Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ka'atinga-metsät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1689
Ka’atinga-metsät— Kaavauskoneet
1690
nukseen. Sen tulenarkuus poisti sen kuitenkin
käytännöstä. Vuoriöljyn käsittelylaitokset
tislaavat nykyään kaasuöljyn asemesta kaksi eri lajia
40-120° kiehuvasta nesteestä; alempana kiehuvaa
nimitetään gasoliiniksi, ylempänä kiehuvaa
bentsiiniksi. Kaasuöljyä ei käytetä
nykyään juuri muuhun kuin erinäisiin
pesutar-koituksiin sekä fotogeenin kanssa sekoitettuna
valaistusöljynä (esim. muutamissa maissa
rautateiden signaalilyhtyihin). S. V. E.
Ka’atinga-metsät ks. Catingas.
Kaatokärryt, maan y. m. kuljetukseen
käytettävät kärryt, jotka tyhjennetään siten, että
kärrykoppa kaadetaan.
Kaatrakoski, tuntemattoman kosken nimi,
jonka kansanrunon mukaan (vrt. Kalevala
3iso) pitäisi olla „Karjalassa"; ainoan,
sanan-laskuntapaisissa kansanrunoissa tavattavan
paikan mukaan on „Kaatrankoski Kainuhussa".
Kaatuvatauti 1. epilepsia, n. s.
toiminnallinen, funktsionaalinen aivotauti, jossa
tuntemattomasta syystä äkkiarvaamatta syntyy
tajuttomuuden ja kouristusten seuraama kohtaus,
jolloin potilas kaatuu maahan. Usein on olemassa
lyhkänen edelläkäypä „aura", jonkinlainen tunne,
joka ennustaa itse kohtauksen tuloa. Kohtaus,
joka alkaa tajuttomuudella ja ensin toonisilla
(yhtäjaksoisilla) kouristuksilla ja sittemmin
kloo-nisilla (vuoroin tempaavilla vuoroin höllittävillä)
kouristuksilla, kestää noin muutamasta
minuutista ehkä puoleen tuntiin asti ja enemmänkin,
jonka jälkeen potilas usein jää joksikin aikaa
jonkinlaiseen unentilaan. Erotetaan ankarampi
k., n. s. „haut mal" ja lievempi k., „petit mal",
jossa jälkimäisessä usein ei esiinny muuta kuin
vallan nopeasti ohimenevä tajuttomuus tai
ajatuksen keskeytyminen (absence). K. on
itsepintainen taudintila, jolla enimmäkseen on
juurensa perityssä heikkohermoisuudessa;
vanhempain juoppous tulee usein tässä muodossa
kostetuksi lapsissa. — vrt. A v i o e s t e. M. O-B.
Kaava. 1. mat. Matemaattisen merkkikielen
avulla, .tavallisesti yhtälön muodossa lausuttu
väittämä. K. on algebrallinen, trigonometrinen
j. n. e. Esim. (a+b)2 = a3-\-2ab-|-&a ja sin
x3-{-cos a? = l. U. S:n.
2. kem. Nykyään käytetyt kem. k:t, jotka ovat
Berzeliuksen keksimät, esittävät aineiden
sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen
kokoomuksen. Jokaisella alkuaineella on oma
merkkinsä, nim. sen latinalaisen nimen
ensimäinen tai kaksi ensimäistä kirjainta (vrt.
Alkuaine), ja tämä symboli merkitsee yhtä
atomia tai alkuaineen atomipainoa. H esim.
merkitsee yhtä atomia 1. yhtä osaa vetyä, O yhtä
atomia 1. 16 osaa happea. Veden k. on H20,
s. o. sen molekylissa on 2 vetyatomia ja 1
happiatomi, ja painosuhde aineosien välillä on
2:16. Tavallisen alkoholin k. on C,H,0; siinä
ovat toisiinsa yhtyneet 2 hiiliatomia, 6
vetyatomia ja 1 happiatomi, ja painosuhde hiilen,
vedyn ja hapen välillä on 24:6:16.
Rikkihapon k. on H2S04 ja hopeanitraatin AgN03
j. n. e. Nämä esimerkit ovat hyvin
yksinkertaiset. Usein, n. s. orgaanisissa yhdistyksissä,
k :t ovat hyvin mutkalliset, koska aineiden
mole-kyleissa on kymmeniä tai satoja eri atomeja.
Esitetyt k:t ovat empiirisiä k:ja. Jos niillä
koetetaan esittää myöskin, millä tavalla eri ato-
mit molekyleissa sitovat toisiinsa t. riippuvat
toisistaan, niin sanotaan k:oja
struktuuri-k:iksi. Edv. Ej.
Kaavamenetelmät, metsätalouden
järjestely-tapoja, joissa hakkausmäärä lasketaan
normaalisen ja todellisen puumäärän sekä normaalisen
ja todellisen (lisä-) kasvun välisestä suhteesta.
Nimensä ne ovat saaneet siitä, että ne tämän
hakkausmäärän laskemiseen käyttävät jotakin
erikoista matemaattista kaavaa. Ne käyvät
myöskin nimellä
normaalivarastomenetel-m ä t. Tunnetuimmat ovat Itävallan
kameraali-taksamenetelmä, Hundeshagenin, Breymannin,
Heyerin, Karlin y. m. menetelmät. A. C.
Kaavaushiekka, hienoa, vähän savensekaista
hiekkaa kaavaamista varten valimoissa. Sen
tulee olla tarpeeksi tulenkestävää, läpäisevää ja
sitovaa tahi plastillista. Se on sitä
tulenkestä-vämpää mitä puhtaampaa piihappoa SiO. se on;
Fe.0 3, A1o03, CaO, MgO y. m. vähentävät
tulen-kestäväisyyttä, jonka enentämiseksi siihen
sekoitetaan puu- tahi kivihiilijauhetta.
Läpäiseväi-syys on sitä parempi mitä tasarakeisempaa ja
karkeampaa hiekka on, mutta valutavaran pinta
tulee karkeassa hiekassa rumaksi. Sitovaisuutta
lisätään savella ja tahmeilla orgaanisilla aineilla
kuten siirapilla, melassilla, hiivalla, liisterillä,
oluella, kaljalla y. m. G. A. A.
Kaavauskoneet ovat koneita kaavojen
valmistamista varten valimoissa. Niiden tarkoitus
on tehdä valaminen huokeammaksi joko
säästämällä ihmistyötä, kaavaa jan työtä, tahi
vähentämällä mallinvalmistuskustannuksia. Noin
parikymmentä vuotta sitten oli ensinmainittuja
koneita vain 3 lajia käytännössä, mutta nykyjään
on niiden lukumäärä suuresti kasvanut ja
toimintatapa kehittynyt, niin että on vain
ajan-kysymys, koska varsinaiset ammattitaitoiset
kaavaajat tulevat pienissäkin valimoissa paljoa
vähemmän välttämättömiksi kuin he nyt ovat.
Mainitut 3 kaavauskonelajia olivat seuraavat:
1) koneet, joissa on mallilauta kaavauskehyksen
pohjana ja puristuslaitos hiekan puristamista
varten. Kaavattaessa työntekijä panee kaavan
toisen kehyksen mallilaudan päälle, täyttää
kehyksen hiekalla aukaisemalla hiekkajohdon
läppää. Sitten hän asettaa kehyksen
puristus-pöydälle, antaa koneen puristaa hiekkaa, poistaa
kehyksen ja nostaa pois mallilaudan.
Kaavauskehyksen toinen puolikas täytetään ja
puristetaan samoin ja asettamalla puolikkaat vastak-
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
