- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1601-1602

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Järvenpää ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1601

Järvenpää—Järvi

1602

Kiviniemestä avattaisiin väylä, raivaisi
pur-jehdusväylän valmiiksi. Kun uusi uoma sitten
17 p. syyskuuta 1857 juhlallisesti avattiin,
saatiin kuitenkin toisenlainen pettymys kuin
aikaisemmin : syntyi vain uusi koski, Kiviniemen
koski, jota virta ei puoleen vuosisataan ole
saanut muuttumaan; kulkuneuvoille ei tullutkaan
tarkoitettua hyötyä. Mutta ylempänä Vuoksen
pinta aleni 6,5, alisessa osassaan 1,5 m ja
muutamin paikoin, varsinkin Muolassa
Äyräpään-selän rannoilla, saatiin erinomaiset viljelysmaat
entisistä mutapohjäisistä lahdelmista ja
poukamista. Käkisalmen puolelta sitä vastoin
valitettiin veden alentumista, kunnes oli ruvettu
maatumista hyötymään. Viimeinen suuri
viranomaisten aloitteesta tehty järvenlasku on
Höytiäisen (ks. t.). Sen vesi juoksi Polvijärven
kautta länteen Viinijärveen, mistä Taipaleen 1.
Komperonjoki johti Pyhäselkään, eikä
Höytiaiseen vaikuttanut tämän väylän perkaaminen.
Oli jo 1800-luvun alussa ajateltu uuden uoman
avaamista suoraan etelään, mutta maaherra
Vibe-lius oli varoittanut tähän ryhtymästä. Paikka-

Höytiäisen vesijättökartta.
51. III. Painettu ^<>11.

kuntalaisten pyynnöstä koskenperkausjohtokunta
vihdoin 1850-luvulla ryhtyi asiaan entisellä
tavallaan: oli avattava vedelle tie, toivossa että
hyvä tulisi, kun virta saisi tehdä tehtävänsä;
ei kysytty takeita, miten syvälle se syöpyisi.
Odottamatta vesi sitten 3 p. elok. 1859 pääsi
valloilleen, kunnes vihdoin paljastunut
pohjakallio sen voimaa pidätti: päiväkauden oli siellä
nähtävänä Imatran tapainen hyrsky. Läheinen
Joensuu joutui suureen vaaraan, Pyhäselän
rannoilla ja alempanakin viljelykset joutuivat veden
valtaan, kirjoitettiinpa sanomalehtiin, että
neljäsosa Karjalaa oli veteen hukkua. Höytiäisen
entinen lasku jäi kuivaksi ja äärettömät alat
järvenpohjaa paljastuivat. Uutta Puntarinkoskea
perkaamalla edistettiin sitten laskua jonkun ver-,
ran; lopulta Höytiäinen oli laskenut 12 m.
Eteläpuolella nousi parhaasta päästä karuja
hiekkamaita esille, mutta järven pohjoispuolella
saatiin viljelykselle arviolta 13,000 ha
enimmältään tavattoman hyvää maata. Tapahtuneet
vahingot kruunu korvasi 28,286 ruplalla. Yleisön
käsitystapaan nyt saatu kokemus vaikutti
terveellisesti, semminkin kun Joroisistakin
saatiin esimerkki umpimähkään toimitetun
järvenlaskun vaarallisuudesta. Talollisen Teittisen
toimesta 1856 kaivettu suurempi oja
Valvatuk-sesta Joroisselkään syöpyi huomaamatta
syvemmäksi ja 13 p. heinäk. 1861 edellinen järvi
juoksi miltei tyhjäksi. Siitä lähtien ruvettiin
entistä suuremmalla huolella harrastamaan
veden-laskuja, joiden avulla vesiperäiset alueet
voisivat tulla pysyvän viljelyksen alaisiksi tai
ajoittaiset tulvat estetyiksi; jälkimäiseen suuntaan
oli jo Ruotsin aikana toimittu esim.
Kokemäenjoen seuduissa. Sen lisäksi on viime
aikoina eri osissa maata kuivatettu pieniä
matalia järviä, jotka ovat maatumaisillaan tai
uhkaavat soiksi muuttua; suoviljelyksen asiaa
on sitä vastoin pidetty yhä enemmän silmällä,
soita kun on lähes kolmasosa maata, kun taas
järviä (Laatokkaa lukuunottamatta) noin
kymmenesosa ja niiden ilmanalaa tasoittava
merkitys melkoinen. [E. G. Palmén, „Äldre och
nyare sjöfällningar och sjöfällningsförsök i
Finland" (Fennia, 20, n:o 7); sama Valvojassa
1903; I. A. Schroeder, „Vesiperäisten maitten
kuivatus Suomessa" (Maahenki); L. Ilmari
Palmén, „Suonkuivatustyöt Suomessa XIX
vuosisadalla" (Suoviljelysykdistyksen vuosikirja 1903).]

E. G. P.

Järvenpää, rautatienasema Kerava-Hyvinkään
rataosalla, 37 km Helsingistä. Lähistöllä,
luon-nonihanan Tuusulanjärven rannoilla huviloita.

K. S.

Järvi on suurempi, lampi taas pienempi
suolattoman tai suolaisen veden täyttämä allas.
Järvien muodot ja syvyyssuhteet muuttuvat
verrattain helposti; järvet ovat siis aina,
geologisesti katsoen, nuoria muodostumia; vanhempia
järviä kuin tertiäärikaudelta ei tunneta. Tärkeä
liydrografian ja maantieteen haaratiede on n. s.
järvitiede eli limnologia, jossa tutkitaan järvien
altaat (morfologia) ja niitten suuruudet
(morfo-metria) sekä veden paljoutta (hydrologia),
vaihtelua (hydrauliikka), laatua (veden kemia),
lämpö-suhteita (termiikki), väriä ja läpikuultavuutta
(optiikki) ja elämää (biologia). Järvet jaetaan
tavallisesti lampi-, lähde-, suvanto- ja pääte-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0855.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free