- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1637-1638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaalirapi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1637

Kaalirapi—Kaanon

1638

vaaleanvihreä, keltajuovainen, mustapisteinen.
— K:n läheisiä sukulaisia ovat
lanttuper-honen (P. napi) ja naurisperhonen
(P. rapæ). Edellinen on k:n näköinen, mutta
pienempi, pituus 20-25 mm, siipikärkien väli 45-50
mm. Takasiivet alta keltaiset, pitkin siipisuonia
enemmän tai vähemmän, toisinaan melko
vahvasti viheriäjauheiset. Toukka 25 mm:iin pitkä,
hyvin heikosti sametinkarvainen, sinertävästi
himmeänvihreä, kyljet vaaleammat, sivuviiva
keltainen. — Naurisperhonen on joks.
äsken-mainitun kokoinen; siivet valkeat,
kermankeltai-seen vivahtavat, takasiivet alta keltaiset, juuresta,
mutta eivät pitkin suonia tummajauheiset. —
Kaikkien näiden lajien toukat vahingoittavat
kaalin ja kaalinsukuisten, yleensä ristikukkaisten
kasvien lehtiä, vrt. Tuhohyönteiset.

E. R.

Kaalirapi ks. Kaali.

Kaalirevennäinen, viljeltyjen ja villinä
kasvavien ristikukkaisten juuritauti, jonka aiheut-

Kaalirevennäinen.

taa limasieni Plasmodiophora Brassicæ. Vapaasti
liikkuvat mikroskooppiset limakot tunkeutuvat
juuren vielä kasvaviin osiin. Soluissa ne
runsaasti lisääntyvät ja muodostavat niissä lopuksi
lukemattomia itiöitä (30 tuhattakin yhdessä
solussa), jotka voivat säilyttää itämiskykynsä
ainakin 4 vuotta. Saastutetun juuren pinnalle
syntyy lukuisia suurempia ja pienempiä paiseita,
jotka lopuksi märkivät pahalta haisevaksi
puuroksi, jolloin itiöt vapautuvat. Tauti on erittäin
tarttuva ja voi levitä pellosta peltoon työaseiden,
rattaanpyörien ja jalkineiden välityksellä. V a
s-tustuskeinot: 1) kaikki sairaat kasvit
poistetaan ja poltetaan; 2) maassa, jossa tauti on
esiintynyt, ei viljellä ristikukkaisia ainakaan 6
vuoteen; maa vahvasti kalkittava; 3)
saastutetulla maalla käytetyt työkalut erittäin tarkkaan
puhdistetaan, samoin rattaan pyörät, hevosten
kaviot ja työmiesten jalkineet, ettei sieni pääse
muualle leviämään; 4) eläinten ruokinnassa on
huolta pidettävä, että sairaiden juurien osia ei
joudu lantaan; 5) käyttämättömät tähteet
tarkoin koottavat ja poltettavat. J. I. L.

Kaalisuolayrtti ks. S a 1 s o 1 a.

Kaaliyökkö (Mamestra brassicæ), yöperhonen,
jonka etusiivet ovat ruskahtavan kellanharmaat
kellanvalkeine kirjauksineen. Täysikasvuinen
toukka yli 40 mm:in pituinen, kalju, väriltään
vaihteleva; vahingoittaa varsinkin kaalinkupuja.
vrt. Tuhohyönteiset. E. R.

Kaalund [kö-J, Hans Vilhelm (1818-851,
tanskalainen runoilija. Omaten tarkan
muotoja väriaistin hän tutki aikaisemmin kuvanveistoa
ja maalausta, mikä ilmenee varsinkin hänen
lyriikkansa värikkäissä luonnonkuvissa. Hänen
tuotannostaan mainittakoon runokokoelma „Et
foraar" (1858) ja lyyrillinen draama „Fulvia"
(1875). [G. Brandes, „Samlede skrifter", II,
Z. Nielsen, „H. V. K." (1886).] A.-M. Tn.

