- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1607-1608

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jättiläiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1607

Jättiläiskotilo—Jää

1608

kaan anna tarpeeksi tukea tälle otaksumalle. [Hj.
Appelgren, „Suomen muinaislinnat", 1891].

A. Es.

Jättiläiskotilo (Stromlus gigas),
Länsi-Intiassa tavattava iso kiduskotilo, jonka 20-25 cm
korkeita kuoria käytetään puutarhojen
koristeina ja taideteollisuudessa. K. M. L.

Jättiläiskäärmeet, isoja myrkyttömiä
käärmeitä, jotka elävät kuumissa maissa. Niillä on
parilliset keuhkot ja peräaukon kummallakin
puolella sarvenmuotoinen takajalan jäte. Ne ovat
voimakkaita eläimiä ja tappavat saaliinsa
kiertämällä itsensä sen ympäri. Etelä-Aasiassa asuu
tiikerikäärme (Pythoti molurus), joka
kasvaa 5-8 m pitkäksi, Afrikassa
kaksiviirui-nen j. (Python Selce), 6 m pitkä, Ameriikan
kuumissa osissa kuningaskäärme (Boa
constrictor) (ks. Boa) ja anakonda
(Eunec-tes murinus), joka kasvaa 7 m pitkäksi.

K. M. L.

Jättiläislaiskiainen ks. Laiskiaiset.

Jättiläisliskot ks. Dinosauria.

Jättiläissalamanteri ks. Cryptobran-

c h u s.

Jättiläissimpukka (Tridacna gigas), suurin
simpukoista. Sillä on paksut harjuiset kuoret,
kasvaa 1,5 m pitkäksi ja voi painaa 200 kg. Elää
Intian valtameren rannikoilla. Kuoria käytetään
astioiksi. K. M. L.

Jättiläisvalas ks. S i n i v a 1 a s.

Jättiläisvyötiäinen ks. G 1 y p t o d o n.

Jättiläisäyriäiset (Gigantostraca),
siluurikau-desta permikauteen elänyt äyriäislahko, joka
näyttää olleen sukua skorpioneille. Siihen kuului
40 cm:n pituinen Eurypterus ja aina 2 m:n
pituinen Pterygotus. Paitsi kooltaan nämä eläimet
erosivat kaikista muista äyriäisistä siinä, että
pään etumainen ulotinpari, joka muilla on
muodostunut tuntosarviksi, oli näillä kehittynyt
saksiksi. Siluurikauden j:t olivat merieläimiä, mutta
permikauden muodot näyttävät asustaneen
suolattomassa vedessä tai maalla. P. E.

Jättöpuu, sellainen puu, joka
päätehakkauk-sessa jätetään edelleen kasvamaan seuraavaan
kiertoaikaan. Jättöpuiden tulee olla ehdottomasti
terveitä ja elinvoimaisia; jättöpuiksi lisäksi
kelpaavat ainoastaan valoa vaativat ja tuulta
kestävät puulajit (esim. mjinty ja lehtikuusi).

A. C.

Jäykistetty ansas, rakennust., on
kannatus-palkkien tai vuoliaisten vahvistamistapa, tehty

tavallisen ansaan (ks.
t.) periaatteen mukaan,
mutta siten, että
rakenne kokonaisuudessaan ei sanottavasti
nouse palkin korkeutta
ylemmäksi. Käytetään varsinkin semmoisissa
paikoissa, missä tavallinen ansas korkeutensa
tähden ei sovi, esim. välipermannoissa. K. 8. K.

Jäykistystauti, eläinl. ks. K a n g i s t u
s-tauti.

Jäykkyys, tahdottomasta lihasjännityksestä
johtuva, on seurauksena joko pyramidiradoiss-a
kulkevien liikuntahermojen turmeltumisesta tai
muutamista hermostoon vaikuttavista
myrkytyksistä, kuten strykniinimyrkytyksestä ja
teta-niasta (ks. Jäykkäkouristus). Lihasten
jäykistymistä tavataan myös mielisairauksissa,

neurooseissa ja epänormaalisissa mielentiloissa,
tavallisimmin katatoniassa, hysteriassa,
epilepsiassa ja hypnoosissa. E. Th-n.

