Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kabrioletti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1697
istisesta opistaan. Jumala, joka on yksi Jumala,
maailman luoja, on nimeltään
Parama-1’u-r u s a. On monta luomisjaksoa ja
maailmanloppua; mutta Jumala on iankaikkinen samoinkuin
ne alkuaineet, jotka muodostavat hänen
ruumiinsa ja joista kaikki on tehty. Oltuaan
yksinään 72 luomisjaksoa Jumala esiintyi naisena,
S a k t i t. M ä j ä, jonka kanssa hän siitti
Brah-manin, Visnun ja Sivan ja hävisi sitten. Mäjä
vaati poikansa aviolliseen yhteyteen, josta
syntyivät Sarasvatl, Laksml ja Umä, jotka
hän naitti mainituille kolmelle jumaluusolennolle.
Näille kolmelle jumalaparille hän sitten jätti
maailman edelleen luomisen ja näille
opetta-miensa erhetysten levittämisen (Måjå =
harhaluulo). Koska jumalat näin herkkäuskoisesti
antoivat Mäjän vietellä itseään, kieltävät
kabiri-laiset heiltä kaiken palveluksen. Korkeimmassa
arvossa heillä on Visnu. Niin kauan kuin
Parama-Purusa on eläville olennoille tuntematon, ovat
nämä kytketyt sielunvaellukseen. Puhdistunut
ihminen on Jumalan kuva ja kuoltuaan hänen
vertaisensa. Uskonnon olemuksen muodostaa K :n
tunteminen hänen todellisessa muodossaan. Kaikki,
jotka Jumalaa rakastavat ja tekevät hyvää, ovat
veljiä, olkootpa sitten joko hinduja tai
muhamettilaisia. Kuvainpalveleminen kielletään; temppeli
on oleva vain rukoushuone. Itsekieltämiseen ja
mietiskelyyn kekoitetaan; siveellinen puhtaus on
ensimäisiä vaatimuksia. Pahin rikos on murha,
korkein hyve on totuus. Munkeilla on parhaat
edellytykset saavuttaa uskonnon päämäärä.
Kabi-rilaiset jakaantuvat 12 pääryhmään, joiden
keskustana on Benares.
Kabrioletti
(ransk. cabriolct),
keveät
kaksipyöräiset kärryt.
Kabul. 1.
In-dukseen oikealta
laskeva, n. 500
km pitkä
koskinen vuoristojoki,
lähteet (2,511 m korkealla) ja yläjuoksu
Koil-lis-Afganistanissa, saa pohjoisesta suuren
lisä-joen Kunar. Ainoastaan alajuoksu on
kulkukelpoinen. Sen laaksoa noudattaa tärkeä
karavaanitie Intiaan. — Vedakirjoissa K:n
nimenä on Kubha, Aleksanteri Suuren aikuinen
Ko-fes. — 2. (K a b u 1 i s t a n) maakunta
Afganistanissa, käsittää K.-joen alueen; 900,000 as. — 3.
Afganistanin pääkaupunki K.-joen varrella; n.
60,000 as. K. on muurien ympäröimä, ja sen
ah-daskatuiset korttelitkin ympärysmuureineen
muodostavat pikku-linnoituksia. Huomattavia
rakennuksia ei ole, paitsi Bala-Hissar-linnassa olevaa
emirin palatsia. — K. on monihaaraisen
kara-vaanikaupan tärkeä keskus; se vallitsee m. m.
Khaibar-solan kautta Intiaan kulkevaa tietä.
Vuosisatojen kuluessa se on ollut läliikansojen
taistelun aiheena. — K. on luultavasti Aleksanteri
Suuren aikuinen Ortospanum, Ptolemaioksen
Ka-bura. V. 1505 Babur teki sen valtakuntansa
pääkaupungiksi ja 1700-luvulta se on ollut
Afganistanin hallitsijoiden asuinpaikka; 1800-luvulla
useasti englantilaisten hyökkäysten ja hävitysten
alaisena; 1839 he marssivat ensi kerran K . iin,
karkoitettiin 1842, tekivät sam. v. kostoretken,
tuhoten melkein koko K:n; kolmannen kerran he
54. III. Painettu 27„ H-
1698
valtasivat sen 1879 ja pakottivat 1893 emirin
ottamaan engl. residentin K:iin. — 1874 hävitti
kaupunkia maanjäristys. E. E. K.
