, on
edellistä kookkaampi, 57-60 cm pitkä, kesän
talven saman värinen, harmaanruskea, korvat ja
häntä, joka on päältä musta, pitemmät kuin
edellisellä. Asuu hedelmällisillä tasangoilla ja
ruet-sänlaiteilla. Se on viime vuosikymmeninä
levinnyt Karjalan kannakselta Savoon, Hämeeseen ja
Uudellemaalle ja käynyt paikoin yhtä yleiseksi
kuin tav. j. — J:t ovat innokkaan
metsästyksen esineenä; niiden liha on maukasta;
ru-sakkojäniksen nahka myös tärkeähkö
kauppatavara. (vrt. Jyrsijät ja
Jäätikköjä n i s). K. M. L.

Jänishiiri (Lagidium Cuvieri), pitkähäntäisen
jäniksen näköinen jyrsijä, joka elää Perun ja
Chilen vuoristoissa ja luetaan villahiirien
(Chin-cliillidæ) heimoon. K. M. L.

Jänisjoki ks. Läskelänjoki.

Jänisjärvi, 204 kms suuri järvi, Ruskealan,
Suistamon, Soanlahden ja Pälkjärven kunnan
alueisiin kuuluva. Jakaantuu pienempään
pohjoiseen ja isompaan eteläiseen selkään, joita
salmi yhdistää. Sisältää joks. runsaasti
järvimalmia, jota on nostettu Värtsilän tehdasta
varten. Tärkeimpiä J:een laskevia jokia ovat
Jänis-joki, Soanjoki ja Suistamonjärven läpi virtaava
Sarkajoki. Korkeus yi. merenp. 67 m, yli
Laatokan pinnan 62 m. Rannat joks. tiheään
asuttuja, laivaliike Värtsilästä Läskelänjoen nis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0846.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free