Jäykkä, Erkki (1827-58), maanviljelijä.
Mustialassa ja Vainikkalan kartanossa oppimiaan
uusia viljelystapoja ja -koneita hän ryhtyi
käyttämään kotitilallaan Lillstrangin talossa
Vimpelissä, josta sitten levisivät, osaksi hänen
parantaminaan, laajalti maakunnassa, esim. „Vimpelin
aura". — Oli mvös kuntansa luottamustoimissa.

E. E. K.

Jäykkäkouristus (tetanus), yhtämittainen
(töninen) kouristus, joka tekee ruumiin vallan
jäykäksi. J. aiheutuu erityisestä n. s.
tetanus-basillista, joka joskus tavataan maan
pintakerroksissa, josta se tilapäisesti joutuu
haavoittuneeseen käteen synnyttäen sitten tuon sangen
vaarallisen, useimmiten kuolemaan vievän taudin.
Tunnuksellisina taudinilmiöinä esiintyvät
erittäinkin niskalihasten kouristuminen niin, että pää
vetäytyy kovin taaksepäin (opisthotonus) sekä n. s.
t r i s m u s, puremalihasten kouristuminen niin,
että alaleuka vetäytyy kovasti yläleukaa vasten.
Viimeaikoina on tautia jonkinlaisella
menestyksellä ruvettu hoitamaan erityisen seerumin avulla,
vrt. Seerumhoito. M. O-B.

Jäykkäleukaiset (Plectognathi), lyhyt- ja
kömpelöruumiisia luukaloja, joilla yläleuan ja
välileuan luut ovat liikkumattomasti kasvaneet
yhteen keskenään ja pääkallon kanssa. Euumis
on peitetty luukilvillä tai piikeillä, eräillä se on
paljas; evät pienet. Vahvoilla, hampaallisilla
tai hampaattomilla, mutta kovalla kiilteellä
peittyneillä leuoillaan ne kykenevät pureksimaan
kovakuorisia eläimiä, kuten äyriäisiä, kotiloita
ja korallinoksia, joita ne käyttävät ravinnokseen.
Useimmat elävät kuuman vyöhykkeen merissä.
J:iin luetaan 1 o s s e r o k a 1 a (Ostracion), s i i 1
i-kala (Diodon) ja möhkäkala
(Orthagoris-cus). E. M. L.

Jää (macula cornece), silmän sarveiskalvossa
olleiden haavojen ja muitten taudillisten ilmiöiden
jälkeensä jättämät arvet ja muut
läpinäkymättömät, harmaat ja valkeat täplät ja pilkut.

Jää esiintyy sekä kiteisenä että
kireytymättö-mässä muodossa. Jäätymäpisteen alla olevilla
lämpöasteilla tiivistyy ilmassa olevasta
vesihöyrystä pieniä heksagonaalisia jääkiteitä. Tyynenä
päivänä lumisateella putoilevat jääkiteet
yhdistyvät monenmuotoisiksi, säännöllisiksi,
kuusisätei-siksi lumihiutaleiksi. Jääkukat
ikkunaruuduilla ovat myös jääkiteiden muodostamia
yhdistelmiä. Pakkasella ilman vesihöyryn sisältämät
ylijäähtyneet (0° kylmemmät) vesipisarat
jäätyvät jähmeän esineen (esim. jääkiteen)
kosketuksessa pieniksi kiteytymättömiksi jäämöhkäleiksi
(ks. Sade). — Veden jäätyminen tapahtuu
meressä, järvissä, joissa j. n. e. tavallisesti pinnalta.
Syy on seuraava. Kun vesistöt jäähtyvät niiden
pinnalta tapahtuvan lämpösäteilyn tähden, niin
ylimmäinen nestekerros tulee kylmemmäksi ja
raskaammaksi kuin alemmat ja painuu sen
tähden pohjaan. Syvemmältä kohoaa vettä sijaan.
Veden virtailu jatkuu samaan tapaan, kunnes se
on tullut läpeensä -f- 4-asteiseksi, jolloin sen
tiheys on suurin (ks. Vesi). Sen jälkeen virtailu
herkeää, koska pintavesi tulee alempana olevaa
kevyemmäksi. Pintakerros saavuttaa sen tähden
ensiksi 0° lämpötilan ja jäätyy. Meriveden jääty-

Jäykistetty ansas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0858.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free