- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1669-1670

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarle ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

16Ö3

Kaarle

1670

kuningas otti omiin käsiinsä sodan
Etelä-Ruotsissa käyttäen neuvonantajinaan muutamia
kokeneita sotapäälliköitä. Useissa taisteluissa, joista
Lundin taistelu v:lta 1676 on huomattavin, hän
voitti tanskalaiset ja pakotti heidät Lundin
rauhaan 1679, jossa Ruotsi ei mitään maa-aluetta
kadottanut. Brandenburgille se sam. v. luovutti
pienen osan Pommeria S:t Germain’in rauhassa.
K:n neuvonantajaksi jo sodan aikana ruvenneen
Juhana Gyllenstjerna^ veljesten Wachtmeisterin
y. m. nuorten lahjakkaiden miesten avulla
ohjattiin nyt valtakuntaa. Ensin vaadittiin
holhooja-hallitus tilille* Tukholman valtiopäivillä 1680;
erityinen toimikunta asetettiin tutkimaan sen
toimia. Sen jälkeen päättivät säädyt, että
peruutusta oli jatkettava entistänsä paljoa
perusteellisemmin. Sitä ajamaan asetettiin erityinen
pe-ruutustoimikunta. Tämän uuden peruutuksen
rinnalla piti jatkaa aikaisempaa neljänneksen
korjausta. Lopuksi päätettiin, ettei kuningas
ollut riippuvainen neuvoskunnasta, vaan sai
kysyä sen mieltä, milloin tahtoi. Niin oli
kuningas ennen näitä valtiopäiviä jonkun aikaa
tehnytkin. Tuntuvaksi vahingoksi nuorelle
kuninkaalle kuoli sam. v. hänen lahjakkain
neuvonantajansa Gyllenstjerna. Mutta uudistukset
hänen viittaamaansa suuntaan jatkuivat edelleen.
V. 1682 valtiopäivillä kuningas yksin sai
lain-säätämisvallan ja peruutuksen jatkamisen
käsiinsä. Tämän jälkeen pantiin hyvin laajalle
ulottuva peruutus toimeen, joka saattoi monet
ennen mahtavat ylimyssuvut köyhyyteen, mutta
tuntuvasti paransi rahvaan aineellista tilaa ja
valtion tuloja. Valtiopäivillä 1682 pantiin
myöskin alkuun ruotujakolaitos, joka muodostui
vähitellen sen kautta, että suuret talot, ratsutilat,
suostuivat verovapauden ehdolla ylläpitämään
ratsuväkeä ja pienet, ruoduiksi yhdistettyinä,
veronsa ohella kustantamaan jalka- ja meriväen.
Laivasto uudistettiin myös ja sen pääsatamaksi
tuli Karlskrona. Hallinto saatettiin parempaan
järjestykseen ja kuninkaasta entistä enemmän
riippuvaksi. Uutta maanlakia valmistettiin K:n
aikana, mutta valmiiksi saatiin vain 1686
ilmestynyt kirkkolaki, joka suuresti lisäsi hallitsijan
valtaa kirkon asioissa. Tämän lain tärkein
määräys oli lukutaidon edistämistä koskeva. K:n
hallitessa vallinnut pitkä rauhan aika oli
elinkeinoille varsin edullinen. Ennen muita edistyi
metalliteollisuus, jota kuningas erityisesti suosi.
Maanviljelys hyötyi uutisasutuksen ja autiotilain
viljelyksen kautta. Maassamme kasvoi tämän
johdosta väestö tuntuvasti kohoten 1695
lähemmäs 500,000 henkeen. Mutta K:n hallituksen
lopussa tulivat vv. 1695-97 ankarat kadot, jotka
suureksi osaksi hävittivät maan varallisuuden
ja vähensivät asukaslukua maassamme vähän
toista sataa tuhatta. Suurella tarmolla K. oli
jälleen luonut hyvän järjestyksen
valtakuntaansa, pannut sotalaitoksen mallikelpoiseen
kuntoon, kukistanut ylimyskunnan ja kohottanut
alemmat säädyt arvoon, osittain
varallisuuteenkin. Mutta onneksi ei valtakunnalle ollut se
melkein yksinvaltainen hallitustapa, jonka hän
oli saanut aikaan. Sen heikot puolet tulivat jo
ilmi hänen poikansa hallitessa. — K. oli 1680
nainut Ulriika Eleonooran, Tanskan kuninkaan
Fredrik III:n tyttären. [Carlson, „Sveriges
historia under konungarne af Pfalziska huset";

Kaarle XII.

