- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1657-1658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarle ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

16Ö3

Kaarle

1658

ehtoisista lahjoista y. m.; veroja ei ollut, vaan
sen sijaan persoonallisia suorituksia; täytyi esim.
toimittaa hallitsijalle ja hänen seurueelleen
ylläpitoa matkoilla.

Voimakas oli K:n sivistyksen harrastus;
varttuneella iällä hän innokkaasti koki korvata
tietojensa puutetta esim. latinaa ja kirjoitustaitoa
oppimalla. Hän kokosi ympärilleen aikakautensa
etevimmät oppineet; näiden joukossa olivat
anglo-saksilainen Alkuin ja langobardilainen Paulus
Diaconus. Heistä tuli sen koulun etevimmät
opettajat, jonka K. perusti hoviinsa; sen oppilaita
taas olivat Angilbert, runoilija ja valtiomies,
sekä Einhard, K:n elämäkerran kirjoittaja.
Useita muita kouluja perustettiin luostarien ja
tuomiokirkkojen yhteyteen. K. koetti herättää
henkiin klassillista sivistystä; hänen jälkeensä
tosin seuraa taas rappeutumisen aika, mutta
hänen ansiostaan joku yhteys muinaisuuden
kulttuurin kanssa kuitenkin .säilyi, josta uusi kehitys
voi alkaa. K. suosi sen ohessa myös oman
kansansa henkisiä tuotteita; hän antoi koota vanhoja
germaanilaisia sankarilauluja, joka kokoelma
kuitenkin on joutunut hukkaan. Sivistyksen
kannattajaa, pappissäätyä, K. suosi, mutta vaati siltä
paljon eikä alentunut sen välikappaleeksi. —
Rakennustaidetta K. erityisesti harrasti: hän teetti
suuria kirkko- ja linnarakennuksia, kuten
Nim-wegeniin, Ingelheimiin ja varsinkin Aacheniin.
Paraiten hän viihtyi näillä seuduin,
frankkilais-ten vanhassa emämaassa; varsinaista
pääkaupunkia ei hänellä ollut. — Yksityisessä elämässään K.
myös yleensä säilytti kansansa vanhat tavat;
hänen hovielämässään huomataan kuitenkin myös
roomalaista ja bysanttilaista vaikutusta. Kauas
kuului hänen maineensa; vieraat ruhtinaat
tavoittivat hänen ystävyyttään, kuten kalifi HärOn
arrasld. — K. oli ruumiiltaan terve, voimakas ja
karaistunut, ulkomuodoltaan komea ja
kunnioitusta herättävä. Hänen elintapansa olivat
yksinkertaiset ja kohtuulliset. K. oli uskonnollinen sen
ajan käsityksen mukaan; luonteeltaan hän oli
kiivas ja intohimoinen. — Hän oli neljästi
naimisissa ja hänellä oli useita jalkavaimoja.
Ensimäi-sen puolisonsa, langobardein kuninkaan
Deside-riuksen tyttären, hän hylkäsi; toisesta
puolisostaan, Hildegardista, hänellä oli viisi poikaa ja
kolme tytärtä. Pojista jäi kolme eloon, joista
Kaarle määrättiin isänsä seuraajaksi, Pippin
Italian ja Ludvik („Hurskas") Akvitanian
kuninkaaksi. Mutta kun ensinmainitut kuolivat 811 ja
810, tuli Ludvik ainoaksi perilliseksi ja isänsä
seuraajaksi. K. haudattiin rakentamaansa
Aachenin tuomiokirkkoon. Fredrik I:n toimesta paavi
julisti hänet pyhäksi 1164.

K. on valtavasti vaikuttanut myöhempäin
sukupolvien mielikuvitukseen; heidän käsityksessään
hänestä tuli mahtavan ja urhoollisen, viisaan ja
hurskaan hallitsijan ihannekuva. Hän esiintyy
saksalaisten, ranskalaisten, alankomaalaisten ja
italialaisten y. m. kansojen sadustossa; hänen
sankaritekojensa määrää lisättiin uusilla,
mielikuvituksen luomilla. Ranskalainen ja
provence-lainen runous käsitteli varsinkin K:n taisteluja
arabialaisia vastaan, kuten kuuluisa Rolandin
laulu (Chanson de Roland). Saksassa ja Italiassa
mukailtiin suurimmaksi osaksi ranskalaisia
esikuvia. vrt. Kaarlentarusto. [Einhard,
„Vita Caroli Magni"; Abel, „Jahrbücher des frän-

kischen Reichs unter K. dem Grossen"; Mombert,
„History of Charles the Great"; Paris, „Histoire
poétique de Charlemagne"; Davis, „Charlemagne";
Ketterer, „K. der Grosse u. die Kirche"; Ohr,
„Die Kaiserkrönung K:s des Grossen".]

