Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarilamppu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1651
symykseen sisävalaistuksena. Ulkovalaistuksena,
katuvalaistuksena (ks. t.) se on erittäin laajalle
levinnyt ja erinomainen siellä, missä tarvitaan
suuria valomääriä. Toisin paikoin, varsinkin
pienemmissä kaupungeissa, tunkevat sen tälläkin
alalla uudet metallilankakekkulamput syrjään.
Vielä mainittakoon, että kaarivalo on erittäin
herkkä virranvoimakkuuden vaihteluille. Tämän
ominaisuutensa perusteella se voidaan saada
puhumaan, laulamaan ja soimaan, ja sentähden
puhutaankin puhuvasta, laulavasta ja soivasta
valokaaresta eli kaarilampusta ja
valokaaripia-nosta. Mutta ei siinä kyllin; sitä tutkimalla
on johduttu langattomaan puhelimeen ja
langattomassa sähkötyksessäkin tulee valokaari
kysymykseen. [Biscan, „Die Starkstromtechnik", Bd.
II; sama, „Die Bogenlampe"; v. Czudnochowsky,
„Das elektrische Bogenlicht"; Herzog &
Feldmann, „Handbuch der elektrischen Beleuchtung";
Hoppe, „Projektierung und Betrieb von
elektrischen Beleuchtungs- und
Kraftübertragungsanlagen"; Strecker, „Hilfsbuch für die
Elektrotechnik"; Zellner, „Die künstlichen Kohlen für
elektrotechnische und elektrochemische Zwecke".]
M. H-h-o.
Kaarilamppuhiilet. Kaarilampuissa käytetyt
elektrodit, joiden välille valokaari syntyy. Niitä
on kolme päälajia: homogenisia, jotka ovat
kauttaaltaan samanlaisia, sydänhiiliä, onttojen
hiilien sydän on täytetty pehmeämmällä
hiilijauho-ja metallisuolasekoituksella ja tehohiiliä, jotka
valomäärän lisäämiseksi ja valon värjäämiseksi
ovat inpregnoidut metallisuoloilla. ks.
Kaari-lamppu. M. H-h-o.
Kaarilamppuvastus, vastus, jota käytetään
sarjaankytkettynä itse lampun kanssa
kaarilam-pun jännityksen ja siis samalla valon
tasoittamiseksi. ks. K a a r i 1 a m p p u.
Kaariliekki ks. K a a r i 1 a m p p u.
Kaarimarssi ks. Järjestysliikkeet.
Kaariminuutti ks. Minuutti.
Kaarina 1. Nummi (ruots. S:t Karins 1.
Nummis). 1. Kunta. Turun ja Porin 1.,
Piikkiön khlak.,
Piikkiö-Kuusluoto-Kaarina-Kaksker-ran nimismiesp. Kirkolle Turun rautatienasemalta
3 km; pinta-ala 70,4 km2, joista viljeltyä maata
2,838 ha (1901); 51 % manttaalia, talonsavuja 77,
torpansavuja 43, muita savuja 1,737 (1909) ;
1,625 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 290 ja teollisuutta 605 (1901), 4,645
as. (1908), joista 2,s % ruotsinkielisiä (1900); 321
hevosta, 1,155 nautaa (1908). — Kansakouluja
6, kaikki suomenk. Teollisuuslaitoksia: Suomen
polkupyörätehdas (K. E. Merilä), Pispalan
vaunutehdas, Åbo järnmanufaktur a.-b., Hälisten
luu-jauho- ja saippuatehdas sekä mylly. —
Muinaismuistoja: Lemun ja Uittamon patterit. — 2.
Seurakunta, keisarill., Turun arkkihiippak.,
tuomiorovastik. — Suomen vanhimpia seurak.,
oma kirkko jo 1309; 1616-1812 oli Turun
tuomiokirkon ruots. seurak. anneksina ja 1812-30 Turun
akatemian prebendinä. [A. Björk,
„Muinaismuistoja Piikkiön khlak. Nummen 1. S:t Kaarinin
pitäjässä ynnä Kakskerran kappelissa" (Suom
muinaismuist.-yhd. aikak. VIII, siv. 2).]
L. H-nen.
Kaarina Hannuntytär ks. Gyllenhjelm.
Kaarina Maununtytär ks. Katariina, 4,
Ruotsin kuningattaria.
1652
Kaarisilta ks. Silta.
