- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1641-1642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaapelinmitta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1641

Kaapelin mitta—Kaari

1642

Kaapelinmitta, merenkulkijain käyttämä
pituusmitta, Saksassa ja Itävalta-Unkarissa = O,i
meripeninkulmaa (solmuväliä) = 185,5 m,
Englannissa = J/s solmuväliä = 231,s: m, Ranskassa = 200 m.

Kaapelirata ks. Köysirata.

Kaappari ks. Kaapparilaiva.

Kaapparikirja, yksityisen laivan päällystölle
myönnetty valtuutus kaappauksen
harjoittamiseen (ks. Kaapparilaiva). R. E.

Kaapparilaiva, yksityinen laiva, joka
sotaa-käyvän valtion hallituksen antaman valtuutuksen
nojalla ajaa takaa vihollisvaltion kauppalaivoja
(ja myöskin sotakieltotavaraa kuljettavia
puo-lueettomain valtioitten laivoja). Huhtikuun 16 p.
1856 tehdyllä Pariisin merioikeusjulistuksella
melkein kaikki merivaltiot sopivat aikaisemmin
yleisesti käytetyn kaappauksen poistamisesta, ja
tämän periaatteen mukaisesti ovat sittemmin
toimineet nekin valtiot (m. m. Pohjois-Ameriikan
Yhdysvallat ja Espanja), jotka eivät ole
julistukseen yhtyneet. Ainoastaan sotalaivoja voidaan
siis nykyänsä käyttää vihollisvaltion alamaisille
kuuluvien laivojen anastamiseen. R. E.

Kaappausoikeus, yksityislaivoille myönnetty
valtuutus sodassa vallata vihollislaivoja tai n. s.
sotakieltotavaraa kuljettavia neutraalisia laivoja.
Tällaisella valtuudella hallitukset entisaikoina
usein varustivat yksityisiä laivoja. V. 1856
tehdyn Pariisin merioikeusjulistuksen kautta
kaappaus kiellettiin sopimusvaltioitten kesken. Tähän
sopimukseen ovat nyttemmin kaikki sivistysvaltiot
yhtyneet (Yhdysvallat ja Meksikko vasta 1909).—
Aivan toinen asia on, että merisodassa
sotalaivat saavat anastaa eli vallata vihollisvaltion
alamaisille kuuluvaa yksityisomaisuutta, jota
kuljetetaan vihollislaivassa. Tähän kuuluvia tärkeitä
kansainvälis-oikeudellisia kysymyksiä on
käsitelty ja osittain ratkaistu toisessa
rauhankonferenssissa (1907) sekä Lontoon
merioikeuskonfe-renssissa (1909). Lontoon julistuksessa lausutaan
m. m., että vihollislaivassa olevain tavarain
vihollis- taikka puolueettomuusominaisuuden
määrää tavaran omistajan vastaava ominaisuus.
Tällaisen laivan taikka tavaran anastamisen
oikeutuksesta päättää lähinnä asianomaisen sotalaivan
kotimaan tuomioistuin, mutta sen päätökseen
voidaan hakea muutosta Haagissa olevassa (1907
perustetussa) „priisituomioistuimessa" (cour
internationale des prises). R. E.

Kaara (amer. suom., < engl. car), vaunut.

Kaarela, majatalo Kittilän kirkonkylän
pohjoispuolella. Talvitie kirkolle 18,7 km; vesitie
26,7 km.; Kulkuuiemeen 17,6 km. L. H-ncn.

Kaarevuudenmittari, koje, jolla voi mitata
joko ohuen levyn paksuuden tai pallon säteen, esim.

valo-opillista linssiä
rajoittavan
pallonpin-nan säteen. K. seisoo
kolmella jalalla(ks.
kuvaa), joiden päät
määräävät tasasivuisen
kolmion kärkipisteet.
Yhdensuuntaisesti jalkojen kanssa kulkee
kojeen keskitse
hieno-kierteinen, asteikkole-vyä (k) kantava ruuvi
(s). Ruuvi kierretään
ensiksi niin, että sen

kärki on samassa tasossa kuin jalkojen kaunat,
mikä on helposti saavutettavissa, jos k.
asetetaan sileälle lasilaatalle. Levyn ja sen vieressä
olevan pystyasteikon (h) keskinäinen asema
havaitaan. Sitten k. lasketaan seisomaan sen
pallon pinnalle, jonka säde R on mitattava, ja ruuvia
kierretään, kunnes sen huippu juuri koskettaa
tätä pintaa. Havaitsemalla jälleen asteikkojen
asemaa saadaan korkeus k siinä pallosegmentissä,
jonka k:n jalkojen kantapisteiden määräämä taso
leikkaa pallosta. Jos leikkausympyrän säde on r,
niin R saadaan kaavasta r2 = k (2R—k). U. S:n.

