- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1701-1702

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kadettipuolue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1701

kautettiiii vain erikoisluokat, joiden sijalle
perustettiin eräitä sotilasopistoja ylempää
upseerisivistystä varten, kun taas yleiset luokat
säilyivät kadettikoulun nimellä. Näitä on
Venäjällä vielä olemassa, mutta ne ovat nykyisin
vain valmistavia kouluja sotilasopistoja varten;
ne saavat kuitenkin lähettää oppilaita
yliopistoihin.

Suomen kadettikoulun ensimäisenä
alkuna oli H aapaniemen (ks. t.)
sotakoulu, joka 1779 perustettiin Y. M.
Sprengtporten^ aloitteesta. 14 p. kesäk. 1819 annettiin
käsky sotakoulun muuttamisesta Haminaan,
josta alkaen se myös sai kadettikoulun nimen.
Uusien rakennusten valmistuminen pitkittyi
kuitenkin niin kauan, että opiston toiminta voi
alkaa vasta 5 p. maalisk. 1821. V. 1836 koulu
asetettiin suuriruhtinas Mikael Pavlovitsin,
silloisen sotilasoppilaitosten päällikön ylivalvonnan
alaiseksi. Se määrättiin kuulumaan
sotakoulujen l:seen luokkaan. V. 1850 Suomeu
kadettikoulu sai uuden ohje- ja menosäänuön.
Oppijakso jaettiin 7:lle luokalle, s. o. 4:lle yleiselle
ja 7:lie erikoisluokalle. Sisäänpääsyä varten
vaadittiin erinäisiä etuoikeuksia ja
ministeri-valtiosihteerin tehtävänä oli opistosta
päästettävien luokittelu. Kadettien lukumäärä kohosi
120:ksi, joista 105 vapaaoppilasta. V. 1862
Venäjällä toimeenpannun kadettikoulujen
uudistuksen johdosta asetettiin Helsingissä kreivi N.
Adlerbergin johdolla komitea, jonka tuli laatia
suunnitelma Suomen kadettikoulun
uudistamiseksi. Tuloksena komitean työstä oli v:n 1863
ohjesääntö, jonka mukaan pääsy kadettikouluun
tuli vapaaksi kaikille yhteiskuntaluokille
sisään-pääsytutkinnon perustuksella. Yleisten luokkien
oppilas maksoi 560 mk:n vuosimaksun;
erikois-luokkien oppilaat ylläpidettiin valtion
kustannuksella. Yleisten luokkien oppijaksot laadittiin
yhdenmukaisiksi maan oppikoulujen
oppijaksojen kanssa. Suoritettuaan yleisten luokkain
oppijakson oppilas oli oikeutettu suorittamaan
ylioppilastutkinnon, kun taas erikoisluokkien
kurssin suorittaminen avasi vapaan pääsyn
yliopistoon. V. 1861 perustettiin valmistava luokka
ja 40:lie yleisten luokkain oppilaalle perustettiin
vapaapaikat, jotka Venäjän valtio kustansi ja
jotka velvoittivat palvelukseen Venäjän väessä.
Suomen sotaväen perustamisen jälkeen 1881 oli
välttämätöntä muuttaa kadettikoulun
ohjesääntöä. V. 1888 julkaistiin opiston viimeinen
ohjesääntö. Kaikki muut paitsi komppaniaupseerit
luettiin kuuluviksi Suomen vakinaiseen
väkeen. Kahden ylimmän luokan oppilaat saivat
lukea nämä kaksi vuotta virkavuosiksi
eläkkeen-saantia varten. Keisarillisesta kabinetista
Venäjän valtionvaroista saadut apurahat
lakkautettiin. Vapaapaikkojen lukumäärä pysyi 40:nä,
yleisten luokkien oppilasmaksu oli 600 mk.,
erikoisluokkien 250 vuodessa. Suomen sotaväen
lakkautus toi mukanaan kadettikoulunkin
lakkautuksen 1902-03. Opiston suurenmoiset, osaksi
uudestaan rakennetut huoneustot luovutettiin
suurimmaksi osaksi venäläiselle sotaväelle, vrt.
Hamina (kuva). M. v. II.

Kadettipuolue ks. Kadetit.

Kadi {-ä-J (arab.; turk. käsi), tuomari, vrt.
F e t v a ja Mufti.

