- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1623-1624

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jäätuura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1623

mari voidaan jäävätä, jos hän ei ole virkaansa
kelpoinen, s. o. ei ole täyttänyt kaikkia niitä
ehtoja, jotka viran harjoittamista varten on
säädetty, tahi jos hänen syyllä voidaan otaksua
olevan puolueellisen asiaa arvostellessaan.
Viimeksimainitulla perusteella on tuomari esteellinen: a)
jos hän on jommankumman asianosaisen kanssa
sellaisessa sukulaisuudessa tai lankoudessa, jossa
avioliitto Naimiskaaren 2 luvun mukaan ei ole
luvallinen, siihen lukien myös hänen serkkunsa
sukulaisuus, mutta ei lankouden kannalta; b) jos
hän on asianosaisen vastapuoli tai hänen julkinen
vihamiehensä; c) jos hänellä tai hänen
vastamai-nituilla sukulaisillaan on siinä asiassa osa tahi
heillä on siitä odotettavana erinomaista hyötyä
tai vahinkoa; d) jos hän toisessa oikeudessa on
ollut tuomarina samassa asiassa tai on siinä
ennen ollut asianajajana tai todistajana tahi jos
hän ennen, jonkin oikeuden tahi
kuvernöörin-viraston käskyläisenä, on päättänyt jotakin
siihen asiaan kuuluvaa; taikka e) jos hänellä
itsellään on samanlainen asia vireillä toisessa
oikeudessa. Jos tuomari tietää jonkun tällaisen jäävin
itseään vastaan olevan, tulee hänen itsestään,
riitapuolen muistutusta odottamatta, poistua
oikeudesta. (Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1-3 §§).
— Todistajan jäävit ovat osaksi sellaisia, jctka
tekevät henkilön kelpaamattomaksi todistamaan
ylimalkaan (absoluuttiset jäävit), osaksi sellaisia,
jotka tekevät hänet esteelliseksi todistamaan
jossain määrätyssä asiassa (relatiiviset jäävit).
Kelpaamaton todistamaan ylimalkaan on se, joka
on vailla kansalaisluottamusta tai
syytteenalai-nen rikoksesta, josta tällainen
rangaistusseuraamus voi johtua; mielipuoli; 15 vuotta nuorempi;
tuntematon tai vieras, ennenkuin hänen
maineestaan on saatu tieto; sekä se, joka ei ole
kristinuskoa tai joka tunnustaa sellaista uskonoppia,
että hänellä on todistajanvalasta väärä ja
vahingollinen käsitys. Esteellisiä todistamaan jossain
määrätyssä asiassa ovat taas asianosaisen
vastapuoli tai hänen ilmeinen vihamiehensä;
rikosasiassa ilmiantaja sekä ne, jotka ovat siitä
huhua levittäneet tai muilta sen vain kuulleet; ne,
jotka ovat jommankumman asianosaisen kanssa
sellaisessa sukulaisuudessa tai lankoudessa kuin
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä
tuomarin esteistä sanotaan, ja on laki sama, vaikka
ainoastaan kihloissa ollaan; sekä se, jolla
itsellään taikka jonka sukulaisella on asiassa osa tahi
siitä mahdollista hyötyä tai vahinkoa
odotettavana. Valtuutettu ei saa todistaa 3iitä, mitä
hänen päämiehensä on sen oikeudenkäynnin aikana
hänelle uskonut, eikä pappi siitä, mitä ripissä on
hänelle uskottu; ja oma perheväki ja yksityiset
palvelijat palveluksessa ollessaan saavat todistaa
ainoastaan, kun suuri rikos on talossa tapahtunut
eikä muita ole läsnä ollut tahi kun asia koskee
isännän ja palkollisten väliä.
(Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6-15 §§). — Ulosottomiehen
jäävistä ks. Ulosottolain 1 luvun 9 §. 0. K:nen.

Jäävirta ks. Jäätiköt.

