- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1683-1684

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1681

Kaarne—Kaas

1683

seitsenvuotisen pohjoismaisen sodan aikana
(1563-70) sitä osastoa, joka jäi Kööpenhaminaan.
K. otti osaa rauhanneuvotteluihin 1568-69
Roskildessa ja Ulfsbäckin luona ja 1570
Stetti-nissä sekä 1572 Brömsebron kokoukseen; hoiti
v:sta 1571 kanslerinvirkaa, mutta nimitettiin
vasta 1573 todelliseksi kansleriksi; otti osaa
slesvigiläisten lääninriitaisuuksien selvittämiseen
1580-82. Fredrik II:n kuoltua (1588) K. tuli
Kristian IV:n holhoojahallituksen
puheenjohtajaksi. K. oli oppinut mies ja suojeli varsinkin
Tyko Brahea ja A. S. Vedeliä; toimitutti
julkisuuteen tarkastetun painoksen teoksesta „Jydske
lov" (1590). E. M-a.

Kaase 1. kaaso, morsiamen pukija.

Kaasmarkun verkatehdas (omist.
Karls-marks Fabriks A. B.; pääoma 245,000mk.)
sijaitsee Ulvilan pitäjässä, Kokemäenjoen
oikeanpuoleisessa lisäjoessa, Harjunpäänjoessa
olevan Kaasmarkun kosken (putouskorkeus 3,7 m, n.
100 hevosv.) varrella. Maantie Poriin tai
Friitalan pysäkille. — Perustettu 1863; harjoitti
ensin yksinomaan villankehruuta, laajennettiin 1875
kutomolla ja värjäyslaitoksella; valmistusarvo
(kankaita, huopapeitteitä ja lankaa) 450,000 mk
(1909). Työmiehiä 116 (1909); heillä on
sairas-rahasto (12,500 mk) sekä pieni kirjasto.

E. E. K.

Kaasu. 1. Aine, jolla ei ole — kuten
jäh-meillä ja nestemäisillä — määrättyä tilavuutta.
Kaasu täyttää täydellisesti kuinka suuren ja
minkämuotoisen astian tahansa ja painaa astian
seiniä vastaan, koska se pyrkii laajenemaan.
Ahtaammassa merkityksessä tarkoitetaan
kaasuilla sellaisia aineita, jotka tavallisessa
lämmössä pysyvät 1 atmosfäärin tai jonkunverran
suuremmassakin paineessa kaasumaisina, eivät
siis tiivisty nesteiksi; tällaisia ovat esim. vety,
happi, typpi ja hiilihappo. Aineet, jotka
tavallisissa olosuhteissa ovat jähmeitä tai nestemäisiä,
voivat alhaisemmassa paineessa tai
korkeammassa lämmössä muuttua kaasumaisiksi; niiden
sanotaan silloin muuttuvan höyryksi (esim.
vesi-, alkoholi- ja eetterihöyry). Andrewsin
ehdotuksen mukaan sanotaan kaasumaista ainetta
höyryksi, jos sen lämpötila on kriitillistä
lämpötilaa (ks. alempana) alempi, muuten kaasuksi.
Tämän määrityksen mukaan voidaan höyry
muuttaa nesteeksi ainoastaan kokoonpuristamalla,
kaasua sitä vastoin ei. Vielä joku aika sitten
nimitettiin eräitä kaasuja
permanentti-s i k s i, koska niitä ei voitu muuttaa
nestemäiseen olotilaan. Kun kuitenkin myöhemmin
keksittiin aparaatteja, joissa kaasuja voitiin
kovasti puristaa kokoon ja samalla kovasti
jäh-dyttää, saatiin v:een 1908 mennessä kaikki muut
kaasut tiivistetyksi paitsi helium. — Kun
johonkin astiaan suljetun kaasun tilavuus v
vaihtelee, muuttuu silloin myöskin kaasun paine p;
jos lämpötila pysyy tällöin muuttumattomana,
voidaan paineen ja tilavuuden keskinäinen suhde
ilmaista yhtälöllä pv = p0v0, jossa yhtälössä pn ja
v0 ilmoittavat kaasun painetta ja tilavuutta
alkuperäisissä olosuhteissa. Tämän lain esitti 1662
engl. Robert Boyle sekä jonkun verran
myöhemmin ransk. E. Mariotte, ja nimitetään s;tä
tavallisesti B o y 1 e-M a r i o 11 e n laiksi. Jos
paineen vaihdellessa myöskin kaasun lämpötila
muuttuu, seuraa kaasu Gay-Lussac in lakia,

