Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäniskoira ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1585
kaan, mistä kapearaiteinen rata Hämekoskelle.
Sen vedet laskevat Läskelänjokea pitkin
Laatokkaan.
Jäniskoira ks. Koira.
Jänissaari, saari Nevajoessa. Siiken Pietari
Suuri teetti 1702 linnoituksen. Tässä
Pietari-Paavalin nimisessä linnoituksessa on, paitsi
linnavarustuksia, kirkko keisarillisine
hautoi-neen, valtakunnan rakapaja sekä vankila
valtiollisia y. m. rikoksellisia varten. K. S.
Jänisselkä, osa Orivettä Rääkkylän ja Liperin
kuntien alueella.
JänissUmä .1. avosilmä (lagophtalmus),
silmäluomen epämuodostumisen, arpeutumisen
taki myöskin halvaantumisen aikeuttama silmän
avonaiseksi ja peittämättä jääminen.
(M. O-B.)
Jänkäsirriäinen ks. Sirriäiset.
Jänne, se sidekudoksen muodostama osa, jonka
välityksellä likas on luukun kiinnittynyt (tendo).
Kielenjänne (frenulum linguæ), limakalvon
muodostama poimu, joka kielen kärjen
alapuolelta kulkee suun pohjaan. Kielenjänne on
lapsessa joskus siksi lykyt ja vakva, että se on
pukunnalle esteeksi, jolloin se on puktailla
saksilla varovaisesti leikattava poikki; kansalla
näkyy kumminkin olevan tapana leikkuuttaa
lapsen kielenjänne vallan turkaan niissäkin
tapauksissa, joissa se ei ollenkaan ole miksikään
hai-taksi. (M. O-B.)
Jänneheijastus, jännerefleksi, joidenkuiden
likasten reflektorinen supistuminen niiden
jännettä mekaanisesti, esim. sormella koputtamalla,
ärsytettäessä. Tavallisin käytännöllisessä
lääketieteessä kysymykseen tuleva j. on n. s.
polvi-ilmiö, jossa, säären riippuessa vapaasti polvesta
alas, polvilumpion alla olevan jänteen
mekaanisesta ärsyttämisestä vastaava likasrylimä
(mus-culus cruris quadriceps) supistuu, synnyttäen
jalkaa eteenpäin keiluttavan ja kököttävän
liikkeen. Käytännöllisessä lääketieteessä j :11a on
merkitystä diagnostiikassa. (M. O-B.)
Jännekalvo, jännetuppi (vagina tendinum),
jänteen ympärillä oleva, sisältä kyvin
liukas-kalvoinen, sidekudoksesta syntynyt putken tai
tupentapainen muodostuma. (M. O-B.)
Jänneleikkaus (tenotomia), jänteen —
tavallisesti ikonalaisesti toimitettu —
poikkileikkaami-nen, operatsioni, jokonka turvaudutaan niissä
tapauksissa, että vastaavat likakset ovat joko
pysyväisen taudillisen kouristustilan taki myöskin
arpeutumisen tai muun kutistumisen vuoksi
käyneet liian lykyiksi ja venymättömiksi siten ollen
jäsenen liikkumiselle kovin suureksi ja muulla
neuvoin voittamattomaksi esteeksi. (M. O-B.)
Jännemitta ks. J ä n n i t y s v ä 1 i.
Jännenykäykset (subsultus tendinum),
erityisen taudillisen tilan (lavantaudissa,
lyijymyrky-tyksessä) aikaansaamat lykykäiset likasten
kouristukset, jotka aikeuttavat pieniä
väräktelemi-siä tai nykäyksiä vastaavissa likasjänteissä.
(M. O-B.)
Jännes, Arvi ks. G e n e t z, A. O. G.
Jännesaha ks. Sah a.
Jännesiteet (ligamenta), kiinteät, osaksi
jänteen muotoiset (tendines), osaksi kalvontapaiset
(aponeurosis), jotka yhdistävät lihaksia luihin
tahi jälkimäisiä keskenänsä. (M. O-B.)
Jännesolmu (ganglion), jänteessä tai oikeas-
1586
taan sen tupen sisäpinnassa joskus tavattava
herneenmuotoinen paksuneminen, jonka sisältö on
kolloidintapaisesti muuttunut. (M. O-B.)
