- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1609-1610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäädytys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1609

Jäädytys—Jäähdytyskoneet

1610

minen tapahtuu muutamissa suhteissa eri tavalla
kuin suolattoman veden. Suolanpitoisuus siirtää
meriveden suurimman tiheyden lämpötilan +4°
alemmaksi ja jäätymispisteen nollapisteen alle.
Sen ohessa merivesi saattaa olla yli jäähdytettyä
muuttumatta huljuttamisesta paikalla j:ksi
kuten suolaton vesi. Meren aaltoillessa voi niin
ollen kerros yli jäähdytettyä vettä ilmestyä pintaa
syvemmällä ja jäätyminen tapahtua monen
metrin syvyydessä. Norjassa on 65° leveydellä usein
havaittu meren olleen jäässä 60:kin m:n
syvyydessä. Talven kuluessa jääpeitteen paksuus kasvaa
verrattain hitaasti. Jos otaksutaan, että j:n
yläpuolella olevan kylmän ilman lämpötila pysyy
muuttumattomana ja j:n alin, veden kostuttama
kerros on 0°, niin muodostuneen jääkuoren
paksuus on verrannollinen ajan neliöjuureen. Siten
jääkuori kasvaa esim. kaksi kertaa paksummaksi
neljä kertaa pitemmässä ajassa, kuin missä se itse
alkujaan syntyi. J :n sulamislämpötila on 0°
ainoastaan siinä tapauksessa, että se on
muodostunut kemiallisesti puhtaasta, ilmaa
sisältämättömästä vedestä ja ulkonainen paine on 1
atmosfääri. Luonnollinen j. (joki-tai järvivedestä) sulaa

— 0,ooi7° :ssa, kuiva lumi — 0,ooe°:ssa;
keinotekoisen jään sulamispiste vaihtelee —0,o5i9°:sta —
0,0919° :een. Kun j :n lämpötila on muutamia asteita
(tai enemmän) alle 0, on se kovaa, ei johda yhtään
sähköä eikä näytä mitään muotonsa
muuttamis-kykyä ulkonaisen puristuksen vaikuttaessa.
Sula-miskohdalla se taas johtaa sähköä, taipuu ja
muuttaa muotoansa kestävän paineen alaisena. —- J.
tekee poikkeuksen siitä yleisestä säännöstä, että
kappaleet laajenevat sulaessaan. Se näet
päinvastoin supistuu kokoon. Siten on j:n ominaispaino
0°:ssa ainoastaan 0,9is. Veden laajeneminen
jäätyessään tapahtuu hyvin suurella voimalla.
Jäätyvä vesi katkaisee puusaavin vanteet, se
halkaisee rautaisen vesijohtoputken, porausläpeen
jäätynyt vesi voi halkaista kallionkin. Näin kivien ja
kallioitten rakoihin ja halkeamiin jäätynyt vesi
jouduttaa niitten rapautumista. Koska j. supistuu
kokoon sulaessaan, niin ulkonainen paine edistää
sulamista. Tästä on seurauksena, että paineen
kasvaessa j:n sulamiskolita alenee. Monista
havainnoista on laskettu sulamiskohdan alenemisen
tekevän 0,oo75° 1 atmosfäärin paineenlisäystä kohti.
Mousson’in kokeet osoittavat, että j. sulaa

— 18°:ssa, 13,000 atmosfäärin paineessa. J:n
sulamiskohdan aleneminen paineen lisääntyessä
antaa m. m. selityksen j:n regelatsionista
s. o. kahden 0-asteisen toisiansa vastaan
puristetun jääpalan yhteenjäätymisestä. Jääpalasien
puristuskohdissa alenee j:n sulamispiste, niissä
sulanut 0° kylmempi vesi tihkuu jäitten välisiin
lomiin, tulee siellä 0-asteisen j:n yhteyteen ja
jäätyy sen tähden kohta uudelleen jääpalojen kanssa
yhteen kiinteäksi kappaleeksi. Sama ilmiö syntyy
kun puristetaan käsissä nuoskeaa lunta palloksi.
Regelatsionin vaikutuksesta taipuu myös kovassa
puristuksessa oleva, alituisesti halkeileva
jäätikköjen j. vuorien notkoja myöten kuin mikäkin
paksu, sitkeä neste (ks. Jäätiköt). Mutta
regelatsioni voi myös syntyä, kun kaksi 0-asteista
jääpalaa ilman puristusta välittömästi
koskettavat toisiaan. Pfaundler selittää tämän tosiasian
perustuen olettamukseen jäähiukkasten
vaihtelevasta olomuodosta lähellä j:n sulamislämpötilaa.

