Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaasueetteri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1687 Kaasumyrkytys—Kaasuöljy 1688
levyastian sisällä on kierrettävä toinen, samoin
silinterinmuotoinen levyrumpu, joka väliseinillä
on jaettu neljään
osastoon A, B, C ja D,
varustetut kukin kahdella
aukolla a ja a’, b ja b’
j. n. e., siten, että kun
toinen aukko on
vesipinnan yläpuolella on
toinen aina vedessä. Kaasu
tulee putkesta T
sisäpuolisen astian keskelle,
virtaa aukoista a-d vuoroin
osastoihin A-D sekä, kun
rummun pyöriessä nämä aukot ovat joutuneet
veden alle, aukoista a’-d’ ulosmenoputkeen M.
Kuvassa osasto B on juuri täyttymässä, C:ssä
täyttyminen alkaa, A tyhjenee, D on jo melkein tyhjä.
Kullakin kierroksella tulee joka osasto kerran
täyttymään ja tyhjenemään, ja kun siis
iskun-lukijasta (ks. t.) nähdään kierrosten luku,
voidaan laskea k:n läpi kulkenut kaasumäärä.
Todellisuudessa aukot a-d ja a’-d’ eivät ole
rummun vaippapinnoissa, kuten kuva 1 esittää, vaan
päätypinnoissa,
jolloin aukot saadaan
suuremmiksi;
toiminta on kuitenkin
kuvan 1 mukainen.
Märän k:n päävika
on siinä, että
mittarissa oleva vesi
vähitellen haihtuu. Kun
vesipinta laskeutuu,
tulee kaasun
täyttämä tila isommaksi,
jota vastoin k.
ilmaisee ainoastaan
rummun kierrosten
luvun, siis
kaasulaitoksen vahingoksi
näyttää kovin pienen kaasumenekin. Tämän
seikan korjaamiseksi käytetään sellaista
sovitusta, että k:n sisällä on koho, joka
vesipinnan laskeutuessa vaikuttaa kuristusventtiiliin,
joka pienentää sisääntulevan kaasumäärän sekä,
jos vesi liiaksi vähenee,
kokonaan sulkee
tuloputken. Sitäpaitsi täytetään
k. aika ajoin. Toinen
vaara on jäätyminen; k.
on tämän mahdollisuuden
ehkäisemiseksi pidettävä
Kura 3.
I tarpeeksi lämpimässä paikassa. Märkää k:ia
käytetään nykyään melkein yksinomaan
asemamitta-rina, mittaamaan koko sitä kaasumäärää, mikä
lasketaan kaasulaitoksesta putkiverkkoon (kuva 2 ;
TF on vesisuihku, joka alinomaa saa vuotaa k:iin,
joten vesipinta pysyy samalla korkeudella). —
Kuivan k:n esittävät kuvat 3 ja 4. Kaasu
virtaa putkien A ja B kautta suljettuun
kammioon C, josta se kahden tasapintaluistin D
kautta johdetaan palkeisiin ja F3; kun
toinen täyttyy, niin toinen tyhjenee, jolloin kaasu
putkien G ja H kautta virtaa
käyttöpaikkaan. Palkeitten liike
johdetaan pystyakselien I
välityksellä iskunlukijaan Z.
Kuiva k. on varmempi ja
keveämpi kuin märkä, mutta
myöskin kalliimpi. — Viime
aikoina on ruvettu
käyttämään n. s. automaatti-k:eita,
jotka laskevat vissin
kaasu-määrän kulkemaan, kun k:iin
pudotetaan raha. Tällaisten
k:n käytäntöönottaminen
helpottaa vähäväkisille kaasunkäyttöä. E. S-a.
Kaasumyrkytys, äkillinen tahi myöskin
kroo-nillinen myrkytys, joka aiheutuu eräiden
kaasujen, niinkuin hä’än (hiilimonoksidin), hiilihapon
(hiilidioksidin), valokaasun, rikkivedyn,
arse-nikkivedyn, kloorin, ammoniakin sekä lyijy-,
fosfori-, aniliini-, ynnä muitten höyryjen
hengittämisestä. Kroonillisissa kaasumyrkytyksissä on
ensimäinen paranemisen ehto myrkyllisten
kaasujen hengittämisen välttäminen, mikä
useammassa tapauksessa merkitsee joksikin aikaa
luopumista sellaisesta työstä, jossa sitä ei voi
välttää. Tehdashygienian tehtäviin kuuluu muuten
tarkoituksenmukaisilla varokeinoilla huolehtia
siitä, että työntekijä niin vähän kuin
mahdollista joutuu terveyttä uhkaavien kaasujen
vaikutuksille alttiiksi. Äkillisissä myrkytyksissä, joissa
henki usein on kovasti uhattuna, vaaditaan
enimmäkseen hyvin pikaista apua ja
lääkärinhoitoa. Tavallisin äkillinen kaasumyrkytys on
valokaasun aiheuttama. Tämän sattuess.. on
ryhdyttävä hyvin nopeisiin toimenpiteisiin; joko
avaamalla ikkunat huoneessa, jossa myrkyttynyt
on. tahi kantamalla hänet ulos huoneesta on
hänelle saatava raitista ilmaa hengitettäväksi, jonka
jälkeen on heti ryhdyttävä keinotekoista
hengitystä toimittamaan, ks. Hengitys. M. O-B.
Kaasunkuljetusvaunu, rautatievaunu, jossa
valokaasua kuljetetaan sellaisille asemille, missä
ei ole kaasutehdasta, mutta missä kumminkin
matkustajavaunujen kaasusäiliöitä täytyy täyttää.
Kaasus (lat. cäsus = tapaus, sattuma, tilaisuus),
kieliop., sija (ks. t.).
Kaasusäiliö ks. V a 1 o k a a s u.
Kaasuttaja ks. Karboraattori.
Kaasu-uuni ks. Kaasu kamiini.
Kaasuvalaistus ks. V a 1 o k a a s u.
Kaasuvalo ks. Valokaasu.
Kaasuvesi, kaasutehtaissa saatu valokaasun
puhdistusvesi, joka sisältää m. m. ammoniakkia
(n. 0,5-2 %) ja jota käytetään ammoniakin
valmistukseen.
Kaasuöljy, raa’asta vuoriöljystä tislaamalla
erotettu, 40-120° kiehuva osa, jota ennen
käytettiin paljon sekä valaistukseen että kuumen-
Kuva 1.
Kuva 2
Kuva 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
