- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1661-1662

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarle ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

16Ö3

Kaarle

1662

911. Normannit pysyivät siitä asti rauhallisina.
V. 922 Ranskan ylimykset nousivat häntä
vastaan kapinaan ja asettivat kuninkaaksi Eudon
veljen Robertin. Tämä kaatui 923, mutta K.
joutui tappiolle taistelussa, ja ylimykset
huusivat Robertin kuoltua tämän vävyn Burgundin
Rudolfin kuninkaaksi. Pian tämän jälkeen K.
joutui vastustajainsa vangiksi eikä vapaaksi
päästyäänkään saanut kruunuansa takaisin.

4. K. IV Kaunis (1294-1328), Filip VI :n
Kauniin poika; tuli kuninkaaksi 1322, sen jälkeen
kuin hänen 2 vanhempaa veljeään, Ludvik ja
Filip, olivat , kuolleet. Hallitsi omavaltaisesti,
mutta pani Ranskan hallinnossa toimeen
muutamia hyödyllisiä parannuksia. Häneen sammui
Kapetingien suvun vanhin haara miehen
puolelta.

5. K. V V i i s a s (1337-80), Juhana Hyvän poika.
Kun Juhana joutui Poitiers’n taistelussa 1356
vangiksi, ryhtyi K. hallitukseen ja kutsui sam. v.
valtiosäädyt Pariisiin saadaksensa ne
myöntämään tarvittavat rahat. Porvaristo otti
kuitenkin itse johdon käsiinsä, Étienne Marcel
etunenässä, ja nuori dauphin joutui varsin
tukalaan asemaan. Täydellinen anarkia puhkesi
Ranskassa, kun talonpojat nousivat taisteluun
herrojansa vastaan (la j a c q u e r i e-kapina). K:n
onnistui kuitenkin pian kukistaa
vallankumoukselliset ainekset. Hän teki 1360 Brétigny’n
rauhan Englannin kanssa. Isänsä kuoltua 1364 K.
nousi valtaistuimelle. K. oli itse ruumiillisesti
heikko ja vailla sotaista kykyä, mutta hänellä
oli etevä sotapäällikkö, Bertrand du Guesclin,
joka Calais’ta lukuunottamatta valloitti
Englannilta takaisin kaikki ne alueet, mitkä Ranska
molempien edellisten kuninkaiden aikana oli
kadottanut. Maassa K. ylläpiti tarmokkaasti
järjestystä. Ollen, samoin kuin edeltäjänsäkin,
despootti luonteeltaan hän ei enää kutsunut koolle
säätyjä ja määräsi mielivaltaisesti uusia veroja;
suosi oppineita ja taiteilijoita ja perusti
Pariisin kuninkaallisen kirjaston.

6. K. VI Rakastettu 1. Mielipuoli
(1368-1422). Hänen alaikäisenä ollessaan hänen
setänsä, Anjou’n Ludvik, Berry’n Juhana ja
Burgundin Filip Rohkea taistelivat vallasta; tuli
täysikäiseksi 1382, mutta vasta 1380-luvun
lopulla hän vapautui setiensä vaikutuksesta.
Parempi asiaintila oli tämän jälkeen
syntymäisil-lään Ranskassa, kun K. eräällä sotaretkellä
Bre-tagneen äkkiä tuli mielipuoleksi. Hän parani
tosin lyhyeksi aikaa, mutta tuli kesällä 1393
taasen mielisairaaksi ja tämä sairaus kesti lyhyillä
väliajoilla hänen kuolemaansa asti. Hänen
sairautensa aikana taisteli vallasta kaksi puoluetta,
burgundilainen ja orleansilainen; lisäksi
Englannin kuningas Henrik V hyökkäsi Ranskaan.

7. K. VII Voitokas (1403-61), Kaarle VI :n
poika; vanhempien veljiensä kuoltua dauphin
1416; liittyi orleansilaiseen puolueeseen, jonka
johtajaksi tuli Armagnacin kuoleman jälkeen
1418. Kun hänen seuralaisensa olivat sovinnon
hierojaisissa petollisesti murhanneet
vastapuo-lueen johtajan, Burgundin Juhanan, teki tämän
poika Filip ja K:n äiti Isabella 1420 engl.
kanssa Troyes’n sopimuksen, jossa K.
syrjäytettiin kruununperimyksestä ja Englannin
kuningas Henrik V tunnustettiin Ranskan
valtaistuimen perijäksi. Henrik V:n ja Kaarle VI :n

