- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1627-1628

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - K ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

K, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
yhdestoista kirjain. Vanhimmassa seemiläisessä ja
vanhimmassa kreikkalaisessa kirjoituksessa sen
muotona oli pystysuora viiva, jonka
vasemmalla puolen oli terävä kulma (kärki viivaan
liittyneenä). Vasemmalta oikealle juoksevassa
kirjoituksessa se muodostui K:ksi, jommoisena
se esiintyy muinaisitalisessa ja vanhemmassa
latinalaisessakin kirjoituksessa, vaikka se täällä
myöhemmin enimmäkseen sai väistyä C:n tieltä
(klassillisessa latinassa K esiintyy vain
yksityisissä sanoissa, esim. Karthago).
Armeenialai-seen, koptilaiseen, goottilaiseen ja slaavilaiseen
kirjaimistoon k tuli suorastaan kreikasta,
muihin latinasta. K:n äännearvo on yleensä k;
ruotsissa se kuitenkin myös esiintyy
prepalataali-sesta fc:sta syntyneen <s:n merkkinä (esim. kär).

k:äänne on ääntämispaikkaan katsoen
laki-äänne (palataali), ääntämistapaansa nähden taas
sulkuäänne (klusiili), sitä äännettäessä kun
nimittäin kielen selkä painautuu suulakea
vastaan. Samaan tapaan muodostuvasta ^-äänteestä
k eroaa siinä, että jälkimäinen on puheäänetön
(ks. t.), edellinen taas puheäänellinen.

Lyhennyksissä roomalaisissa kirjoituksissa K
voi olla = Kalendce, Kceso, englannissa = King
(kuningas), Knight (ritari). Kemiallisena
merkkinä K = kalium. Y. W.

Ka, muinaisegypt. uskonnossa elämän peruste,
jonka Re suo ihmiselle hänen syntyessään ja
joka pysyy ihmisellä kuolemaan saakka. Ehkä
sama kuin „sielu" = Ba. K. T-t.

Kaaba (arab. ka’ba = kuutio), Mekan
mos-keian pihassa oleva n. 12 m pitkä, 10 m leveä
ja 15 m korkea harmaasta kivestä tehty
rakennus, joka jo Muhammedin edellisellä ajalla
oli arabialaisten kansallispyhäkkönä (beit alläh,
„Jumalan huone"). Hienotunteisesti pidellen
kansalaistensa pakanallisia tapoja
Muhammedkin piti K:aa arvossa, teki sen kiblaksi (ks. t.)
Jerusalemin sijaan ja määräsi sen
seitsenkertaisen kiertämisen (tawäf) pyhiinvaelluksen
tärkeimmäksi toimitukseksi. K:n huomattavin osa
on „musta kivi", joka hopeakehyksen
ympäröimänä on muurattu rakennuksen itäiseen kulmaan.
Tarun mukaan se on taivaasta pudonnut rubiini,
joka ihmisten syntien tähden on mustunut. Se
on ehkä meteorikivi. Kivessä nähtävä kolo
luultavasti on syntynyt pyhiinvaeltajien suuteloista.
Vanha K. tuhoutui v:n 1626 tulvassa, nykyinen

on Murad IV: n rakentama. Vanhan tavan
mukaan K. pidetään peitettynä kultaompeluksilla
ja koraaninlauseilla koristetulla mustalla
silkki-vaatteella, joka sulttaanin kustannuksella
uudistetaan joka vuosi. K. T-t.

Kaabeli ks. Kaapeli.

Kaade, vuorilajin kerros- tai liuskesuunnan
kaltevuus. Esim. kaade 60° W on ymmärrettävä
niin, että kysymyksessä oleva suunta poikkeaa
60° vaakasuorasta suunnasta ja viettää länteen.

P. S.

Kaaderi (ransk. cadre = kehys, < lat. quadrum
- nelikulmio), sotajoukon vakinainen osa: sekä
upseerit että aliupseerit kuin myös se osa
miehistöä, joka kauemman aikaa pysyy
sotapalveluksessa ja johon sodanaikana aseisiin kutsuttu
varaväki liitetään. K:n suuruuden on oltava
määrätyssä suhteessa aseisiin kutsutun miehistön
lukumäärään. Kuta vankempi k. on, sitä
helpommin käy sotajalalle asettuminen. M. v. II.

Kaakamajoki 1. Ka a k a m o j o k i, vähäinen
joki Oulun läänissä Kemijoen länsipuolella.
Piispa Hemmingin (k. 1366) ja Upsalan
arkkipiispan välisen sopimuksen mukaan se tuli
Turun ja Upsalan hiippakuntien väliseksi rajaksi
jääden Upsalan hiippakunnan puolelle. Se oli
siten myös valtiollisena rajana Suomen ja
Ruotsin välillä Haminan rauhaan asti (1809),
jolloin raja siirrettiin lännemmäksi Tornionjoelle.

E. E. K.

Kaakao, kaakaopuun siemenistä valmistettu
jauho ja näistä jauhoista tehty juoma. K.-p u u
(Tlieobroma
cacao), joka
kuuluu Sterculia-

ceæ-heimoon,
kasvaa villinä
troopillisessa [-Etelä-Amerii-kassa,-]
{+Etelä-Amerii-
kassa,+} etenkin

Amazonin
alueella, mutta
sitä viljellään
nykyään
kaikissa kuuman

vyöhykkeen
maissa, etenkin
Keski- ja
Etelä-Ameriikassa,
Länsi-Intian

Kaakaopuun oksa.
a kukka, 6 halaistu hedelmJl.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0870.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free