Kabylit (< arab. qabätl = „heimot"), Algerian
ja Tunisin berberisukuisen väestön yhteisnimi.
K. (yhteensä n. 1 milj.) ovat muhamettilaisia,
ulkonäöltään arabialaisten kaltaisia, mutta yleensä
rotevampia ja elävät, toisin kuin arabialaiset,
kiinteissä asunnoissa, harjoittaen maanviljelystä,
vuoritointa ja kaikenlaisia käsitöitä. Heidän
hallitusmuotonsa on aivan kansanvaltainen.
Heimot jakaantuvat kuntiin kylien luvun mukaan.
Kutakin kylää edustaa dzema 1. eduskunta,
johon kuuluvat kaikki paastokykyiset miehet; se
säätää lakeja ja valitsee amin nimisen
johtajan ja tuomarin, joka palkatta hoitaa virkaansa,
niinkauan kuin nauttii valitsijainsa luottamusta.
K. puhuvat osaksi omaa haamilaista kahviin
kieltä, osaksi arabiaa. [Belkassem,
„Diction-naire frangais-kabyle" (1903). Hanoteau ja
Letourneux, „La Kabylie et le peuple kabyle"
(1878).] K. T-t.
Kabyssi (holl. kombuis, saks. Eombiise, ransk.
cambuse), aluksen keittiö; sittemmin: pieni,
viheliäinen asuinhuone.
Kacboulakeri [kasü-J, lakeri, johon on
sekoitettu sokeria, erinäisiä mausteita ja eetterisiä
öljyjä ja jota käytetään haisevan hengityksen
„parantamiseen".
Kacic-Miosic fkätsits-miosits], A n d r i j a
(n. 1696-1760), dalmatsialais-kroatsialainen
kirjailija, vanhaa ruhtinassukua, oli oppinut
fran-siskaanimunkki. Paavin legaattina
matkustelles-saan Dalmatsiassa, Hertsegovinassa ja Bosniassa
hän tutustui perinpohjin kansansa vanhoihin
muistoihin ja runouteen ja kertoi serbialaisen
kansanomaisen kertomarunon malliin
kirjoitetussa runosarjassa „Razgovor ugodni naroda
slo-vinskoga" (1756) koko Serbian kansan historian.
Tämä runokirja oli kauan aikaa erittäin
suosittu kansankirja ja vaikutti elähyttävästi
kroaattien kansallistunteen heräämiseen. V. 1891
hänelle pystytettiin muistopatsas Agramiin.
J. J. M.
Kaczkowski
tsko’-J, Zygmunt [-(1826-1906), puolal. kirjailija, syntyisin Galitsiasta,
opiskeli Lembergin yliopistossa, istui
vankeudessa 1846-48 valtiollisesta kiihotuksesta
syytettynä. Elämänsä loppupuolen hän asui
Pariisissa. Hän on kirjoittanut sarjan historiallisia
romaaneja, jotka kuvaavat etupäässä puolalaisen
aatelin elämää 18:nnella vuosis. Galitsiassa
(„Murdelio", „Gröb Nieczui"), ja laajan
historiallisen esityksen Puolan naisesta („Kobieta w
Polsce", 1895). J. J. M.
Kadaaveri (lat. cadä’ver), raato; kuollut
ruumis, aiottu tieteellisiä tutkimuksia varten.
Kade
ä J, Otto (1819-1900), saks. [-musiikkihistorioitsija ja kirkkosäveltäjä. Perusti 1853
Dres-denissä Cæcilia-yhdistyksen, vanhan
kirkkomusiikin esittämistä varten; tuli 1860 Schweriniin
hovikuoron johtajaksi. Julkaisi kokoelman
liturgisia sävellyksiä gregoriaaniseen tyyliin
evankelista jumalanpalvelusta varten
(„Kantio-nal", I-III, 1867-80) sekä vanhaan tyyliin
soinnutetun koraalikirjan (1869). Toimitti 1882
kokoelman vanhaa kuoromusiikkia, nuottilisäyksenä
Ambrosin musiikkihistoriaan, ja 1891-93
kokoelman vanhoja passio-sävellyksiä (I-IV). I. K.
Kabrioletti—Kade
Kabrioletti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