2. K. (II) Kaljupää (823-77),
Länsi-Fran-cian 1. Ranskan kuningas v:sta 843, keisari v.sta
875, Ludvik Hurskaan poika, sai 829
Aleman-nian, josta aiheutui Ludvikin riita hänen
ensi-mäisestä aviosta syntyneitten poikainsa kanssa,
sekä myöhemmin suurimman osan
Länsi-Fran-ciaa. Kun Ludvikin kuoltua 840 hänen
vanhin poikansa, keisari Lothar, vaati koko
valtakunnan, teki K. 841 liiton toisen
velipuolensa Ludvik Saksalaisen kanssa; Lothar
voitettiin Fontenoyn tappelussa ja pakotettiin
Ver-dunin sovintoon 843. K. sai siinä pitää
Länsi-Francian (Akvitanian, Septimanian ynnä
Espanjan rajamaan, Länsi-Burgundin, Neustrian,
Bre-tagnen ja Flanderin). — Normannien
hävityksistä K. pääsi vapaaksi vain veroa maksamalla.
V. 870 tapahtui Lothar II:n kuoleman jälkeen
uusi jako Mersenissä K:n ja Ludvik Saksalaisen
välillä: K. sai lisäksi Etelä-Friislannin sekä
Maasiu, Ourthen, Moselin ja Rbönen
länsipuolisen alueen. — K. turvautui etupäässä hengellisiin,
jotka kannattivat häntä maallisia vasalleja
vastaan. Ludvik II:n kuoltua paavi kruunasi K:n
keisariksi ja hänet tunnustettiin Italiankin
hallitsijaksi 876, mutta hänen yrityksensä anastaa
Itä-Francia Ludvik Saksalaisen kuoltua sam. v.
ei onnistunut; kuoli palatessaan toiselta
Italian-retkeltään. [Lot ja Halphen, „Le règne de
Charles le chauve".]

3. K. (III) Paksu (839-888),
Frankkilais-valtakunnan hallitsija 885-87 (keisari v:sta 881),
Ludvik Saksalaisen nuorin poika, sai 876 jaossa
veljiensä Karlmannin ja Ludvikin kanssa
Aleman-nian ja Elsassin ja peri veljiensä kuoltua (880 ja
882) heidänkin maansa (Baierin, Saksin ja
Lothringenin). Paavin avuksi kutsumana hän sai
Italian 879 ja keisarinkruunun 881, ja 885
Länsi-Franciankin suurmiehet valitsivat hänet
kuninkaaksi, joten hän jälleen yhdisti melkein koko
Kaarle Suuren valtakunnan. Mutta K. oli
kivu-loinen ja kyvytön. Hän osti kaksi kertaa
rahalla rauhan normanneilta, jotka m. m.
piirittivät Pariisia 885-86, ja oli vasalleista kokonaan
riippuvainen. Valtakunnassa syntyi yleinen
tyytymättömyys, ja kun Arnulf, Karlmannin
äpärä-poika, ryhtyi kapinaan setäänsä vastaan sekä
anasti Saksan kruunun, luopuivat vasallit K:sta
8S7, joka pian senjälkeen kuoli. Ranska ja Italia
valitsivat myös omia hallitsijoita, ja Kaarle
Suuren valtakunta hajaantui lopullisesti. G. 11.

Kaarle (1744-1836), H e s s e n-K a s s e 1 i n
maakreivi, tansk. sotamarsalkka, sai
kasvatuksensa Tanskan hovissa, asettui pysyväisesti tähän
maahan; oli läheisissä sukulaisuussuhteissa
Tanskan kuningasperheen kanssa ja yleni
korkeimpaan sotilasarvoon; oli v:sta 1769 Slesvigin ja
Holsteinin käskynhaltijana ja v:sta 1834 yhteisen
Slesvig-holsteinilaisen hallituksen
ylipresident-tinä; johti sitä sotajoukkoa, joka 1788 hyökkäsi
Norjasta Bohuslääniin, mutta teki pian aselevon
ja peräytyi takaisin Norjaan; oli innokas
vapaamuurari ja tieteiden harrastaja; kirjoittanut m.
m. „Mémoire sur la campagne de 1788 en Suède"
(1789), „Mémoire de mon temps" y. m. J. F.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0885.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free