Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Järnefelt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1591
Järnefelt
1593
Lehmisavu (1891).
liassa. V. 1889 hän sai maalauksestaan
,,Sa-volaisvene" Taideyhdistyksen toisen
tukaattipal-kinnon, sam. v. valtion lisäpalkinnon
maisemamaalauksessa taulullaan „Pyykkirannassa" ja
1891 varsinaisen palkinnon teoksellaan „Maisema
Savosta". Yliopiston juhlasalin seinämaalauksia
varten toimeenpannussa kilpailussa hän sai
kolmannen palkinnon. — J. on koko
taiteilija-aikansa pysynyt uskollisena nykyaikaisen
ulko-ilmamaalauksen ja realistisen kansankuvauksen
Isäntä ja rengit (1893).
periaatteille, vaikka hänen tyyni ja
intoilema-ton luonteensa ja lyyrillisen hieno ja varma
luonnontajunsa on häntä aina estänyt menemästä
mihinkään äärimäisyyteen. Hänen taiteessaan ei
huomaakkaan mitään varsinaisia eri suuntia,
mutta kyllä kehitystä sisällöllisen puolen
syventämiseen ja taidekeinojen yhä suurempaan
hallitsemiseen. Hän on maalannut laatukuvia,
alttaritauluja, maisemia ja muotokuvia ja hän käyt-
telee yhtä etevästi sekä vesi- että öljyvärejä. Hänen
väriasteikkonsa on ollut yleensä hillitty, useissa
viimeaikaisissa teoksissa on sentään havaittavissa
selvä, itsetietoinen käänne entistä rohkeampiin
ja koristeellisiin väreihin. — J:n ensimäiset
taulut olivat laatukuvia: „Kapakassa" (1888),
edellä mainittu „Savolaisvene" ja
„Pyykkirannassa" (1889), idyllinen „Lehmisavu" ja „Kaski"
(1891). Näiltä vuosilta ovat myöskin hänen
tunnetut alttaritaulunsa „Ristiinnaulitseminen"
(1890, Keuruun kirkossa) ja „Kristus käy veden
päällä" (1891, Jyväskylän maaseurak.), joka oli
aijottu Jyväskylän kirkkoon, mutta jota
kirkkoneuvosto ei valmiina hyväksynytkään.
Myöhempien vuosien laatukuvista ovat tärkeimmät
humoristinen akvarelli „Isäntä ja rengit" (1893, Turun
taidemuseossa), suuri, järkyttävä kansanelämän
kuvaus „Raatajat rahanalaiset" (1893, Taideyhd :n
kokoelmissa), tempera „Leikkiviä lapsia" (1895,
Taideyhd: n kok:ssa), erittäin luonteenomainen
ja humoristinen vesivärimaalaus „Paluumatkalla
kaupungista" (1903, Turun taidemuseossa) ja
useat kalastavia poikia sekä taiteilijan
kotielämää esittävät taulut, joista „Lukeva tyttö"
(1910) on Antellin kokoelmissa. — Varsinaisen
maisemamaalauksen alalla J. on luonut
muutamia erittäin kauniita teoksia; niistä ovat
etupäässä mainittavat suuri „Syysmaisema
Pielis-järveltä" (1899, Taideyhd :n kok:ssa) hienoine
hillittyine väreineen sekä samanaiheinen, mutta
dekoratiivisen komea „Maisema Kolilta" (1910).
— Hänen kookkain maisemataulunsa on Berliinin
kansainvälisen matkailijanäyttelyn (1911)
Suomen osastoa marten maalaama jättiläiskokoinen
„Suomalainen järvimaisema". — J. on myöskin
lahjakas muotokuvamaalaaja; hän onkin luonut
useita luonteenkuvauksen terävyyteen ja
sielullisen analyysin syvyyteen nähden oivallisia teok-
Paluumatkalla kaupungista (1903).
Matilda Wreden muotokuva (1896).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
