Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Järnefelt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1595
Järnefelt-Palmgren—Järta
1596
Armas Järnefelt.
sia. Sellaisia ovat J. Ph. Palménin (1892,
Yliopistossa), Matilda Wreden (akvarelli 1896,
Taide-yhd:n kok:ssa), Juhani Ahon (1909), N.
Gerar-din (1909, Senaatissa) ynnä usean muun
huomattavan henkilön muotokuvat. Mestarillisia ovat
niinikään hänen pienen poikansa ja tyttärensä
kuvat. Paitsi varsinaista maalausta hän on
myöskin harjoittanut etsausta. — J. on taiteellaan
saavuttanut tunnustusta ulkomaillakin; m. m.
hän sai kultamitalit maailmannäyttelyissä
Pariisissa 1889 ja 1900 sekä Budapestin
kansainvälisessä taidenäyttelyssä 1907. V:sta 1902
hän toimii Yliopiston piirustuksenopettajana.
[G. Strengell, „Suomalaisia taiteilija-mestareita"
(1906).] F. L.
4. A r m a s J. (s. 1869), säveltäjä ja
kapellimestari, edellisen veli. Jo varhain J. sai
musikaalisia herätyksiä.
Tultuaan ylioppilaaksi 1887
harjoitti jonkun aikaa
yliopistossa lakitiet.
opin-noita. Oli Helsingin
musiikkiopistossa M.
Wege-liuksen ja pianisti F.
Bu-soni’n oppilaana, opiskeli
sittemmin Berliinissä A.
Beckerin ja Pariisissa
Massenet’n y. m. johdolla
sävellystä. Tuli
Magde-burgin kaupunginteatterin
kapellimestariksi 1896,
samani, toimeen
Düsseldorfiin 1897; toimi
Viipurin orkesterinjohtajana
1898-1903. V :sta 1907 J.
on Tukholman kunink. oopperan kapellimestarina
ja on saanut siellä hovikapellimestarin arvon.
J. on kaikissa suhteissa erittäin kehittynyt,
nykyaikainen musiikkimies. Säveltäjänä hän on
kotimaisten taiteilijain eturivissä. Hänen
teoksensa osoittavat hienostunutta muotoaistia ja
ovat useimmiten kuulakan, pohjoismaisen
lyriikan läpitunkemia. Orkesterisävellyksissänsä J.
näyttää loistavaa soitinnustaitoa. Hän on
säveltänyt sinfonisia runoja („Korsholma"), sarjoja,
alkusoittoja, nävttämömusiikkia y. m.
orkesterille, pianosävellyksiä ja suuren määrän
kuoroja yksinlauluja, joilla on keskeinen asema suom.
laulukirjallisuudessa. Kapellimestarina J:llä on
kaikki ensi luokan johtajan ominaisuudet. Hän
hallitsee vaikeimmatkin orkesterinjohtajan
tehtävät mestarin tavoin. Hänen verratonta
ooppe-ranjohtamistansa on saatu kotimaassakin ihailla
silloin kun hän 1904-06 Kansallisteatterissa
toimeenpani, suureksi osaksi kotimaisin voimin,
onnistuneita Wagner-, Carmen- y. m. näytäntöjä.—
Naimisissa v:sta 1893 laulajatar Maikki
Pakarisen kanssa sekä toisissa naimisissa v:sta
1910 ruots. oopperalaulajattaren Liva Edströmin
kanssa. E. K.
Järnefelt-Palmgren, Maikki (s. 1871),
suom. laulajatar, omaa sukuaan Pakarinen.
Käytyään kotikaupunkinsa Joensuun tyttökoulun
hän tuli 1888 Helsingin musiikkiopistoon, missä
opiskeli laulua Ojanperän, pianonsoittoa
Wefin-gin ja teoriaa Wegeliuksen johdolla. Matkusti
1890 valtion taiteilijastipendillä Pariisiin, jossa
opiskeli laulua rouvien Marchesi’n ja Bertramin
johdolla. Meni 1893 naimisiin Armas Järnefeltin
Maikki
Järnefelt-Palmgren.
j kanssa ja asettui asumaan Berliiniin, jatkaen
laulunopinnoitaan prof. J. Hevn johtamana.