Kaari, lakit., ruots. balk. Tällä nimityksellä on
jo ammoisista ajoista nimitetty Ruotsin ja
Suomen lain pääosastoja. Mistä tämä nimitys johtuu,
on epävarmaa, mutta jo vanhimmissa Islannin ja
Norjan laeissa on osastoja, joita nimitetään
nimellä balk ja Ruotsin maakuntalaeissa on
täydellinen kaarijako olemassa; ainoastaan
Gotlannin laki ei tätä jaoitusta tunne, yhtä vähän kuin
vanhimmat Ruotsin kaupunkioikeudetkaan,
nimittäin Bjärkön oikeus ja Visbyn
kaupunginlaki. (Suomeksi kaari sanaa käyttää jo herra
Martti, jota vastoin Ljungi Tuomaanpojalla on
meno). Ensimäisenä osastona kaikissa
maakuntalaeissa on kirkkokaari, mutta muuten on
kaari-jako enemmän tai vähemmän erilainen eri laeissa.
— Kun sitten maakuntalakien ja vanhimpain
kaupunkioikeuksien sijaan tulivat yleinen
maanlaki ja yleinen kaupunkilaki, järjestettiin
näidenkin lakien sisällys osastoihin, joita nimitettiin
kaariksi. Vanhimmassa yleisessä maanlaissa,
nimittäin kuningas Maunu Eerikinpojan maanlaissa
(v;lta 1347) on 14 kaarta: kuninkaan-, naimis-,
perintö-, maa-, rakennus-, kauppa-, käräjä-,
rauha-vala-, valtiorikos-, tahallisen tapon,
tapaturma-tapon, tahallisen haavoittamisen, tapaturmaisen
haavoittamisen ja varaskaaret. Maunu
Eerikinpojan kaupunkilaissa on oikeudenkäyntikaaren
nimenä raastuvanoikeuskaari, jotapaitsi siihen on
lisätty meriasiain kaari (skeppsmälabalk).
Kuningas Kristofferin maanlaissa (v:lta 1442) on
sama kaarijako kuin vanhemmassakin maanlaissa.
Sekä yleisestä maan- että kaupunkilaista puuttuu
kirkkokaari, koska sen sisällyksestä ei päästy
yksimielisyyteen. — Nykyisessä lakikirjassa, 1734
v:n laissa, on kaarijako niinikään säilytetty.
Tämä laki eroaa kaarijakonsa puolesta
vanhemmista lakikirjoista ensiksi siinä, että
kuninkaan-kaari on jätetty kokonaan pois, koska sen
sisällys sisältyy muihin erityisiin lakeihin, ja että
vanhat kriminaalikaaret on yhdistetty yhdeksi
rikoskaareksi. Sitäpaitsi on rikoskaaren rinnalle
laadittu erityinen rangaistuskaari, joka koskee
rangaistusten täytäntöönpanoa, sekä vielä lisätty
n. s. ulosottokaan. Näin ollen 1734 v:n laki
käsittää seuraavat kaaret: naimis-, perintö-, maa-,
rakennus-, kauppa-, rikos-, rangaistus-,
ulosottoja oikeudenkäymiskaaret. Rikos- ja
rangaistus-kaaret on sittemmin kumonnut joulukuun 19 p.
1889 annettu Suomen suuriruhtinaanmaan
rikoslaki ja ulosottokaaren sijaan tullut ulosottolaki
joulukuun 3 p:ltä 1895. Muut kaaret ovat vielä
yleisen lain pääosastoina voimassa, vaikka tosin
niittenkin useat säännökset myöhempi
lainsäädäntö on kumonnut tai muuttanut. O. K:nen.

Kaari, rakennustaiteessa holvien ja
muuriauk-kojen käyristysviiva; muuriaukkojen holvattu
päätösrakenne; holvipintoja kannattaa holvi-

Kaarevuudenraittari.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0877.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free