- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1693-1694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaavi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1693

Kaavi—Kabinetti

1694

Kaavi. 1. Kunta, Kuopion 1., Liperin klilak.,
Kaavin nimismiesp.; kirkolle Akonpohjan
laivalaiturilta 8 km.; 864,s km3, joista viljeltyä maata
5,351 ha (1901); 612 maatilaa, 61,»ie? manttaalia,
talonsavuja 668, torpansavuja 209, muita savuja
25; 8,844 as. (1908), miltei kaikki
suomenkielisiä; 1,650 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1,400 (1901) ; 795 hevosta,
4,222 nautaa (1908). 8 kansakoulua. 3
osuusmeijeriä ja 1 yksit. meij. — Apteekki;
kunnanlääkäri (asuntop. Juantehdas). Säästöpankki. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Ylä-Karjalan rovastik.; Liperin
kappeliksi n. 1650; omaksi kkhrakunnaksi (keis. kirje)
1803. Kirkko, puinen, rak. 1815, korj. 1882.
[J. Maukonen, „Muinaisjään. Liperin khlik.
Kaavi." (Suom. muinaisin.-yhd. aikakauskirja IV,
siv. 137).] L. E-nen.

Kaavin, työkalu, jolla vuollaan puusta tai
metallista ohuita lastuja kuljettamalla sitä niin,
että leikkauskulma on tylsä.

Kaavinjärvi, Kaavin ja Tuusniemen kuntain
rajalla; suunta luoteesta kaakkoon; alue n.
16 km2, suurin pituus 13 km., leveys 1-4,5 km.;
matka Kaavin kirkolta (pohj.-päässä) Kaavin
koskelle (et.-päässä) n. 15 km. — Pähkinäsaaren
rauhan (1323) väärennetyn rauhankirjan (n. 1500)
mukaan pantiin raja kulkemaan K :n ylitse
Kello-taipaleelle j. n. e. L. E-ncn.

Kabaali (ks. Kabbala), salajuoni, vehkeily.

Kabara, satamapaikka Ranskan
Länsi-Afrikassa Nigerin varrella, n. 15 km Timbuktusta.

Kabarda, n. 700 m yi. merenp. oleva
kuilujen halkoma vuoriseutu Kaukasus-vuorten
poh-joisjuurella ulottuen osaksi metsäisenä
tasanko-maana Malkaan ja Terekiin asti; n. 9,800 km2;
kuuluu hallinnollisesti Terek-alueeseen. Asukkaat,
kabardalaiset (n. 80,000), ovat islamin
opin tunnustajia, tserkessien heimolaisia.
Harjoittavat karjanhoitoa ja maanviljelystä.

’ E. E. K.

Kabbala (hepr. kabbala’ = vastaanotettu)
merkitsi juutalaisilla alkuaan perintätiedon mukana
saatua oppia, mutta sittemmin myös
profeetallisia ja hagiografien kirjoja. Keskiajalla k. tuli
merkitsemään itämaiseen ja
juutalais-kellenisti-seen mietiskelyyn perustuvaa salaisoppia, jonka
avulla sekä pyhien kirjain että koko
maailmanjärjestyksen kätketty tarkoitus oli
käsitettävissä. K. on siis juutalaista mystiikkaa.
Apukeinoinaan se viljelee allegoriaa,
numero-sovitteluja ja kirjainten asetteluja. K. pääsi
pian juutalaisten oppineiden teoksiin ja synnytti
kokonaisen sarjan erikoisteoksia, joiden
kirjoittajat eivät ilmaise nimeään, vaan asettavat
teoksensa arvon kohottamiseksi jonkun tunnetun
oppineen sen tekijäksi. Näin on esim. laita
,,Jesirah"in (luominen), varhaisemman kabbalan
ensimäisen teoksen, samaten kuin k:n pääteoksen
,,Sohar"in (loisto) laita. K:n teoriat joutuivat
pian taikauskoisen käytön palvelukseen: luultiin
voitavan amuleteilla, eräiden sanojen,
jumalan-nimen, raamatunlauseiden lausumisella tai
kirjoittamisella suorittaa ihmetekoja. Myöskin
monet kristityt ryhtyivät syventymään kabbalan
salaisoppeihin. Niinpä Raimundus Lullus näki
sen jumalalliseksi ilmoitukseksi, Pico de Mirandola
koetti julkisen väitöstilaisuuden avulla
vakuuttaa aikalaisiaan kabbalan ja kristinuskon suku-

laisuudesta; myös Joh. Reuchlin oli ihastunut
tähän oppiin. [Bloch, „Geschichte der
Entwicke-lung der K." (1894).]

