- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1619-1620

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäälasi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1619

Jääpursi—Jäätiköt

1620

keulaan ohjaamista varten. Masto on
lumireki-kolmion aseman keskipisteessä. Nykyaikainen
jääjahti on pohjapiirrokseltaan ristinpuun
muotoinen, masto juuri ristissä. Luistimet tehdään
kovaa jäätä varten valuraudasta, pehmeällä
pronssi luistaa parhaiten. — Ameriikassa
käytetään eräänlaista jääjahdin ja veneen välimuotoa,
jota voisimme nimittää „hyppypurreks i".
Se on näkinkuoren muotoinen, jalaksilla ja
purjeilla varustettu ja sillä voidaan purjehtia

Uudenaikainen jääjahti.

sekä jäällä että avonaisten railojen poikki.
—Jää-purjehdukselle edullisin tuulensuunta on
myötä-laitainen. Suotuisissa olosuhteissa saavutetaan
tavattomia nopeuksia. 10 km on luistimilla
seisten purjehdittu 7 minuutissa ja jääjahdit kiitävät
hyvällä tuulella 70:kin km nopeudella tunnissa.
On huomattu, että purjehtijan vauhti jäällä
saattaa olla tuulen nopeutta suurempi. L. P.

Jääpursi ks. Jääpurjehdus.

Jääraja ks. Rantaraja.

Jäärti (ruots. gärd), köysi, jolla aluksen
kahvelin ulkopäätä tuetaan.

Jääruoho ks. Mesembryanthemum.

Jäärä, kuohitsematon pässi.

Jääsaha ks. Sah a.

Jääsjärvi, joki, jonka läpi pohjoisesta
Suon-tienjärvi ja lännempää Rautavesi juoksuttavat
vetensä Hartolan kirkon ohitse Koskipäänjoen
kautta Päijänteen Maj us veden lahteen. K. S.

Jääsken kihlakunta käsittää Joutsenon,
Ruokolahden, Rautjärven ja Ilmeen, Kirvun,
Jääsken, Antrean nimismiespiirit. Viipurin
lääniä. — Ensi kerta mainitaan J. k. jo
Pähkinä-saaren rauhanteossa 1323 yhtenä niistä kolmesta
kihlakunnasta, jotka tulivat Ruotsille. K. G.

Jääsken rovastikunta käsittää Jääsken,
Joutsenon, Kirvun, Antrean, Ruokolahden,
Rautjärven, Hiitolan ja Nuijamaan kirkkoherrakunnat.
Savonlinnan hiippakuntaa. K. 8.

Jääsken tuomiokunta käsittää Joutsenon,
Ruokolahden ja Rautjärven sekä Ilmeen,
Jääsken, Kirvun, Antrean käräjäkunnat. Viipurin
hovioikeuden alainen. K. S.

Jääski (ruots. Jääski s). 1. Kunta,
Viipurin 1., Jääsken khlak., Jääsken nimismiesp.;
kirkolle Jääsken asemalta 1 km; 400,» km2, joista
viljeltyä maata 6,567 ha (1901); 46,«o
manttaalia, talonsavuja 681, torpansavuja 128 ja
muita savuja 1,135; 8,613 as. (1907), joista
ruotsinkielisiä n. 1%; 980 hevosta, 3,536 nautaa

(1908). — Kansakouluja 11 (opett. 15). —
Kunnanlääkäri. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia:
Enson puuhiomo ja paperitehdas. — Kunnassa 1lik.m
pitkä rautasilta Vuoksen yli. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Jääsken rovastik.; keskiaikainen; siitä aikoinaan
erotetut Antrea, Ruokolahti, Rautjärvi ja Kirvu.
Kirkko puinen (rak. 1846). K. 8.

Jääsumu, napaseuduilla nähtävä sumu, joka ei
ole vesipisaroita, vaan hienoja, auringon valossa
kirkkaasti kimaltelevia jääkiteitä. J. laskeutuu
jääpölynä kiinteille kappaleille.

Jäätelö, kermasta ja vaniljasta tai
hedelmämehusta valmistettu virvoitus- ja jälkiruoka,
joka tarjotaan jäädytettynä.

Jääteollisuus ks. J ää ja Jäähdyty
s-koneet.

Jäätikköhyppiäinen ks. I s o t o m a.

Jäätikkö jänis (Lepus glacialis), Grönlannissa
ja muissa napamaissa tavattava tavallisen
jäniksen muunnos, joka on valkeakarvainen ympäri
vuoden. K. M. L.

Jäätikkökirppu ks. I s o t o m a.

Jäätikkötuuli on ilmavirta, joka syntyy
jäätikön alaosan läheisyydessä olevan ilman sekä
laakson (lämpöisemmän) muun ilman lämpötilan
erotuksesta. vrt. Jäätiköt ja Tuulet.

W. S-m.

Jäätiköt, vuoristojen ja napaseutujen pysyvät
jääkasaumat. Niitä on kaikkialla lumirajan
sisäpuolella, s. o. alueilla, missä kesän
keskilämpö on siksi alhainen ja lumentulo talvella niin
runsas, että talven lumesta osa jää kesällä
sulamatta. Lunta kasaantuu vuodesta vuoteen. Se
muuttuu suojailmain ja pakkasten vaihdellessa
firniksi eli lumijääksi ja vihdoin
karkearakeiseksi jäätikköjääksi, jota myös,
erotukseksi vesiä kattavasta jäästä, sanotaan m a
a-jääksi. J: itä on kaikilla leveysasteilla,
enimmän luonnollisesti napaseuduissa, missä lumiraja
alenee lähelle merenpintaa, päiväntasaajan
seuduissa taas ainoastaan n. 4,500 m:iä
korkeammilla vuorilla. Euroopassa on j: itä.
Huippuvuorilla, Skandinaavian tuntureilla, Islannissa ja
Alpeilla sekä pienempiä myös Pyreneillä ja
Karpaateilla. Muissa maanosissa on erikoisen suuria
j:itä Himalajalla ja Karakorumilla Aasiassa,
Alaskassa Pohjois-Ameriikassa ja Patagonian
Andeilla Etelä-Ameriikassa. Napaseuduissa on
suunnattoman laajoja j: itä, n. s.
mannerjäätiköltä eli sisämaanjäätiköitä.
Eräät Skandinaavian vlätasankomaiset
jääkentät ovat tavallaan näiden ja vuoristojäätikköjen
väliasteella. Suurin näistä, Jostedalsbræen, on
1,000 km2:n laajuinen, kun taas esim. Sveitsin
suurin j., Aletsch-jäätikkö, on vain 50 km3
pinta-alaltaan. Grönlannin mannerjäätikön pinta-ala
on lähes 2 milj. km2. Vielä paljoa laajempi on
antarktisen mantereen j., nim. suunnilleen 8 milj.
km2. Yhteensä maapallon jäätikköalueitten
pinta-ala on 7,4 mantereitten pinnasta. — J. eivät
saata kasvaa korkeutta rajattomasti, sillä jää on
siksi plastillista, että se vihdoin omasta
painostaan alkaa nesteen tavoin valua kaikkiin
suuntiin. Vuoristojen j:ssä jäämassat pusertuvat
laaksoihin ja liukuvat niitä alaspäin
jäävirtoina 1. glasieereina. Mannerjäätikössä
taas plastillinen liikunto käy keskuksesta
kaikkiin suuntiin. Jäävaippa soluu suunnattoman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0866.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free