Kadiak, saariryhmä Alaskan etelärannikolla;

1702

n. 10,000 km*; 1,770 as. (1900), joista 1,146
valkoista, muut enimmäkseen eskimoita.
Suurimmalla K.-saarella (n. 9,000 knr) on tärkeät
lohen-pyyntipaikat, hyväsatamaiset K. ja Karluk.
Ilmasto kolea, niin ettei vilja menesty; tammikuun
keskilämpö tosin hyvin korkea, — 0,a° C, mutta
kesä sitä kylmempi. E. E. K.

Kadlubek
lu’-J, V i ncen ti us (k. 1223), [-mui-naispuolalainen kronisti, oli saanut sivistyksensä
ulkomailla ja tuli 1208 Krakovan piispaksi.
Hänen kronikkansa, joka läpi keskiajan oli
historian oppikirjana Puolan kouluissa ja v. 1612
painettiin nimellä „Historia Polonica Vincentii
Kad-lubkonis"’, on suureksi osaksi vapaan
mielikuvituksen tuotetta ja historiallisena lähteenä
vähäarvoinen. Se on osaksi kirjoitettu
kaksinpuhelun muotoon. ,/. J. M.

Kadmeia, Theban linna, ks. K a d m o s.

Kadmiumi, metallinen alkuaine, kem. merkki
Cd, at.-p. 112. Sen keksivät 1817
St.ro-meyer ja Herman n. K. esiintyy pienissä
määrissä sinkkimalmeissa (sinkkihohteessa) ja
voidaan suuremman haihtuvaisuutensa vuoksi
erottaa sinkistä. K. on valkoinen, kiiltävä ja
hyvin venyvä metalli. Om. p. 8,«, sulamisp. 321°.
Se ruostuu hiukan ilmassa ja palaa korkeassa
lämpötilassa ruskeaksi oksidiksi. Happoihin k.
helposti liukenee k.-suoloiksi. Muiden metallien
kanssa se muodostaa lejeerinkejä, joilla on
alhainen sulamispiste (ks. Woodin lejeerinki).
Elohopealejeerinkiä, k.-a m a 1 g a m i a, käytetään
m. m. hampaiden plombferaukseen. K:n
rikki-yhdistys, k.-s u 1 f i d i, OdS, on kaunis,
kellan-värinen; sitä käytetään maalivärinä (k.-kelta,
briljanttikelta). Edv. E).

Kadmiumkeltainen, kadmiumsulfidi, ks. K a
d-m i u m i.

Kadmiumsulfidi ks Kadmiumi.

Kadmos, kreik. taruhenkilö, Theban
akropo-liin, Ivadmeian, nimikkourho, thebalaisten
tarunomaisen kuningassuvun kantaisä. Yleisimmät
tarupiirteet: K. oli (tavallisesti foinikialaisten
kuninkaaksi kuvaillun) Agenorin poika,
Phoinik-sin ja Kiliksi n veli. Kun hänen veljentyttärensä
(tai sisarensa) Europe (ks. t.) oli kodistaan
hävinnyt, lähetettiin kaikki Agenorin pojat häntä
etsimään. Delphoin oraakkeli määräsi K:lle
oppaaksi lehmän; siihen paikkaan, johon lehmä
laskeutui levolle, piti hänen perustaa kaupunki.
Lehmästä (bous, büs) Boiotia muka sai nimensä.
Uhrattuaan lehmän K. tappoi lähdettä vartioivan
lohikäärmeen, joka oli Ares jumalan sikiö.
Lohikäärmeen hampaat hän kylvi maahan, ja niistä
kasvoi rajuja urhoja, jotka surmasivat toinen
toisensa, kunnes vain 5 jäi eloon; näistä
polveutuivat Theban ylimyssuvut (Spartoi =
kylvetyt). Lohikäärmeen murha K:n oli sovitettava
8 vuoden pakkopalveluksella. Niiden kuluttua
hän sai puolisokseen Areen tyttären Harmonian;
kaikki jumalat olivat häissä läsnä, ja Apollon,
muusat ja kharitit, lauloivat häälaulua. K. antoi
Harmonialle morsiuslahjaksi m. m. kallisarvoisen
kaulavyön, jolla sittemmin
Thebalais-argolai-sessa tarustossa oli kohtalokas sija (ks. A m p h
i-araos ja Harmonia). K:n ja Harmonian
lapsia olivat m. m. luo ja Semele — kaiketi
alkuaan jumalolentoja. Myöhemmin jumalat
muuttivat K :n ja Harmonian käärmeiksi; heidän täytyi
vaeltaa kauas Illyriaan, jossa K. tuli Enkheleis-

Kadetti puolue—Kadmos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0907.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free