Jännetuppien taudit, eläinl. Kiihotus saa
aikaan jännetupissa olevan nesteen lisääntymisen,
jota ilmiötä on verrattava paikallisiin
katarrei-hin. Loukkauksesta johtuneessa tulehduksessa
neste usein on hyytyneen veren tai syyaineen
sekaista. Liiallisella nesteellä täytetty
jännetuppi pullistuu rakkomaiseksi, hyllyväksi
muodostumaksi, jota sanotaan jännetuppikuhluksi.
Pitkällinen tulehdus saattaa turvottaa jännetupen
seinämät sekä kasvattaa sen yhteen jänteen
kanssa. Haavan kautta tai muuten päässyt
tartunta-aine saa aikaan märkimisen ja hyvin
useassa tapauksessa verenmyrkytyksen. Kp.
Jännevirta, salmi, jonka kautta Nilsiän vedet
Juurusvedestä laskevat Kallaveteen; Kuopion
maaseurakunnassa; laivalaituri ja lauttauspaikka.
K. S.
Jännitys, tila, johon kimmoinen kappale
joutuu, kun venyttävä tai kokoonpuristava voima
muuttaa sen osien (molekylien) asemaa toisiinsa
järkyttämättä kappaleen koossapysyväisyyttä.
J:ksi sanotaan myös venyttämistä tai
kokoon-puristamista vastustavaa voimaa. Kaasujen
jännityksestä ks. Kaasut. Sähköjännityksestä ks.
Sähkö.
Jännitysjakso ks. G a 1 v a n i s m i.
Jännityspyörä ks. Hihnankäyttö.
Jännitystasapaino-oppi ks. Statiikka.
Jännitysväli 1. jänneväli, jännemitta,
jänne on palkeissa, kaarissa, riippuketjuissa ynnä
muissa kantavissa rakenteissa tukikohtien
välinen matka.
Jänteen haavoittuminen, eläinl. Etenkin
hevoset haavoittavat jänteensä helposti teräaseisiin,
lasinsiruihin y. m. ja ovat tällaiset haavat, eHei
niitä heti alusta sopivasti hoideta, pidettävät
vaarallisina. Ellei haavaan pääse tartunta-ainetta,
paranee se verrattain pian, jos se taas märkii,
kestää paraneminen viikkoja jopa kuukausiakin,
vieläpä eläin voi joskus jäädä käyttöön
kelpaamattomaksi tai kuollakkin. Kp.
Jänteen katkeaminen, eläinl., voi tapahtua
loukkaantumisesta, äkillisestä jännittämisestä
j. n. e., tavallisimpana syynä siihen on kuitenkin
jonkun pitkällisen infektsionitaudin tai vieläpä
isonpiaikaisen levonkin aiheuttamat
ravitsemushäiriöt jänteessä, joka näiden vuoksi on siksi
heikontunut, että vähempikin rasitus saa sen
katkeamaan. Vammasta johtuu vaikea ontuminen.
Sopivalla hoidolla jänne kasvaa yhteen, vaatien
kuitenkin viikkoja jopa kuukausiakin
parantuakseen. Kp.
Jänteen tulehtuminen, eläinl., joka johtuu
miltei yksinomaan mekaanisista vaikutuksista,
kuten ylenmääräisestä jännittämisestä ja
liiallisesta venyttämisestä, on hevosilla sangen yleistä.
Vallankin tulehtuvat helposti taivutusjänteet
etujaloissa, joilla koko ruumiin paino
pääasiallisesti lepää ja joihin sysäykset liikunnossa
etupäässä kohdistuvat. Jännetulehdus aiheuttaa
pahan ontumisen, ja ellei vammaa aikanaan saada
ehkäistyksi, turpoaa jänne, jopa voi usein
lyhen-tyäkkin, joka taas saa aikaan monenlaisia
virheellisyyksiä jalkojen asennossa. Kp.
Jäntere ks. Jänne.
Jäppilä. 1. Kunta, Mikkelin 1., Juvan khlak.,
Jäniskoira—Jäppilä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