— Kun j:n lämpöaste alenee, niin j., noudattaen

samaa luonnonlakia kuin useimmat muutkin
jäh-meät kappaleet, supistuu kokoon ja laajenee siis
lämpötilan kohotessa. J:n
pituuslaajen-nuskoeffisientti 1 :stä asteesta (ks.
Laajennus) riippuu suuruudeltaan lämpötilasta,
missä koe on tehty. Eri kokeilijoitten
keskimääräiset tulokset eriävät myös melkoisesti
toisistaan. Ne osoittavat, että 100 m:n pituinen
jää-tanko tulee lämpötilan kohotessa 1° :11a 2,4 mm à 5,4
mm pitemmäksi. J:n ominaislämpö on 0,502
s. o. 1 g j :tä kuluttaa lämpötilansa kohottamiseksi
l°:lla vain puolet siitä lämpömäärästä, minkä 1 g
vettä tarvitsee samaan tarkoitukseen. J:n
sulamislämpö on suurempi kuin minkään muun
aineen eli 80 (tarkemmin 79,25) kaloria. 1 g:n
0-asteista j:tä muuttaminen vedeksi nielee siis 80
kertaa enemmän lämpöä kuin mitä kuluu
korottamaan 1 g:n painoisen vesimäärän lämpötilaa 1°.
J. johtaa hyvin huonosti lämpöä. Kun esim.
hopean sisäinen lämmönjohtokyky on 1, on
j:n ainoastaan 0,005, siis hopea johtaa lämpöä 200
kertaa paremmin kuin j. — Napaseuduilla
liikkeessä olevaa j :tä sanotaan ajojääksi ja
suuriksi röykkiöksi kokoonahdettua ajojäätä a h t
o-jääksi. Jäävuoret taas syntyvät
Pohjois-Norjassa, Islannissa, Grönlannissa,
Huippuvuorilla, Patagonian länsirannikolla y. m., missä
jäätikköjen alipäät liukuvat alas mereen sen pohjaa
myöten, kunnes ulkoreuna on saavuttanut
sellaisen syvyyden, että veteen upotettu j. kohoaa
pinnalle ja aallokon vaikutuksesta tai muista syistä
irtaantuu merivirtojen ajeltavaksi. Jäävuoret
voivat olla useampia km:ejä pitkät ja saavuttaa 100
m:n korkeuden, vaikka ainoastaan 1/s-,/8 niiden
massasta nousee merenpinnan yli. — J:tä
käytetään paljon taloudellisiin ja teknillisiin
tarkoituksiin kuten meijeritaloudessa, lihan ja kalan
säilyttämiseksi pahenemasta, jäätelön
valmistukseen, olutpanimoissa, jääkaapeissa ja
jääkellareissa y. m. Lääketieteessäkin on j:n käytöllä
tärkeä sija etenkin tulehduksien lieventämisessä
ja verenvuodon ehkäisemisessä. 77. s:n.

Jäädytys ks. Jäähdytyskoneet.

Jäädytyssuola, ammoniumnitraatti. Sen
liuetessa veteen alenee tämän lämpötila melkoisesti.
Jos sekoitetaan 100 osaa lunta ja 45 osaa tätä
suolaa, saadaan lämpötila alenemaan —16°:een.

Edv. 77;.

Jääetikka ks. E t i k k a h a p p o.

Jäähdyttäjä ks. Jäähdytyskoneet.

Jäähdyttäminen, joko koko ruumiin tai
jonkin sen osan jäähdyttäminen vallitsevan
kuumeen tai jonkin paikallisen vamman, tulehduksen,
loukkaantumisen y. m. s. vuoksi. Asianhaarain
mukaan voivat mitä erilaisimmat menettelyt
tulla kysymykseen, niinkuin: haaleat
ammekyl-vyt, valelut kylmällä vedellä, kylmällä vedellä
pyyhkimiset, kylmät, usein uudistettavat märät
kääreet, jääpussin tai lumen piteleminen
asianomaisella kohdalla, vrt. Kylvyt ja Kääreet.

(M. O-B.)

Jäähdytyskoneet, laitoksia, joilla jonkun
paikan tai aineen lämpötila voidaan alentaa. J:lla
kylmennetään kaasuja kriitilliseen
temperatuu-riin (ks. Kaasu) asti, kun tahdotaan niiden
olomuotoa muuttaa, jäähdytetään ruoka- ja
juomatavaroita ja valmistetaan keinotekoista
jäätä (jääkoneet), niitä tarvitaan myös
monella teollisuuden alalla y. m. tarkoituksiin. Eri-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0859.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free