- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1639-1640

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaalirapi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1639

Kaaos—Kaapelilaiva

1640

ovat otetut Raamattuun sen vuoksi että ne,
Jumalan henkiväikutuksesta syntyneinä,
kelpaavat ihmisen uskon ja elämän ohjeeksi. Synodit
Laodikeassa 360, Hipossa 393 ja Karthagossa
397 vahvistivat k:n sellaiseksi kuin se vielä
on meillä. — Koko V:n T:n käsittävä
kirjakokoelma mainitaan jo Syyrakin kirjan
esipuheessa (n. 130 e. Kr.). Juutalaiset asettivat V:n
T:n 38 kirjaa 3:een ryhmään, jotka ovat: laki
(=5 Mooseksen k.), profeetat (edelliset
profeetat = Joosuan ja Tuomarein k., 2 Samuelin ja
2 Kuningasten kirjaa; jälkimäiset profeetat =
Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Hosea, Joel, Amos,
Obadja, Joona, Miika, Nahum, Habakuk, Sefanja,
Haggai, Sakarja, Malakia) ja kirjoitukset
(= Psalmit, Sananlaskut, Jobin kirja, Korkea
veisu, Ruthin kirja, Valitusvirret, Saarnaaja,
Estherin kirja, Daniel, Esra, Nehemia ja 2
Aikakirjaa. Meidän Raamatussamme kirjat ovat
Aleksandriassa syntyneen kreikkalaisen Septuaginta
käännöksen mukaisessa järjestyksessä ja
jakautuvat sopivasti historiallisiin, runollisiin ja
profeetallisiin kirjoihin. — U:n T:n aikaisemmin
vaihteleva kirjaluettelo vakiintui pääasiallisesti
Athanasiuksen vaikutuksesta, jonka työtä
myöhemmin eläneet Hieronymus ja Augustinus
kannattivat. Siinä on 27 kirjaa: 4 evankeliumia,
Apostolien teot, 13 kirjettä Paavalilta,
Heprealaiskirje, 2 Pietarilta, 3 Johannekselta, 1
Jaakobilta, 1 Juudakselta sekä Johanneksen
ilmestys. Muutamien kirjojen ottamista Raamatun
kanonisten kirjojen joukkoon arveltiin
kauemmin kuin toisten; ne ovat 2:nen Piet., 2:nen
ja 3 :s Job., Jaak., Juud., Hepr. ja Ilm. vrt.
Antilegomena ja Apokryfiset
kirjat. Edv. St.

b) Kirkollinen säädös, eritoten kokousten
päätökset ja paavilliset asetukset, ks.
Kanoninen oikeus. — c) Se osa katolista
jumalanpalvelusta, joka liittyy leivän ja viinin
konsek-ratsioniin ja joka läpi kirkkovuoden on sama
(messukaava). — d) Kanoniseerattujen
luettelo katolisessa kirkossa.

2. Lakit., roomalaisessa oikeudessa se maksu,
jonka emphyteuta (vuokraoikeuden haltija)
suorittaa maaomaisuuden varsinaiselle omistajalle,
ks. Emphyteusis.

3. Taidehist., niiden sääntöjen yhteisnimi,
joissa ihmisruumiin mittasuhteet tarkalleen ovat
määriteltyinä ja joiden tulee olla ohjeena
ihmisruumista taiteessa käsitellessä. Antiikkiset
kirjailijat (Diodoros) tietävät vanhoilla
egyptiläisillä olleen niin tarkat säännöt, että kaksi
toisistaan erillään olevaa taiteilijaa niiden mukaan voi
suorittaa kukin oman osansa samaan
taideteokseen. Kreik. Polykleitos tutki tätä kysymystä
ja kirjoitti siitä teoksen „Kanon" ja valmisti
sääntöjensä havainnollistuttamiseksi
samannimisen kuvapatsaan n. s. „Polykleitoksen kaanonin",
nuorukaiskauneuden normaalikuvan, joka esitti
keihästä kantavaa alastonta miestä (Dorypho’ros,
ks. Kreikkalainen taide). —
Roomalainen arkkitehtuurikirjailija Vitruvius on myös
käsitellyt tätä ainetta. Keskiajalla lienee myös
laadittu tällaisia matemaattisia sääntöjä ihmisen
ruumiinmuodosta. Renesanssin taiteilijoista m.
m. Leonardo da Vinci ja Albrecht Dürer sekä
myöhemmin Jean Cousin koettivat päästä
varmoihin sääntöihin ihmisruumiin käsittelyssä. Varsi-

naiselle taiteelliselle käsittelylle ei näillä
abstraktisilla säännöillä ole suurta merkitystä.