Jäävuoret, napamerissä uiskentelevat ja sieltä
usein merivirtojen mukana alhaisillekin
leveysasteille ajelehtivat jäämöhkäleet. Niitä on
erikokoisia, suurimmat aina 100 m merenpintaa
ylemmäksi kohoavia. Kuitenkin on veden päällä
oleva osa ainoastaan V®-1/» jäävuoren koko
massasta, sillä jään ominaispaino on vain vähän pie-

1624

nempi kuin veden. Jäävuoret ovat napaseutujen
jäätiköistä irtautuneita. Kun näissä hitaasti
merta kohti liikkuva maajää ehtii rantaan ja
tulee niin syvään veteen, että se alkaa kellua,
lohkeilee siitä aika ajoin j:ia. Jäätikön sanotaan
silloin „poikivan". Irtautuva jäävuori synnyttää
suuria laineita ja on usein vaarallinen lähellä
oleville aluksille. Jäävuoriin jää maajäässä
tulleita sora-aineksia ja kivilohkareita, jotka sitten
saattavat jään mukana kulkea pitkiä matkoja,
kunnes jäävuori sulaa. Fennoskandiassa ja sen
ympäristöissä yleiset n. s. kulkukivet (ks.
Jäätiköt) selitetään suureksi osaksi j:n
kuljettamiksi nykyisille tiloilleen myöhäis jääkautisella
jäämerenajalla. vrt. Jää. P. E.

Jönköping [-tsöpirj]. 1. Lääni Ruotsissa,
Små-landin luoteisosassa; 11,522 km2, 213,072 as.
(1909). — 2. Edellisen pääkaupunki Vetternin
eteläkärjessä, kauniissa ympäristössä; rautatien
varrella; 26,585 as. (1909). Nimi johtuu
Juna-purosta. — J:n monista teollisuuslaitoksista
(1907 yhteensä 74 tehdasta, joissa 3,874 työläistä,
tuotantoarvo 20 milj. mk.) mainittakoon tupakka-,
paperi-, (Munksjön) mutta varsinkin
tulitikkutehtaat, maailman kenties suurimmat ja
täydellisim-millä koneilla varustetut. Vanhimman näistä
perusti J. E. Lundström 1845; se alkoi kukoistaa
v:sta 1853, jolloin Lundström keksi vaarattomat
tulitikut; valmistus nyk. 1,8 milj. tikkulaatikkoa
päivässä. —J:ssä on Götan hovioikeus sekä
maaherran asunto. E. E. K.

Jöns Maununpoika, suom. soturi, Kelkkalan
herra, tuli 1554 Kivennavan voudiksi. Kun
venäläiset talvella seur. v. hyökkäsivät Suomeen,
kokosi J. M. saatavissa olevat joukot noin 50
ratsumiestä, 100 sotamiestä ja. 400 talonpoikaa
sekä lähti vihollisia vastaan, joita, ehkä
liioittelemalla, sanotaan olleen 13,000 miestä. Kivennavan
Joutsselässä hän 11 p. maalisk. hajoitti heidät ja
sai runsaan saaliin. Siitä luottamuksesta, minkä
J. M. täten oli saavuttanut, on todistuksena m. m.
se seikka, että hänet 1558 määrättiin Viipurin
kaupungin asiain ylihoitajaksi, nimenomaan
valvomaan sikäläisiä linnoitustöitä. Myöskin oli
hänellä (1562) melkoisia läänityksia, niinkuin
Jääsken nimismiestalo y. m. J. M. ei kuitenkaan
näy eläneen kauan aikaa sen jälkeen; viimeisen
kerran hän tiettävästi mainitaan 1564. K. O.

Jöns Pentinpoika ks. Oxenstjerna.

Jörg, Joseph Edmund (1819-1901), saks.
kirjailija ja politikko, tuli 1866 Trausnitzin
linnanarkiston hoitajaksi, toimitti v:sta 1852
ultramontaanista aikakauskirjaa
„Historisch-politische Blätter", oli 1865-80 Baierin maapäivien
jäsenenä; sai 1870 „patrioottipuolueen" johtajana
Hohenlohen ministeristön kukistetuksi, mutta
vastusti turhaan Baierin sekaantumista Ranskan ja
Preussin väliseen sotaan ja sen liittymistä
Saksan valtakuntaan; oli 1871-78 Saksan
valtiopäiväin jäsenenä ja keskipuolueen huomatuimpia
miehiä; julkaissut m. m. „Deutschland in der
Revolutionsperiode 1522-26" (1851), suuren
talonpoikaiskapinan historian; „Geschichte des
Protestantismus in seiner neuesten Entwickelung"
(1857), „Geschichte der sozialpolitischen Parteien
in Deutschland" (1867). J. F.

Jørgensen, Adolf Ditlev (1840-97), tansk.
historioitsija. Toimi opettajana Slesvigin
Flens-borgissa, mutta karkoitettiin sieltä 1864, jolloin

Jäävirta—Jorgensen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0868.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free