Kaarisolki ks. Solki.
Kaarivalo ks. Kaarilamppu.
Kaarle 1. Kaarlo (mysaks. Char ai, saks. ja
ruots. Karl = mies, latinoituna Carolus, ransk. ja
engl. Charles, it. Carlo, esp. Carlos),
germaanilainen miehennimi.
Kaarle Fredrik (1728-1811), Badenin
suurherttua, tuli 1738 Baden-Durlachin
rajakrei-viksi, sai 1771 lisäksi Baden-Badenin, menetti
vallankumouksien johdosta 1796 Reinin vasemmalla
rannalla olevat alueensa, mutta sai sittemmin
korvaukseksi useita alueita Reinin itäpuolella,
Kons-tanzin hiippakunnan, Pfalzin y. m., korotettiin
1803 vaaliruhtinaaksi ja 1806 suurherttuaksi. K.
oli sivistynyt ruhtinas ja hallitsi maitansa
valistusajan henkeen; poisti maaorjuuden 1783; hän
oli erityisesti perehtynyt fysiokraattien oppiin ja
teki onnistumattoman kokeen heidän
ehdottamansa verojärjestelmän toteuttamiseksi kolmessa
Badenin kunnassa; julkaissut „Abrégé des
prin-cipes de 1’économie politique" (1772). J. F.
Kaarle, Braunschweigin herttua, ks. Karl
Wilhelm Ferdinand.
Kaarle Rohkea (ransk. Charles
leTémé-r a i r e) (1433-77), Burgundin herttua, ennen
isänsä kuolemaa tunnettu nimellä Charolai s’n
kreivi, rohkea ja uljas ritari, mutta kiihkeä ja
itsepäinen, lahjoiltaan keskinkertainen, rupesi
johtamaan Ranskan suurvasallien Ludvik XI:tä
vastaan tekemää „yhteishyvän liittoa" (ligue du
hien piiblic) 1465, hyökkäsi Ranskaan, taisteli
Montlhéryn luona, jonka jälkeen tehtiin S
^Maurin rauha. Perittyään isänsä Filip Hyvän
kuoltua 1467 Burgundin maat, hän tahtoi muodostaa
Ranskan ja Saksan välille Burgundin
kuningaskunnan, johon Lothringen, Sveitsi ja
Etelä-Ranskakin oli liitettävä. Kun Lüttichin
kaupunkilaiset olivat ryhtyneet Ranskan kuninkaan
yllyttä-minä kapinaan piispaansa vastaan, otti hän
kavaluudella Ludvik XI:n vangiksi ja pakotti hänet
Peronnen sopimukseen. K. joutui taisteluun
kaikkien naapuriensa kanssa valloitushalunsa
johdosta; valloitettuaan 1475 Lothringenin hän
lähti sveitsiläisiä vastaan, jotka olivat
voittaneet hänen sotajoukkonsa 1474 Héricourfin
luona, mutta joutui tappiolle Granson’in luona
1476 ja Murtenin luona sam. v.; kaatui 1477
Nancyin luona, jonka hän tahtoi uudelleen saada
valtaansa. [Barante, „Histoire des ducs de
Bour-gogne"; Rodt, „Die Kriege Karls des Kühnen";
Toutey, „Charles le Téméraire et la ligue de [-Con-stance".]-] {+Con-
stance".]+} K. O. L.
Kaarle (engl. Charles), Englannin ja
Skotlannin kuninkaita:
1. K. I (1600-49), Jaakko I:n toinen poika,
tuli vanhemman veljensä Henrikin kuoltua
Walesin prinssiksi ja 1625 kuninkaaksi. Hän oli
uuttera, lahjakas ja miellyttävä, mutta
itsepäinen ja omavaltainen sekä juonikas ja petollinen;
ja koska hän Stuartien tapaan harrasti
itsevaltaista kuninkuutta, joutui hän pian ankaraan
riitaan parlamentin kanssa, joka ei tahtonut
myöntää hänelle veroja. Kun hänen suosikkinsa
Buckingham oli murhattu (1628), hallitsi K. 11
vuotta ilman parlamenttia, käyttäen
neuvonantajanaan Wentworthia, joka korotettiin Lord
Straffordiksi (ks. t.), ja kirkollisissa asioissa
arkkipiispa Laudia. Mutta kun hän 1637 rii-
Kaarilamppuhiilet— Kaarle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