4. Jhis. 1. Muinaiskreik., enimmiten 1-kielinen
soitin (nyk. virsikanteleen tapainen), jonka avulla
teoreetikot määrittelivät intervallien
sävelkorkeutta. —- 2. Jäljittelevän sävellystvylin kaikkein
tarkin muoto. Siinä kaksi ääntä tahi useampikin
liikkuu tarkasti samoissa sävelaskelissa, mutta ei
yht’aikaa, vaan peräkkäin, lyhyehköjen
välimatkojen jälkeen. Jäljittelevä, myöhemmin yhtyvä
ääni voi alkaa kulkunsa joko edellisen äänen
alku-sävelestä tahi eri kohdasta sävelasteikkoa; siitä
riippuen sanotaan k:n käyvän unisonossa,
oktaavissa, kvintissä, sekunnissa tahi muussa
intervallissa. — 15:nnen ja 16:nnen vuosis.
alankomaalaiset kuorosäveltäjät kehittivät
k.-sävellystek-niikkaa hämmästyttävän pitkälle. Koska sen
vaatima sävelkulun orjallinen tarkkuus kuitenkin
usein tuntuvasti ehkäisee sävellyksen tunnelman
vapautta, on sen käytäntö sittemmin melkoisesti
syrjäytynyt; sen sijalle on enimmiten astunut
n. s. vapaa jäljittely. Bachin koraalialkusoitoissa
tavataan lukuisia kauniita ja tunnelmallisia k :eja.
Aivan yksinkertaisia lyhyitä k:eja käytetään
lasten koululauluissa; ne ovat mitä paraimpia
keinoja korvan totuttamiseksi moniääniseen lauluun.

7. K.

Kaaos (kreik. Khaos, lat. Chaos), kreik.
kosmologiassa rajaton, ammottava alkukuilu, joka oli
olemassa ennen luotuja kappaleita, mutta johon
sisältyivät kaiken olevaisuuden idut. Hesiodoksen
Theogonian mukaan K:sta syntyivät Erebos
(Alkupimeys) ja Nyks (Yö), joista edelleen
saivat alkunsa Aither (Ilmapiiri) jaHemera (Päivä).
— K. merkitsee usein sekasortoista ainejoukkoa
tai hämminkiä. E. R-n.

Kaapeli (lat. capulus = ripa, < capere =
tarttua käsin). 1. Hampusta tai teräksestä
valmistettu köysi, jolla laivoja
kiinnitetään laituriin. — K a
a-pelikatti, köysien
säilytyspaikka laivassa. — 2. Sähköt.,
maan tahi veden-alainen johto.

[-Sälikölennätinkaa-peli,-]

{+Sälikölennätinkaa-
peli,+} merikaapeli,
monisäikeinen sähköjohto, tehty
guttaperkalla toisistaan
eristetyistä kuparilangoista, joiden
ympärille on kierretty
hamppu-nuoraa ja päällimäiseksi
punottu suojus litteistä
rautanau-hoista. Samantapaisia ovat
maakaapelit, joita käytetään
myös puhelinjohtoja
varten (säikeitä jopa
56 paperi- tahi
ilma-eristäjineen).

Kaapelilaiva,
höyrylaiva, joka on

rakennettu
laskemaan merenalaista [-sähkölennätinkaape-lia-]
{+sähkölennätinkaape-
lia+} ja on varustettu
tarkoitukseen
sopivilla kelalaitteilla [-kierroksenlaskijoi-neen-]
{+kierroksenlaskijoi-
neen+} ja
dynamomet-reineen.

27. Schicrtzbg. Kaapelikeloja.

Rannikkokaapeli ja
sen läpileikkaus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0876.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free