- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1597-1598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Järvamaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1597

Järvamaa—Järvenlaskut

1598

aika. Muutamia kuukausia (marrask.
1815-maa-lisk. 1816) J. välillä hoiti raha-asiain
valtiosihteerin tehtäviä, saaden ajaksi maan
vapautetuksi siitä taloudellisesta pulasta, joka oli
Norjan sodan seurauksena. Maaherran virastaan
erottuaan J. aluksi asui Falunissa innokkaasti
ottaen osaa aikansa kirjalliseen elämään; vv.
1823-24 hän julkaisi aikakauslehteä
„Odalman-nen". Etupäässä hän kuitenkin kirjoitteli
valtiollisista kysymyksistä, joissa hän, varsinkin
terveyden heikontuessa, kävi yhä katkerammaksi
vanhoilliseksi. Valtiollisten ja yhteiskunnallisten
kysymysten käsittelyn ohella J. 1825 Upsalaan
muutettuaan ahkerasti harjoitti historiallista
tutkimustyötä, julkaisten teoksia oikeus- ja
kirkkohistorian y. m. aloilta. V. 1837 J. vielä kerran
astui valtion palvelukseen, valtakunnanarkiston
hoitajaksi; tämän laitoksen hän 7-vuotisena
virka-aikanaan saattoi erinomaiseen kuntoon. —
J:n valitut teokset julkaisi H. Forssell 1882-83,
liittäen julkaisuun laajan elämäkerran

E. B:dt.

Järvamaa (saks. Jerwen 1. der
Weissen-steinsche Kreis), Viron keskimaakunta, alkaen
pohjoisimmassa osassaan Loksa-joen eräästä
kulmauksesta ja ulottuen Liivinmaan rajaan.
Maakunta ei kosketa merenrantaa, eikä siinä ole
järviäkään, mutta jokilaaksot ovat paikoittain
sangen ihanat. Maaperä on viljava. 2,871,2 km2,
50,166 as. 1. 14,95 % koko Viron asukasluvusta.
Siinä kaupunki Paidelinna (Weissenstein), 8
seurakuntaa, 89 aateliskartanoa. E. S.

Järvelä, rautatienasema Riihimäki-Lähden
rataosalla, 33 km Riihimäeltä. Sen lähistöllä
tiilitehtaita y. m. E. S.

Järvenlaskut ovat „tuhansien järvien maassa"
saaneet muualla tuntemattoman merkityksen,
niillä kun on arveltu voitavan helpoimmin
laajentaa viljelysalaa muuttamalla vedenalaista tai
vesiperäistä maata käyttökelpoiseksi.
Vanhimmat järvenlaskut ovat aiheutuneet
luonnonvoimista: kun vedelle syystä tai toisesta on
avautunut suorempi tai jyrkempi juoksu, on järven
pinta alentunut. Niinpä esim. Hämeen
Kyrös-järvi alkujaan laski Viljakkalan Lavajärven
kautta Alhoselkään, kunnes syntyi jyrkkä
Kyröskoski, emme tiedä milloin ja mistä syystä, mutta
samassa vanha väylä kuivi. Jotta saataisiin
vesitie Viipurista Savonlinnaan, yritettiin
keskiajan lopussa ja 1607-08 kaivaa väylä Saimaan
etelärannasta Salpausselän läpi. Mullistava
alennus olisi samassa uhannut Savon ja Karjalan
vesistöjä, mutta onneksi voimat eivät riittäneet
tuumaa perille ajamaan. Huomattava
vedenpinnan alennus tapahtui sitä vastoin n. 1604 L ä
n-gelmävedessä, kun vesi äkkiä purki
itselleen Iharista (ks. t.) väylän paljoa alempaan
Pälkäneenveteen, syystä että kulovalkea oli
polttanut sammaloituneen kynnyksen järvien
välillä, jonka jälkeen kai virta uoman syventi.
Längelmäveden ympärillä jäi silloin paljo
viljelysalaa kuivaksi ja Ihariin perustettiin
vesi-myllyjä. Ensimäinen tunnettu ja täydellä
tarkoituksella tehty suurempi järvenlasku on
kuitenkin tapahtunut vasta 1743. Silloisessa
Ilomantsissa (nykyään Enon alueella) oli silloin
kolme S a r v i n g i n nimistä järveä, joista nyt
enää vain Ylimäinen on jäljellä, sittenkuin
Kes-kimäinenkin uusimpana aikana on saatu pää-

I

asiassa kuivatetuksi. Alimainen Sarvinki laski
vetensä suuntaan, jonka vielä aivan selvä
koskipaikka etelämpänä osoittaa, mutta luoteessa sen
erotti paljoa alemmasta Jakojärvestä kapea
hiekkasärkkä. Tämän kynnyksen läpi talonpoika
Lassi Nuutinen, kun ei saanut muita mukaan,
oman väkensä avulla kaivoi 70 m pitkän, 5,s m
leveän ja 9 m syvän viemärin, josta vesi 17 p.
syysk. 1743 (v. 1.) pääsi juoksemaan. Virta
syöpyi nopeasti harjun soravallin läpi, vieden
maata, kiviä ja suuria puita mukanaan, joten
2 peninkulmaa pitkä ja muutamia km leveä järvi
parissa tunnissa juoksi tyhjäksi. Jakojärvi tuli
täyteen hiekkaa, joka sitä paitsi pitkänä
tasankona johtaa Pielisjokeen; kadonneen järven
paikalla on suuri laakso, sen pohjassa lammikkoja
ja pieni puro, mutta entisen harjun toisistaan
erotetut jyrkkärinteiset osat antavat käsityksen
tapahtuneesta mullistuksesta. Se sai
pauhinallaan kyläläiset hetkeksi ajattelemaan
tuomionpäivää ja Nuutinen ensi suuttumuksessa
vangittiin, mutta kun kuivatetusta järvenpohjasta
rupesi kasvamaan runsaasti heinää, pyrkivät kaikki
saaliinjakoon. Kirkkoherra Molanderin
välityksellä työntekijä kuitenkin sai aloitteensa
hedelmät omikseen, vieläpä 1756 v:n valtiosäädyiltä
1,000 talaria hopeata palkkioksi. Etelä-Karjalassa
samaan aikaan ajateltiin suurta järvenlaskua.
Pitkän ja kaidan Suvannon vesi juoksi
Kiviniemestä länteen 2 m alempana olevaan Vuokseen,
mutta idässä Taipaleen kohdalla kapea hiekka-

Suvannon vesijättökartta.

harju sen erotti Laatokasta, jonka pinta oli monta
m alempana. Tämän seinän läpäiseminen oli jo
1741 päätetty, mutta juuri kun sinne lähetetyn
sotaväen oli ryhdyttävä työhön, alkoi sota.
Seuraavan vuosisadan ensi vuosikymmenellä lienee
tehty työtä tämän tarkoituksen toteuttamiseksi,
mutta ei riittävästi. Suvanto kuitenkin
tulvillaan teki keväisin rantaviljelyksille haittaa, ja
Kiviniemen puro ei maaperän lujuuden takia
päässyt laajentumaan. Nopea lumen sulaminen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0853.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free