kuoltua 1422 taistelu jatkui edellisen pojan,
burgundilaisten tunnustaman Henrik VI: n ja
K:n välillä, jonka hallussa olivat vain Loiren
eteläpuolella olevat alueet. Jeanne D’Arcin
esiintyminen ja kansallistunnon herääminen
ranskalaisissa vaikutti, että K:n onnistui saada
vähitellen takaisin koko Ranska, paitsi Calais’ta,
vaikkakin hän heikkoudellaan enemmän
vahingoitti kuin hyödytti asiaansa. Hän perusti
seisovan sotajoukon, jota ylläpidettiin säätyjen
tätä tarkoitusta varten myöntämällä verolla (la
taille), järjesti finanssi- ja oikeusolot;
raha-asioissa hänellä oli neuvonantajana Jacques
Coeur, jonka ansiot hän palkitsi
kiittämättömyy-dellä, turvasi Ranskan kirkon vapauden
julkaisemalla uuden „pragmaattisen sanktsionin"
(1438); taisteli viimeisinä vuosinaan m. m. omaa
poikaansa Ludvikia vastaan, jonka juonittelut
jouduttivat hänen kuolemaansa.

8. K. VIII Hyväntahtoinen (1470-98),
tuli isänsä, Ludvik XI :n kuoltua 1483 13 vuoden
vanhana Ranskan kuninkaaksi. Toistaiseksi
hallitusta johti hänen sisarensa Anne de Beaujeu.
V. 1485 aatelisto nousi Orléans’in herttuan
johdolla kapinaan, pysäyttääkseen kuninkaanvallan
kasvamista. Vastustus masennettiin kuitenkin
kaikkialla. V. 1491 K. nai Bretagnen Annan,
liittäen siten tämän maakunnan Ranskan
kruunun alueisiin. Anne de Beaujeu vetäytyi tämän
jälkeen hallituksesta syrjään, luovuttaen sen
kuninkaalle. K., jossa oli herännyt halu
seikkailuihin ja ritarillisiin urotöihin, sekaantui nyt
Italian asioihin. Vv. 1494-95 hän teki retken
Italiaan, missä Anjou-suvun oikeuksien
perillisenä valloitti Napoli’n. Hän luopui kuitenkin
äkkiä valloituksestaan, kun useat italialaiset
valtiot, keisari Maksimilian ja Ferdinand
Katolilainen häntä vastaan muodostivat n. s. Venetsian
liigan. K. oli hyväntahtoinen, mutta
vähälahjai-nen hallitsija; häneen sammui Valois-suvun
vanhempi haara.

9. K. IX (1550-74), Henrik II:n ja Katariina
Medici’n poika; tuli veljensä Frans II:n
kuoltua 1560 10-vuotiaana kuninkaaksi; hallitusta
hoiti hänen alaikäisyytensä aikana Katariina
Medici, ja senkin jälkeen, kun K. 13-vuotiaana
oli julistettu täysikäiseksi, hän oli melkein
kokonaan äitinsä turmiollisen vaikutusvallan
alaisena. Hänen hallitusaikanaan aloitettiin
huge-nottisodat ja hän antoi, äitinsä vaikutuksesta,
luvan Pariisin verihäiden toimeenpanoon (1572).

10. K. X (1757-1836), Ludvik XVI:n ja Ludvik
XVIII :n veli, ennen valtaistuimelle nousuaan
A r t o i s’n kreivi. Kun suuri vallankumous
1789 alkoi, siirtyi tämä kevytmielisyydestään
ja irstaisuudestaan tunnettu prinssi ulkomaille
oleskellen Saksassa, Englannissa y. m. ja
yllyttäen muiden emigranttien kanssa Euroopan
ruhtinaita vallankumousta vastaan; teki 1795
engl. laivaston-osastolla onnistumattoman
maihin-nousuyrityksen Vendéen rannikolla. V. 1814 hän
palasi liittoutuneiden kanssa Pariisiin. Otti
Ludvik XVIII:n nimessä haltuunsa hallituksen ja
solmi aselevon liittoutuneiden kanssa.
Napoleonin palatessa 1815 hän pakeni Gentiin. Toisen
restauratsionin jälkeen hän palasi Pariisiin,
mutta ei ottanut Ludvik XVIII:n hallitessa
varsinaisesti osaa valtiolliseen elämään. 67 v:n
vanhana hän seurasi veljeään Ranskan valtaistui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0887.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free