Kaalund [kö-J, Peter Erasmus
Kristian (s. 1844), tansk. kielentutkija, fil.
tohtori 1879, „Arnamagnæanske
haandskriftsam-ling" nimisen käsikirjoituskokoelman hoitaja 1883.
K. on tarkka islantilaisen ,,saga"-kirjallisuuden
tuntija. Hänen ensimäinen teoksensa oli
sivis-tyshistoriallisessa suhteessa mieltäkiinnittävä
kuvaus Islannin perheoloista („Familielivet paa
Island", 1870). Tehtyänsä tieteellisen
tutkimusmatkan Islantiin hän julkaisi kaikille
islantilaisten „sagojen" tutkijoille erittäin tärkeän
historiallis-maantieteellisen teoksensa „Bidrag til
en historisk-topografisk beskrivelse af Island", I-II
(1877-82). K:n useista teksti-julkaisuista
mainittakoon „Laxdcela saga", „Hei</arviga saga",
„Stur-lunga saga", „Den isl. lægebog" ja „Alfrætfi
is-lenzk", joissa kaikissa ilmenee sama syvä
asiantuntemus ja suuri tarkkuus. Erinomaisen
apuneuvon kaikille pohjoismaitten muinaisuuden
tutkijoille on K. antanut suuressa teoksessaan
„Pahe-ografisk atlas" I-II (1903-05); I sisältävä
näytteitä tanskalaisista, II muin.-norjalaisista ja
islantilaisista käsikirjoituksista). R. S.

Kaarna 1. hartebeest (Bubalis caama),
suuri n. s. lehmäantilooppien ryhmään kuuluva
antilooppi, jolla on edestä korkea, vankka
ruumis, selkä taaksepäin luisuva, lyhyet
lyyrymäi-sesti vastakkain taipuneet sarvet ja pitkä
jouhi-nen häntä; lyhyt kaula on vailla niskaharjaa.
Korkeus etujalkojen kohdalta l,so m, sarvet
50-60 cm pitkät; väri harmaanruskea. K. on
nopeimpia ja juoksussa kestävimpiä antilooppeja;
elää Etelä-Afrikassa, mutta on kovan
metsästyksen takia käynyt harvinaiseksi
Kap-siirtokunnassa, jossa ennen oli yleinen, ks. liitekuvaa
A n t i 1 o o p p e j a I, 4. K. M. L.

Kaamasjoki Inarin Lapissa alkaa
monihaaraisena Muotkatunturien koillisosista, saa
rikas-vetisen Kiellajohkan mainitt. tunturien
keskiosista, Peldojoen Peldojäyristä, ja joukon
pienempiä jokia kummaltakin puolen; laskee
Mud-dusjärveen, joka taas Paadar- ja Suolujärven
sekä Joenjoen kautta Inariin. K:n alajuoksu
on tärkeä kulkuväylä Inarin kirkolta Utsjoelle
kuljettaessa; veneillä päästään Syysjärvelle
saakka (n. 30 km suusta). Muuten on joki,
etenkin yläjuoksultaan, vaikeasti kuljettavaa,
lu-kuisain kivisten koskien takia. Joen suussa
Toivoniemen tila on Euroopan pohjoisin
viljelys-paikka. L. E-nen.

Kaanaan-maa ks. Kanaani n-m a a.

Kaani 1. k h a n, hallitsijan arvonimi, jota
mongolilaiset ja turkk.-tataarilaiset ruhtinaat
käyttivät Tsingis-kaanin jälkeen. Myöhemmin sitä
rupesivat käyttämään maaherrat ja muut
mahtavat miehet monessa Aasian maassa. —
Kaani-kunta, ruhtinaskunta. E. O. L.

Kaanon (kreik. kanön, lat. canon =
ojennus-nuora, sääntö). 1. Teol.: a) Raamatun k., niiden
Raamatun kirjojen luettelo, jotka vanhastaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0875.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free