Sitoutui sen jälkeen 1895
Breslaun oopperaan, josta
siirtyi Berliiniin Krolliin
(„Neues Königl.
Opernhaus") ja sieltä taas
Magdeburgin sekä
Düsseldorfin oopperoihin. Vieraili
sittemmin Bremenin,
Wienin, Kööpenhaminan ja
Tuhholman
kuninkaallisissa oopperoissa, esiintyen
pääasiallisesti
Wagner-osissa (1899 myös
Bayreu-thissa). Jätti sen jälkeen
muutamaksi vuodeksi
oopperan ja esiintyi suurella
menestyksellä myös kon-
serttilaulajattarena
melkein kaikissa Euroopan
suuremmissa
musiikkikeskustoissa. V. 1902 ja seur. vuosina J.-P. otti osaa
Helsingissä oopperanäytäntöikin, joiden
varsinaisena alkuunpanijana häntä on pidettävä. Läksi
v. 1906 opintomatkalle Italiaan, jossa sittemmin
sitoutui ensin Torinon kuninkaalliseen ja
myöhemmin Rimini’n oopperaan. Meni 1910 toisiin
naimisiin säveltäjä Selim Palmgrenin kanssa.
Laulajattaren lämmin ja voimakas
taiteilija-luonne on, yhtyneenä hänen mehevän kauniiseen
ääneensä, kaikkialla, niin ooppera- kuin varsinkin
konserttilavalla herättänyt yleisön suuren
ihastuksen. O. E.
Järta, Hans (1774-1847), ruots. valtiomies
ja kirjailija, alkup. nimeltään Hierta, pääsi jo
nuorena kuninkaallisen kanslian ulkoasiain
toimituskuntaan, mutta joutui ennen pitkää terävien
leikinlaskujensa ja laulujensa vuoksi ylempiensä
epäsuosioon. Siirtyi 1796
oikeusrevisionitoimitus-kuntaan ja tuli pian tunnetuksi älykkäänä
laki-miehenä. Lomatöikseen hän harjoitti kirjallista
toimintaa; suurta huomiota herätti hänen 1799
(salanimellä) julkaisemansa satiiri „Några
tan-kar om sättet att upprätta och befästa den
ur-gamla franska monarcliien". Norrköpingin
valtiopäivillä 1800 hän liittyi vastustuspuolueeseen
ja kuului niihin, jotka suostuntakysymyksessä
syntyneen ristikohdan johdosta luopuivat
aatelisarvostaan; siitä pitäen hän käytti Järta nimeä.
Tultuaan virasta erotetuksi hän toimi
asianajajana, jota paitsi hän sai sihteerin toimen
Tukholman kaupungin palovakuutuskonttorissa.
Vaikka hän 1800-luvun alkuvuosina elelikin
etupäässä julkisesta elämästä syrjässä, hän
kuitenkin vilkkaasti seurasi valtiollisten olojen
kehitystä, ja hänet luettiinkin yleensä
yksinvaltaa vastaan suunnatun liikkeen johtajiin.
Uuden hallitusmuodon luomiseen J. otti
vaikuttavalla tavalla osaa v:n 1809
perustuslakivaliokunnan sihteerinä. Kesäk. 1809 J.
nimitettiin raha-asiain valtiosihteeriksi, jossa
toimessa hän menestyksellä piti voimassa Ruotsin
ja Englannin välisiä kauppasuhteita silloisista
suurista vaikeuksista huolimatta. Jo 1811 hän
erosi, mutta otti v:n 1812 lopulla vastaan
maaherran viran Stora Kopparbergin läänissä. Se
aika, v:een 1822, jonka hän tätä tointa hoiti,
oli sanotulle läänille monipuolisen edistyksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
