Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Järvenpää ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1603
Järvi—Jätteet
1601
järviin. Jollei niillä ole laskujokea, on vesi
tavallisesti suolaista. Kaikkien nykyisten järvien
pinta-alain summa on noin 1,700,000 km2, siis
Meksikon-laktea hiukan suurempi. Suurin
kaikista on Kaspian-meri; toinen suuruudeltaan on
Ylä järvi Ameriikassa, kolmas Viktoria N jansa
Afrikassa, neljäs Aral-järvi Aasiassa j.n. e.
Laatokka on vasta 17 suuruudeltaan. Järviä on enin
niillä maapallon vyökykkeillä, missä
kvartääri-kaudella on ollut maajäätä eli jäätikköjä. Suomi
sijaitsee sillä vyöhykkeellä ja kantaa hyvällä
syyllä nimeä „tuhansien järvien maa", sillä
Suomessa on useampia kymmeniä tuhansia järviä
(Maanmittauksen yleiskartassa mittakaavassa
1:400,000 on noin 35,500 järveä). Mutta Suomi
ei ole sinnepäinkään ainoa maa, joka voi vaatia
tätä kunnianimeä. Tuhansia järviä on myös
Kuotsissa, Vienan Karjalassa, Pohjois-Saksassa
ja ennen kaikkea Kanadassa. — Suuri osa
Suomen järviä on n. s. reliktijärviä, s. o. vanhoja
lahdenpoukamia, siltä ajalta, jolloin suurin osa
maatamme oli meren peitossa. J. E. R.
Järvi, Kaarle Aukusti (alkup. sukunimi
Mällinen, s. 1869), suom. kirjailija, yliopp.
1889, toiminut sanomalehtimiehenä ja
kansak.-opettajana (Urjalassa v:sta 1908), julkaissut:
„Kuvauksia" (1891), „Työmiehiä" (1891, myös
ruots.), „Peräkartanon ylioppilas" (1893),
„Puoli-luonne" (1897), „Sanomalehtipoika y. m.
kertomuksia" (1902), „Nousukas" (1904), „Akilles"
(1906), „Opettaja" (1907), „Loinen" (1908) ja
„Harry" (1910). Ensimäisten kertomustensa
epätasaisuudesta ja hataruudesta on J:n realismi
vähitellen vapautunut ja saavuttanut parhaan
ennätyksensä „Loisen" karheasti, mutta samalla
lämpimästi piirretyissä kuvauksissa. V. T.
Järvikerrostumat, järvien pohjaan ja
rannoille muodostuneet sedimentit. Niihin kuuluu
sora-, hiekka- ja savikerrostumia, jotka ovat
merikerrostumain kaltaisia, mutta lisäksi
muodostuu erikoisia, järville ominaisia kerrostumia,
joiden ainekset ovat suolattoman veden
eläin-ja kasvimaailmasta peräisin. Järven pohjan
kehitys käy tavallisimmin siten, että ensin syntyy
liejua, jossa on epäorgaanisia lieteaineksia,
vesieläinten ulostuksia ja hajautumistilassa olevia
ruumiita ja vesikasvien jätteitä sekaisin.
Järven madaltuessa vesikasvit pääsevät yhä
suurempaan valtaan, kunnes kerrostuu pääasiallisesti
niiden jätteistä syntynyttä mutaa. Kun järvi
on miltei täyttynyt, alkavat siinä korte, kaisla,
sara ja muut putkilokasvit saada jalansijaa, ja
nyt muodostuu mutaturvetta ja
turvetta. Lopuksi useimmiten rakkasammal
valloittaa alueen, ja niin on järvi muuttunut
rakka-suoksi. — Meidän maassamme ky vi n lukuisissa
järvissä muodostuu pokjaan järvimalmia
(ks. t.). Toisissa järvissä elää suurin määrin
piileviä (Diatomaceæ), joiden kuorista
piimää muodostuu. Järvikerrostumiin kuuluvat
lopuksi myös laskujoettomien aavikkojär/ien
8uolakerrostumat. P.E.
Järvikoulu, engl. Lake-school [leik-ftkül],
alkuperäisesti pilkkanimi, jonka engl.
romantikoille Wordsworthille, Coleridgelle ja Soutlieylle
(ks. n.) antoi poliittisen vastustuskannan vuoksi
„Edinburgh Review" sen nojalla, että
Wordsworth ja Southey asuivat Cumberlandin ja
West-morelandin järvien rannalla. Mainittuja kirjai-
lijoita sanotaan sentähden jotenkin satunnaisen
syyn vuoksi „Lakisteiksi". J. E-l.