Kabbalistinen (ks. Kabbala), kabbalaa
koskeva; mystillinen, salaperäinen.

Kabeirion ks. K a b e i r i t.

Kabeirit, k a b i i r i t, myös Theoi m e g
a-1 o i (suuret jumalat), kreik. uskonnossa
haltijoita, joita paikoittain palveltiin salamenoilla
(mysterioilla) ; heiltä toivottiin apua varsinkin
merenhädässä; samalla he myös näkyvät olleen
maan hedelmällisyyden haltijoita. Nimeä pidetään
seemiläisenä (kabirim = mahtavat); onpa arveltu,
että k:en palvelus on foinikialaista alkuperää.
Sen vanhimpia pesäpaikkoja olivat Samothrake,
Lemnos ja Imbros saaret. K:eja koskevat tiedot
ovat hämäriä ja sekavia, johtuen osaksi heidän
palveluksensa salaperäisestä luonteesta, osaksi
siitä, että siihen vaikutti missä minkin muun
jumalan kultti ja tarusto. K:eja luultiin olevan
ainakin kaksi, vanhempi 1. isä („Kabeiros") ja
nuorempi 1. poika (Pais, Kadmilos, Kasmilos).
Näihin miespuolisiin haltijoihin saattoi liittyä
naispuolisiakin. Niinpä Samothraken mysterioissa
palveltiin 4 k:ia: Aksieros (muka = Demeter),
Aksio-kersa (- Kore), Aksiokersos (selitettiin Hadekseksi,
luultavasti sama kuin „Kabeiros"), Kadmilos.
Välistä Kadmilosta selitettiin samaksi kuin
Hermes, Lemnoksessa k:t asetettiin Hephaistoksen
yhteyteen; Boiotiassa taas „Kabiros" kuvattiin
Dionysoksen kaltaiseksi. Useissa paikoin
Dios-kuurit selitettiin k:eiksi; roomalaiset taas
identifioivat heihin penaattinsa. — K: ien
palvelus näkyy alkuaan rajoittuneen alempaan
kansaan; mutta hellenistisenä aikana useiden
ruhtinaiden harras suosio kohotti sen suureen arvoon.
Tärkeiksi tulivat varsinkin Samothraken
myste-riot, joihin vielä roomalaisaikana vihkiytyi paljo
ihmisiä. Itävaltalaiset tutkijat, A. Conze
johtajanaan, paljastivat 1873 ja 1875 sikäläisen
suuren mysteriopyhäkön merkilliset jäännökset
(ks. Samothrake). — Boiotiassa oli n. 4 km
eteläänpäin Thebasta pienempi Kabeirion (k:ien
pyhäkkö), jonka rauniot saksalaiset tutkijat
18S7-88 paljastivat. Löydettyjen
temppelilahjojen joukossa oli m. m. paljo lastenleluja,
hyrriä y. m. s., jotka oli lahjoitettu lapseksi
kuvaillulle nuoremmalle k:lle („Pais"). Läheisyydessä
oli Demeter Kabeirian ja Koren
pyhäkkö. O. E. T.°

Kabeljoo (holl. kabeljaouw, < port. bacalhäo,
< lat. bacuhim = seiväs), Hollannissa y. m.
käytetty nimitys tavalliselle valtameren turskalle
(Gadus morrhua).

Kaberu (Canis simensis), suden ja sakaalin
välinen villi koira, joka elää Abessiinian
vuoristoissa.

Kabiirit ks. Kabeirit.

Kabinda 1. C a b i n d a, Portugalille kuuluva
alue Länsi-Afrikassa, 460 km2 Kongon suun
pohjoispuolella, Ranskan ja Belgian Kongon välissä.
Hallinnollisesti se on liitetty Angolaan. As. n.
9,000, toimeliaita ja käteviä b a f i o t e- 1.
ka-bind a-neekereitä. — Pääpaikka on vilkas
satamakaupunki K., höyrylaivayhteys
Eurooppaan. — Portugalille K. myönnettiin
Kongo-konferenssissa 1884-85. " E. E. K.

Kabinetti (ransk. cabinet). 1. Pieni sivuhuone,
johon voidaan vetäytyä tuttavallista keskustelua

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0903.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free