- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1699-1700

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kabrioletti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1699

Kadelburg— Kadettikoulu

1700

Kadelburg [-ä-], Gustaf (s. 1851), saks.
näyttelijä ja huvinäytelmän- ja farssinkirjoittaja,
tuli 1871 Berliinin Wallner-teatterin jäseneksi.
Siellä hän kymmenkunnan vuotta esitti
talonpoikais* ja bonvivant-osia; palveli 1884-94
Berliinin „Deutsches Theater"issa, jossa toimi
varsinkin karakteeri-koomikkona. Senjälkeen hän
esiintyy vierailijana. Hänen tunnetuimmat
kappaleensa ovat „In Zivil", „Zwei Wappen", „Hans
Huckebein"; yhdessä O. Blumenthalin kanssa
„Grosstadtluft", „Orientreise", „Im weissen
Rössl" (paljon esitetty), sen heikompi jatko „Als
ich wiederkam" ja „Der blinde Passagier".
Yhdessä F. v. Schönthanin kanssa huvinäytelmät
„Goldfische", „Die berühmte Frau", „Der Herr
Senator" ja „Zwei glückliche Tage". Yhteistyössä
E. v. Zobeltitzin kanssa K. on kirjoittanut
huvinäytelmän „Ein Familientag". K:n kappaleet
ovat huvittavia ja varsinkin Saksan
porvarispii-reissä yleisesti suosittuja. J. H-l.

Kaden
ä-J, Woldemar (1838-1907), saks.
kirjailija, toiminut opettajana ja saksan [-kielen professorina Napoli’ssa. Hän kuvaa
reippaasti ja hauskasti Italian maata ja elämää.
K:n monista teoksista mainittakoon
„Wandertage in Italien" (1874), „Italiens Wunderhorn"
(kansanlauluja, 1878), „Unter den Olivenbäumen,
süditalienische Volksmärchen" (1880),
„Pompe-janische Novellen", „Die Insel Ischia" (1883),
„Sonnenbrut. Kopien realistischer Bilder aus der
neueren italienischen Novellistik" (1889), „Kotes
Blut und andere Geschichten aus Süditalien"
(1898), „Durch’s Schweizerland" (1895). J. H-l.

Kadenssi (it. cadenza, < lat. cadere = pudota),
1. m us., säkeen tahi säeryhmän päätös 1.
lopuke. Rytmillisesti k. tavalla tahi toisella
muodostaa lepokohdan sävelten liikkeessä.
Melodisesti k. enimmiten ilmenee, nimensä
mukaisesti, sävelkulun laskeutumisessa päätöksen
kohdalla (kuten puhuessakin ääni enimmiten
laskeutuu lauseitten lopussa). Enimmin käytetään
k. nimitystä osoittamaan päätöksen harmonista
laatua: täysi-k„ puoli-k. j. n. e. — 2.
Konsertto-sävellyksiin kuuluva loistohuipennus, jossa
säestävä orkesteri keskellä ratkaisevaa lopukekohtaa
vaikenee, jättäen solistin yksin saattamaan
näytteille taituruutensa täyttä monipuolisuutta
sävellyksen pääaiheista johtuvissa sommituksissa,
juoksutuksissa ja korukuvioissa. Niiden
päättyessä orkesteri jälleen yhtyy solistiin,
ikäänkuin jatkaen siitä, mihin edellä oli pysähtynyt,
ja saattaen alkamansa lopukkeen täyteen
päätökseen. Orkesterin täten keskeytyvästä
lopukkeesta (1. kadenssista) on k. nimitys siirtynyt
merkitsemään solistin taituruusnäytettä. Alkuaan
tuli solistin suorittaa k improvisatsionina.
Beethovenista lähtien säveltäjät ovat ruvenneet
itse niitä sepittämään. Useasti myös kuuluisat
pianistit soittavat omatekoisia k:ja
alkuperäisten sijasta, pitäen oman loistamisensa
sävellyksen tyylieheyttä tärkeämpänä. I. K.