joka sisältyy yhtälöön pv = p0 v0 — ; tässä ovat

T ja To absoluuttisesta 0-pisteestä laskettuja
lämpötiloja (siis Celsius-asteet lisättyinä 273:11a).
Ylläolevat lait soveltuvat aivan tarkkaan vain
ideaalisille kaasuille; todellisuudessa
havaitaan pikku poikkeuksia, joita ei
kuitenkaan tarvitse ottaa lukuun. Kun kaasut
lähenevät tiivistymistilaansa, tulee poikkeus
suuremmaksi. — Boyle-Mariotten ja Gay-Lussacin
lakeja sekä Avogadron lakia (ks. t.)
nimitetään yhteensä kaasulaeiksi. Ne kaikki

kolme voidaan esittää yhtälöllä pv = O,osu T;

tässä ilmoittaa m tutkittavan kaasun paljoutta
grammoissa, p painetta (atmosfääreissä), v
tilavuutta litroissa, M kaasumaisen aineen
molekyli-painoa ja T absoluuttista lämpötilaa. Yksi
grammamolekyli (m = M) mitä kaasua tahansa
on siis 0°C ja 1 ilmakehän paineessa
tilavuudeltaan 22,S2 litraa. — Kaasujen
ominaispaino ilmoitetaan tavallisesti vertaamalla
kaasun painavuutta ilman painoon. — Jos kaksi eri
kaasuilla täytettyä astiaa tulee toistensa yhteyteen,
diffundeer aavat kaasut toisiinsa,
kunnes ne ovat tasa-aineisesti sekoittuneita.
Kaasu-seokset seuraavat D a 11 o n i n lakia (1802),
jonka mukaan kaasun paine on riippumaton siitä,
täyttääkö se yksin astian vai onko se
sekoittuneena toiseen kaasuun; paine astian seiniä
vastaan on siis — jos astiassa on eri kaasuja —
summa noiden eri kaasujen paineista 1. n. s.
partsiaalipaineista. — Kaasut liukenevat
1. absorbeerautuvat nesteisiin, toiset enemmän,
toiset vähemmän (ks. Absorptsioni). Kaasut
voivat tiivistyä jähmeiden kappaleiden pinnoille (ks.
Adsorptsioni). — N. s. van der W a a 1-

sin yhtälö (p -f-^-j (v—b) = RT esittää tay-

i

dellisemmin kuin yhtälö pv = 0,osis — T paineen,

tilavuuden ja lämpötilan välisen suhteen; van
d. W:n yhtälössä R konstantti on sama kuin
T:n koeffisientti tässä toisessa yhtälössä; o ja
b ovat kullekin kaasulle kuuluvia ominaisia

konstantteja; termin voidaan selittää
esittävän kaasumolekylien välistä vetovoimaa, jonka
havaitsivat kokeissaan Joule ja W. Thomson
(1852); he näyttivät, että kaasu jäähtyy
laajetessaan, vaikkei silloin tulisi toimitetuksi
ulkonaista työtäkään (tähän jähtymiseen
perustuvat esim. nykyiset nestemäisen ilman
valmistusmenetelmät). Van der Waalsin yhtälö soveltuu
myöskin kaasujen kondenseerauksen
selittämiseen. Määrätyn lämpötilan, n. s.
kriitillisen temperatuurin yläpuolella ei eri
aineita voida tiivistää nesteeksi eikä jähmeäksi,
vaan ne pysyvät kaasumaisina olipa paine kuinka
suuri tahansa. — N. s. kineettinen
kaasuteoria selvittää paljon kaasujen fysikaalisia
ominaisuuksia. Tämä teoria olettaa, että kaasut
ovat kokoonpantuja yhtäläisistä, pienen pienistä
osasista (molekyleista), jotka alati liikkuvat.
Molekylien liike tulee kuitenkin häirityksi, kun
ne kohtaavat toisiaan. Tavallisesti oletetaan
kaasun molekylien olevan kimmoisia, pallomaisia
hiukkasia. Kaasun paineen astian seiniä vastaan
selitetään johtuvan molekylien sysäyksistä. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0898.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free