- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1611-1612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäädytys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1611

Jäähdytysseos

1612

Kuva 1.

laatuisista j:ista on mainittava k y 1 m ä i 1 m
a-koneet, absorptsionikoneetjapaine-jäähdytyskoneet. Ensinmainituilla
synnytetään kylmää ilmaa, jota johdetaan
jäähdytettävään paikkaan. Niiden rakenne perustuu
siihen lämpötilan alenemiseen, joka ilmassa
havaitaan, kun se laajetessaan suorittaa sisäistä
työtä. Kylmäilmakoneita on kahta lajia:
avonaisia ja suljettuja. Avonaisissa koneissa
käytetään yhä uutta ilmaa jäähdytyksen
aikaansaamiseksi. Suljetuissa sama ilmamäärä
kiertää vuoroin kokoonpuristettuna vuoroin
laajennettuna. Edellisiin kuuluu Windhausenin
laajalle levinnyt ja nopeasti toimiva kone,
jälkimäisiin Linden ja Hampsonin. Kahta
viimemainittua konetta käytetään juoksevan ilman
valmistukseen. Linden koneessa on tiivistys-

pumppu t (kuva 1),

jolla pumputaan
ilmaa torvesta c
(läppä d on aluksi
suljettu) ja
tiivistetään sitä
putkeen a. J ä ä
h-dyttäjä i
poistaa kokoonpuris-tuksessa syntyneen
lämmön. Putkesta
a jäähdytetty ilma

virtaa edelleen
vasta
virtako-j e e n b
keskiosaan. Tämä
kierteinen putki
(kuvassa yksinkertaisuuden vuoksi esitetty suoraksi) on 100 m:n
pituinen ja 4 cm läpimitaten, on alipäässään
varustettu läpällä e ja päättyy säiliöön k
(Dewa-rin pullo). Sitä ympäröi toinen samankeskinen
putki, joka on 10 cm läpimitaten. Kun ilma
on vastavirtakojeessa tarpeeksi tiivistä (200
ilmakehän paine), avataan läppä e, jolloin ilma
syöksyy laajeten ja jäähtyen säiliöön k, sieltä
putken c, ja vastavirtakojeen laajemman putken
läpi takaisin putkeen c. Kylmä vastavirta
jäähdyttää yhä enemmän sisätorven ilmaa. Lopuksi
ilma syöstessään säiliöön saavuttaa kriitillisen
lämpötilansa (— 140°) ja tiivistyy nesteeksi.
Siitä alkaen täytyy uutta ulkoilmaa laskea
koneeseen läpän d:n läpi. Koneellaan Linde sai
20 tunnissa 8 1 juoksevaa ilmaa. Tämä aine on
niin kylmää, että elohopea siinä jäätyy kovaksi
kappaleeksi, jota voi takomalla muovailla.
Kautsu, kasviaineet yleensä, liha tulevat niin
hapraiksi, että niitä voi hieroa jauhoksi. —
Absorptsioni- ja paine-j :ssa kylmeneminen
saadaan aikaan jäähdytysnesteiden avulla, joista
ammoniakki, rikkihappeuma ja hiilihappo ovat
tavallisimmat. Kuva 2 esittää
Haberman-nin absorptsionikonetta. Kattilassa A
kuumennetaan kierteisen putken ab läpi
kulkevalla kuumalla höyryllä jäähdytysnesteenä
käytettyä väkevöityä salmiakkiliuosta. Liuoksesta
nouseva ammoniakkihöyry, kuljettuaan torven h
läpi, tiivistetään nesteeksi sekä jäähdytetään
kylmällä vedellä kondensaattorissa B
olevassa mutkailevassa putkessa.
Jäähdyttämiseen käytetty kylmä vesi tulee putkesta c ja
purkautuu putkesta d. Juokseva ammoniakki

Kuva 2.

lasketaan avaamalla venttiili l
höyrystä-j ä s s ä F olevaan putkeen. Neste muuttuu
laajetessaan nyt uudelleen höyryksi ja sitoo
ympäristöstään lämpöä. Höyrystäjän sisältämä
suolaliuos kylmenee niin muodoin. Sitä voidaan
juoksuttaa tästä jäänvalmistus-laitokseen tai yleensä
kylmetettävään paikkaan. Höyrystäjäputken
kylmä ammoniakkihöyry virtaa edelleen
absorptsioni- eli imukojeeseen E, johon myöskin
kattilan (A) pohjassa olevasta aukosta torven k
ja lämpötilanvaihtajan C•■ n läpi juoksee
am-moniakinpitoisuuttansa menettänyttä
salmiakki-liuosta. Tähän ammoniakkihöyry imeytyy, joten
jälleen muodostuu väkevöityä salmiakkiliuosta.
Aineitten yhtymisen tuottaman lämmön imevät
imukojeen jäähdytysputket, joissa kiertää
kylmää vettä. Pumpulla D pumputaan väkevöity
neste putken i ja lämmönvaihtajan C läpi
takaisin kattilaan. Lämpötilanvaihtajan tarkoitus
on kylmettää kattilasta tulevaa ammoniakitonta
liuosta ja lämmittää imukojeesta sinne
pumputta vaa väkevöityä nestettä. — Tärkeimmät
nykyään käytännössä olevat j. ovat paine-j. ja
niistä ammoniakkikoneet ovat enimmän
levinneet. Paine-j. eroavat absorptsionikoneista
pääasiallisesti siinä, että niissä jäähdytysnesteen
kylmä höyry pumputaan imu- ja painepumpun
(kompressorin) avulla suoraan
höyrystäjäput-kesta kondensaattoriputkeen, jossa se uudelleen
tiivistyy nesteeksi. Kun siis absorptsionikoneissa
on kaksinkertainen kiertokulku, on painekoneissa
vain yksinkertainen. •— Upottamalla alle 0°
jäähdytettyyn, höyrystäjästä laskettuun
suolaliuokseen vettä sisältäviä peltiastioita, voidaan
vesi niissä jäädyttää. Menetellään jään
valmistuksessa niinkin, että höyrvstäjäputki itse
johdetaan jäädytettävää suolatonta vettä sisältäviin
laatikkoihin. Uudenaikaiset hyvät paine- tai
absorptsionikoneet tuottavat 1 kg poltettua hiiltä
kohti 13 à 14 kg jäätä. [Stetefeld, „Die
Eis-uud Kälteerzeugungsmaschinen. Ein Kompendium
der gesamten Kälteindustrie" (1901), Göttsche,
„Die Kältemaschinen" (2 pain. 1904).]

U. S:n.

Jäähdytysseos, kahden aineen sekoitus, jossa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0860.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free