Kadetit, venäläisen valtiollisen,
„konstitutsio-naalis-demokraattisen’’ (perust uslaillis-kansan vai
-taisen) puolueen nimen alkukirjaimista („ka",
„de") muodostettu nimi; myöskin
„kansanvapau-den puolue" ou sen nimenä. Se muodostui lopulla
v. 1905 silloin vielä salaisten seurojen,
„Vapautuksen liiton" ja „Perustuslaillisten
zemstvomies-ten liiton" jäsenistä. Puolue tahtoi saada Venä-

jällä aikaan perustuslaillisen hallitusmuodon ja
järjestää yhteiskuntaolot kansanvaltaiselle
kannalle. Sen ohjelman tärkeimmät kohdat ovat:
perustuslain kautta määrätty
konstitutsionaali-nen valtiomuoto; yleinen, välitön, yhtäläinen ja
salainen äänestys kansan eduskunnan vaaleissa;
ministerien vastuunalaisuus eduskunnan edessä:
laaja paikallinen itsehallinto; Puolan autonomia
sekä sille omat valtiopäivät, mutta säilyttämällä
sen yhteyden Venäjän kanssa; Suomen
konsti-tutsionin ja erikoisen valtiollisen aseman
turvaaminen; kansalaisten tasa-arvoisuus ilman
uskonnon ja kansallisuuden erotusta lain edessä;
sanan, kokoontumisen ja yhdistymisen vapaus;
yleinen, pakollinen ja maksuton kansanopetus,
joka jätetään paikallisen itsehallinnon haltuun:
progressiivinen tulovero; laaja
työläislainsää-däntö (lakkovapaus, pakollinen valtionvakuutus,
sovintolautakunnat y. m.); erityisen valtiomaan
muodostus, josta saataisiin maata omalla
työllään elävälle, maata viljelevälle väestölle ja jonka
yhteyteen siirtyisivät nykyiset valtiomaat,
apa-naasi- ja keisarilliselle perheelle sekä luostareille
kuuluvat maat, vieläpä joku, kohtuullisella
maksulla pakkoluovutuksella erotettu osa
yksityismaata. Kadettien nauttima kansansuosio ilmeni
ensimäisen ja toisen duuman edustajavaaleissa
(vv. 1906 ja 1907), jolloin kadetit saivat
mahtavan ääntenenemmistön. Senjälkeen kuin
vaalilaki 16/2 kesäk. 1907 oli muutettu erittäin
suosimalla suurtilallisia ja teollisuudenharjoittajia,
muuttui kadettien asema duumassa. Hallitsevasta
puolueesta he muuttuivat vain ryhmäkunnaksi
oppositsionin keskuudessa. Kolmannessa
duumassa heillä on 50 sijaa (430:stä). Uudistetuista
pyynnöistä huolimatta hallitus ei ole suostunut
laillistuttamaan k.-puoluetta, jonka tähden se
esiintyy ainoastaan siedettynä puolueena. Useilta sen
huomattavilta jäseniltä on riistetty vaalioikeus
koko elämän ajaksi rangaistukseksi siitä, että
allekirjoittivat n. s. Viipurin
julistuksen. Puolueen johtaja on P. Miljukov. Sen
tunnetuimpia jäseniä ovat F. Roditsev, M.
Adze-mov, P. Struve, A. Singarev, N. Petrunkevits.
V. Nabokov y. m. Puolue on syystä ylpeä siitä,
että sen keskuudessa ovat Venäjän parhaat
si-vistysvoimat (yliopistojen opettajia, asianajajia,
kirjailijoita, yhteiskunnallisia toimimiehiä y. m.).
Sen virallinen äänenkannattaja on sanomalehti
„Rets". [V. Vodovozov, „Venäjän valtiollisten
puolueiden ohjelmat" (ven. 1906); P. Miljukov,
„Vuosikausi taistelua" (ven. 1906); sama, „Toinen
duuma" (ven. 1908)-.] A. I-rn.

Kadetti (ransk. cadet, ks. t.). 1. kadettikoulun
(ks. t.) oppilas. — 2. ks. Kadetit.

Kadettikoulu (ks. Kadetti), koulu, jossa
valmistetaan upseereja vakinaiseen armeiaan.
1800-luvun alussa perustettiin Venäjällä useita
tällaisia opistoja. Oppilaat olivat sisäoppilaita
saaden vapaan asunnon, ruuan ja puvun sekä
opetuksen sekä yleisissä että sotilaallisissa
eri-koisaineissa. Kun kuitenkin näyttäytyi, että
upseerikasvatus tuli liian kalliiksi, eivätkä ne
voineet tyydyttää armeian upseeritarvetta,
ryhdyttiin Venäjällä 1862 uudistamaan
kadettikouluja. Suuri osa lakkautettiin ja niiden sijalle
perustettiin junkkarikouluja upseerien
valmistamiseksi yksinomaan armeian ratsu- ja
jalkaväkeä varten. Toisista kadettikouluista lak-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0906.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free