Järvikouri ks. Kouri.
Järvikylä, maatila Joroisissa, Vaivatusjärven
rannoilla. Tila, joka on Grotenfeltien vanha
sukutila, on kauan ollut Savon parhaiten hoidettuja
tiloja; siinä on koetettu kasvattaa puhdasta
suomalaista, kiuruveteläistä, karjarotua;
meijeri-koulu on toiminut n. 35 vuotta. Nykyisin sen
omistaa osakeyhtiö. K. S.
Järvilohi ks. Taimen.
Järvimalmi, järvien pohjaan muodostunut
rautamalmi, joka kokoomukseltaan on
rautahydroksidia (limoniittia). Sitä on useimmiten
pieninä kuulamaisina tai levymäisinä
myhkv-röinä, joiden suuruuden ja muodon mukaan j :11a
on eri nimiä: haulimalmi, hernemalmi,
raha-malmi, perunamalmi, korppumalmi. J. on
tavallisesti epäpuhdasta, sisältäen paljon savea ja
hiekkaa. Sen raudanpitoisuus vaihtelee 25-40
Rauta on kotoisin vuorilajien raudanpitoisista
kivennäisistä, joista maaperässä tihkuva
sadevesi sitä liuottaa etupäässä sisältämänsä
hiilihapon ja humushappojen avulla ja vie mukanaan
pohjaveteen. Kun hiili- ja humushappoisia
rauta-suoloja sisältävä pohjavesi tulee lähteensilminä
maanpinnalle järven pohjassa ja sekoittuu
järviveteen, niin humushappoiset rautasuolat
hapettuvat ja rauta saostuu hydroksidina. J:a
muodostuu parhaasta päästä kylmänlauhkeissa
seuduissa, missä maaperässä epätäydellisen
lahoamisen vuoksi syntyy runsaasti humushappoja.
Suomessa sitä on useimmissa järvissä, ja sitä on
monin seuduin nostettu masuuneissa
valmistettavaksi. [O. Asehan, „Humusämnena i de nordiska
inlandsvattnen och deras betydelse vid
sjömal-mernas daning" (1908).] ’ P. E.
Järvisaari, suom. seurakunta itäisellä
Inkerinmaalla Laatokan eteläpuolella Lyyssin
rovastikunnassa. J:ssa sekä sen emäseurakunnassa on
yhteensä suomalaisten kyliä 26, joissa
suomalaisia 4,925 as. K. S.
Jäsen, raaja, ekstremiteetti, se tai ne
vartaloon liittyvät ruumiinosat, jotka eläimissä
toimivat liikuntoeliminä; ihmisellä kädet ja jalat.
Jäsenheinä ks. Scleranthus.
Jäsentely. 1. Mus. ks. Fraseeraus. — 2.
Rakennust., kokonaisuuden jaoitus pienempiin
osiin eli muotojäseniin. U-o. N.
Jäte ks. Residuum.
Jätinroukkio ks. Hiidenkiuas.
Jätteet, teollisuudessa varsinaisten
valmisteiden ohella valmistuneet arvottomammat
sivutuotteet, joita nykyaikaisessa tekniikassa
mahdollisimman tarkalleen koetetaan käyttää
hyödyllisiin tarkoituksiin tai tehdä teollisuuslaitosten
ympäristölle vaarattomiksi, jos ovat terveydelle
haitallisia. Erittäin tärkeä kemiallisen
suurteollisuuden sivutuote on esim. suolahappo, jota
saadaan Leblancin soodavalmistuksessa.
Villakekruu-laitoksissa saadaan villoja pukdistettaessa
arvokasta villarasvaa, raudanvalmistuksessa kuonaa
j.n. e.; maamme suurimmassa
teollisuudenhaarassa, puunjalostuksessa (sakat, rullatehtaat),
syntyy suuret jätemäärät, joita toistaiseksi varsin
väkän osataan käyttää. Useissa suurkaupungeissa,
joissa terveydenhoidosta pidetään huolta,
ruuanjätteet jalostetaan ja lokaviemärijätteet tehdään
terveydelle vaarattomiksi. 8. V. E.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
