Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaakelivasara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1635
Kaalidolma—Kaaliperhonen
1636
Kupukaali
Kukkakaali
Savoijinkaali.
Lehtikaali.
ja lehtikaali kehittyvät myöhään syksyllä ja
sietävät — kukkakaalia lukuunottamatta — 10
jopa useampiakin asteita kylmää, varsinkin
lehti-ja ruusukaali. Sen vuoksi ne saavat olla
myöhään syksyllä ulkona. Pakkasella ei saa korjata,
vaan on odotettava suojasäätä. Keräkaali
säilytetään kuivassa kellarissa pitkin talvea
käytettäväksi. Keriä käytetään monella eri tavalla,
keitettyinä, paistettuina ja lihan kaassa. —
Kukkakaalia saattaa myöhään syksyllä istuttaa
multalaatikkoihin kellariin, jossa ne kehittyvät
hyvin ainakin jouluun saakka. Täysin
kehittyneitä kukkakaalin keriä ei voi säilyttää yhtä
kauan kuin keräkaalia, vaan ainoastaan pari
viikkoa. Ruusukaalin pieniä keriä käytetään
samoin kuin kerä-, kukka- ja lehtikaalia. Sen
kerät voidaan myös kuivattuina säilyttää.
Taimet säilyvät hyvin kasvupaikallaan ulkosalla
lumen alla, josta keriä voi tarpeen mukaan
pitkin talvea ottaa. Samoin voi menetellä
lehti-kaalin kanssa. Viimemainittua syödään
keitettynä voisulan kanssa tai liemeen
hienonnettuna. Kaalirapi on hyvissä ajoin korjattava,
muuten se tulee puiseksi. Sitä voi käyttää esim.
keitettyinä viipaleina, muhennettuna ja lisänä
liemissä. — Kaalien siemenviljelyksistä on
tärkein keräkaalien siemenien viljeleminen.
Siementaimiksi valitaan kaikinpuolin hyvin kehittyneitä
keriä. Ne istutetaan esim. laatikkoon
perunakellariin ja seur. keväänä ulos. Kun koko kasvi
alkaa kellastua, leikataan varret poikki ja
asetetaan ilmavaan paikkaan kuivamaan. Siemenet
voidaan puhdistaa käsin. J. A. W. & B. W. H.
Kaalidolma ks. Kaalikääryle.
Kaalikoi (Plutella maculipennis 1.
crucifera-rum), pieni harmaanruskea koiperhonen, jonka
etusiipien takareunaa pitkin koko sen pituutta
valkea tai ruskeankellahtava, aallokas juova
reunustaa; siipikärkien väli n. 15 mm.
Täysikasvuisena n. 10 mm pituinen vihreä, vilkkaasti
liikkuva toukka elää ristikukkaisten kasvien
lehdistä ja tuottaa usein suurta vahinkoa kaalille
ja nauriille (turnipseille), vrt.
Tuhohyönteiset. E. R.
Kaalikärpänen (Anthomyia brassicce) ks.
Anthomyia.
Kaalikääryle, paistamalla kypsennetty,
kääryleeksi muodostettu valkokaalin lehti, jonka
täytteenä on lihamureketta ja keitettyjä
riisi-ryyniä.
Kaalimaa mainitaan piispa Henrikin
surmarunossa piispan kotimaana („kaks oli pyhää
miestä–toinen kasvoi Kaalimaassa") ja on
selitetty tarkoittavan Gaelinmaata
(Britanniaa). Toinen äsken esitetty arvelu on kuitenkin,
että sillä tarkoitetaan keskiaikaisissa
lähteissämme tavattavaa „Kalandiaa" 1. „Kalandia" (ks.
t.; vrt. Kullervo). K. G.
Kaalimato ks. Kaaliperhonen.
Kaaliperhonen (Pieris brassicce), valkea
päiväperhonen, jolla on mustakärkiset etusiivet.
Naaraan etusiipien yläpinnan keskellä sitäpaitsi
kaksi pyöreätä ja yksi viivamainen musta täplä.
Ruumiin pituus 25-30 mm, siipikärkien väli n.
65 mm. Tiheästi hienokarvainen toukka, n. s.
kaalimato, tulee yli 30 mm pituiseksi, on vihreä,
selkä- ja sivuviivat silkinkeltaiset, selkäpuoli ja
kyljet tiheästi mustapisteiset. Kotelo kulmikas,
Brysselinkaali.
Kaalirapi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