Fåhraeus, „Karl XI: s personlighet och
lifsgärning" ja „Sveriges historia intill tjugonde seklet"
6:s osa.] K. R. M.

6. K. XII (1682-1718), kuninkaana 1697-1718,
edellisen poika, sai huolellisen kasvatuksen ensin
äitinsä Ulriika
Eleonooran, sitten etevien
opettajien johdolla. Isänsä
kuoltua 1697 hän peri
14-vuo-tiaana kruunun ja sam. v.
säädyt julistivat hänet
täysi-ikäiseksi. Hän osoitti
harrastusta
hallitusasioi-hin alusta alkaen, mutta
myöskin mielivaltaista
menettelyä, erottaen esim.
isänsä vanhat
neuvonantajat. Sen ohessa hän
kulutti aikaansa
poikamaisissa leikeissä, karhun
jahdeissa y. m., sekä osoitti
suurta anteliaisuutta,
tuhlaten pian isänsä jättämät säästöt.
Naapuri-vallat arvelivat nyt olevan sopivan
tilaisuuden sodan alkamiseen ja ennen menettämiensä
maiden takaisin saamiseen. Venäjän Pietari I,
Puolan August II ja Tanskan Fredrik IV
tekivät liiton ja hyökkäsivät Ruotsin maihin.
Siten alkoi Suuri pohjan sota (ks. t.). K. riensi
ensin sotajoukkoineen Tanskaa vastaan, nousi
maihin Sjællandissa ja pakotti Tanskan
Tra-venthalin rauhaan (1700). Sitten hän meni
Itämeren yli, kulki Narvaan, jota venäläiset
piirittivät, ja voitti heidät (marrask. 20 p. 1700).
Sen enempää venäläisiä ahdistamatta K. meni
Puolaan, voitti August II: n useissa
taisteluissa ja pakotti Puolan valtiopäiväin
valitsemaan kuninkaaksi Stanislaus Leszczynski’n
(1704), ja kun August pakeni perintömaahansa
Saksiin, seurasi K. häntä sinne sekä pakotti
hänet Altranstädtin rauhassa (1706)
luopumaan Puolan kruunusta. Sillä välin
Venäjän tsaari oli valloittanut osan
Itämerenmaa-kunnista; mutta nyt K. tahtoi kukistaa hänet,
aikoen kulkea itse Moskovaan. Tämä retki ei
onnistunut; kova pakkanen ja ruokavarainpuute
tuhosi matkalla hänen sotajoukkonsa eikä
Mazeppa (ks. t.) tuonutkaan hänelle lupaamaansa
apua. Pultavan taistelussa K:n armeia joutui
tappiolle (kesäk. 28 p. 1709) ja kolme päivää
myöhemmin Perevolotsnassa vangiksi. Kuningas
pääsi kuitenkin 400 miehen kanssa pakenemaan
Turkkiin, jossa hän oleskeli Benderissä,
kehoit-taen sulttaania sotaan Venäjää vastaan;
kolmasti se julistettiinkin, mutta K. ei saanut siitä
mitään hyötyä. Kun hän ei lähtenyt pois
turkkilaisten kehoituksista huolimatta, syntyi
kuuluisa Benderin kalabaliikki (1713), jonka
jälkeen K:ea pidettiin Timurtasissa ja
Demoti-kassa. Saatuaan kuulla, että Ruotsissa
kokoontuneet säädyt aikoivat pannan toimeen
hallitusmuodon muutoksen, \lähti hän vihdoin
paluumatkalle (1714), ratsastaen Unkarin ja Saksan
kautta ja saapuen marrask. 11 p. Stralsundiin.
Ruotsin valtakunta oli silloin kurjassa tilassa
ja monien vihollisten ahdistamana; Tanska ja
Puola olivat aloittaneet uudelleen sodan, ja
Preussi sekä Hannover olivat liittyneet Ruotsin
vihollisiin, ruveten valloittamaan Ruotsin Sak-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0891.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free